Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tanskassa työelämä on tasa-arvoista ja joustavaa. Kun työntekijällä on vapauksia, hän tekee työnsä innostuneesti ja tehokkaasti. – Saan toteuttaa itseäni niin paljon kuin haluan, ja ideat sen kuin lisääntyvät, kertoo kööpenhaminalaisen ruokakaupan hedelmä- ja vihannesosastosta vastaava myyjä Sara Løvenkrands.
Kööpenhaminalaisessa Meny-supermarketissa pidetään joka aamu palaveri, jossa suunnitellaan uutta päivää ja mietitään, miten asiat voitaisiin tehdä vieläkin paremmin.
Kauppias Christian Kragbøll haluaa pitää yllä hyvää meininkiä ja antaa positiivista palautetta työntekijöille. Paikalleen ei voi jäädä polkemaan, sillä kaupan alalla on kova kilpailu. Tanskassa on paljon kauppaketjuja, ja kun haluaa menestyä, on tehtävä töitä.
Sara Løvenkrands tuli töihin reilu vuosi sitten, kun kauppias soitti ja kysyi. Sitä ennen hän oli ollut töissä toisessa ruokakaupassa kahdeksan vuotta.
Løvenkrands on ideoinut hedelmä- ja vihannesosastolle mehubaarin, jossa tehdään viher- tai hedelmämehuja asiakkaiden täsmätoiveiden mukaan. Asiakas näkee, kuinka mehu tehdään. Mehubaarissa valmistetaan myös kaupan omia hilloja ja salaatinkastikkeita. On tärkeää, että tarjolla on ihan omia tuotteita.
Kun erottuu muista, pärjää kilpailussa. Vuosi sitten kauppa sai palkinnon Tanskan parhaasta hedelmä- ja vihannesosastosta.
Kauppias Christian Kragbøll pitää joka aamu palaverin, jossa mietitään, miten asiakasta voitaisiin palvella vieläkin enemmän. Hän haluaa olla kannustava esimies.
Asiakas on tärkein
Kun kaupassa on illansuussa kiireisin aika, myyjät keskittyvät asiakkaisiin. Kiireaikana ei hyllytetä eikä hinnoitella vaan palvellaan asiakkaita, maistatetaan uutuuksia ja kausituotteita tai jaetaan reseptejä. Asiakkaan elämä pitää tehdä helpoksi auttamalla häntä ruuanlaitossa. Inspiroituva asiakas ostaa enemmän.
– Saan käyttää mielikuvitustani niin paljon kuin haluan. Google on hyvä ystäväni, kun etsin uutta tietoa, Sara Løvenkrands kertoo.
Työkaveri Erik Larsen auttaa asiakasta, kun tämä etsii sopivaa lihaa. Sukua on tulossa syömään, ja hyvä paisti olisi paikallaan.
– Tulin tähän kauppaan töihin reilu vuosi sitten. Kaupan alalla olen ollut 30 vuotta. Täällä oli aluksi paljon oppimista, kun moni asia tehdään toisin. Aluksi tein 42-tuntisia viikkoja, mikä oli liikaa, mutta nyt osaan hommat ja teen normaalia 37-tuntista viikkoa. Opin joka päivä, ja se motivoi. On mahtavaa, että tässä iässä voi vielä oppia uutta.
Erik Larsen sanoo, että myyjän työ on asiakkaan auttamista. Larsen auttaa asiakasta valitsemaan sopivan paistin ja antaa ohjeet sen valmistamiseen.
Urakehitys ilahduttaa
Tanskassa ei ihailla ihmisiä, jotka ylpeilevät pitkillä työpäivillä. Maassa arvostetaan sitä, että työ- ja kotielämä ovat sopivasti tasapainossa. Perhe-elämää pidetään arvossa.
Tanskalainen hygge, kotoilu, johon kuuluu laatuaika läheisten kanssa, kynttilöiden polttaminen, kakku tai hyvä ruoka ja olut tai viini, on arvossaan. Työpaikoillakin päivää piristetään usein pienin asioin.
Naestvedin kaupungissa, vajaan tunnin junamatkan päässä Kööpenhaminasta, eletään mukavaa arkea lasten kanssa Grønnebakkenin päiväkodissa. Päiväkodinjohtaja Carina Lodberg Calusen toteaa, että laihat vuodet kunnan taloudessa ovat kuitenkin vaikuttanet toimintaan.
Päiväkodinjohtaja Carina Lodberg Calusen arvostaa varhaiskasvatusta. Päiväkoti antaa lapsille eväät elämään. Päiväkodissa puhalletaan yhteen hiileen ja jutellaan asioista avoimesti.
Lastentarhanopettajilla ei ole esimerkiksi koulutuspäiviä yhtä paljon kuin ennen. Lapsiryhmät ovat silti pieniä.
Lapset tuovat kotoa eväät, sillä päiväkodissa ei ole ruokatarjoilua.
Carina ennätti toimia 17 vuotta lastentarhanopettajana, kunnes päiväkotiin tuli vuosi sitten johtajan paikka avoimeksi. Hän haki paikkaa ja oli onnellinen, kun sai sen. Hän oli jo ehtinyt toivoa pääsevänsä uralla eteenpäin.
– Nyt teen neljä päivää töitä johtajana ja yhden päivän lapsiryhmässä. Rakastan tätä työtä: mikään ei voi olla tärkeämpää kuin lasten kasvattaminen. Johtajan työ on haasteellista mutta innostavaa. Kuljen kasvattajien rinnalla.
Tanskalaisessa päiväkodissa lapsen kohtaaminen on tärkeää. Varhaiskasvattajien työn kehittäminen on tärkeä asia, josta huolehtiminen on koko työyhteisön asia. Lastentarhanopettaja Eyd-Britt Kilgour ja lapset Nielsigne ja Valdemar.
Tanskassa päiväkodinjohtajalla on lähes aina vain yksi päiväkoti johdettavana, niin Carinallakin. Kaupunki on jaettu neljään päivähoitoalueeseen, ja oman alueen johtajalta saa apua ja tukea, kun tarvetta on.
Johtamisen kulttuuri on Tanskassa avointa. Tasa-arvoisessa maassa esimiesten ja työntekijöiden välillä ei juuri ole hierarkiaa, ja työpaikan palavereissa kaikkien sana painaa. Tiimityötä tehdään paljon.
– Teemme kolme neljä kertaa vuodessa yhdessä jotakin kivaa niin, että kaikki ovat mukana eikä lapsista puhuta. Se on tärkeä osa työyhteisön hyvinvointia. Kaksi kertaa vuodessa pidämme päiväkodin yhteisen ison palaverin, jonne tulee asiantuntija puhumaan esimerkiksi aivojen toiminnasta.
Päiväkodissa tehdään tärkeää työtä. Lastentarhanopettaja Belinda Asp lasten kanssa.
Tasa-arvoisessa maassa myös harjoittelijoihin suhtaudutaan arvostavasti. Lastentarhanopettajan koulutukseen kuuluu monta harjoittelujaksoa. Kun päiväkodissa on harjoittelija, hänen kanssaan pidetään joka viikko tunnin palaveri, jossa pohditaan kasvatukseen liittyviä asioita ja päiväkodin käytäntöjä.
– Me saamme itse valtavasti harjoittelijoilta. Heillä on tuore tieto ja he näkevät tämän työn uusin silmin. Olemme halunneet luoda harjoittelijoiden kanssa ”kaikki voittavat” -systeemin.
Pienten ryhmässä päiväkodissa läheisyys on tärkeää. Tine Sønderby viihtyy hyvin seimeissä.
Juomajätti kehittyy vauhdikkaasti
Juomajätti Carlsberg työllistää Tanskassa kaikkiaan 41 000 ihmistä. Olutpanimon tarina alkoi vuonna 1847, kun intohimoisena oluenpanijana tunnettu Jacob Christian Jacobsen perusti yrityksen.
Vuonna 2017 Carlsberg valmistaa oluita ja muita juomia ympäri maailman sekä oman brändin että paikallisten brändien alla. Yritys elää vahvan kehityksen aikaa.
Ekologisuus on Tanskassa tärkeä asia ja osa ihmisten arkea. Juomajätti on kestävän kehityksen toteuttaja monella tavalla. Juomatölkeissä käytetään alumiinia entistä vähemmän. Ensi vuonna yritys lanseeraa ekologisen puukuitupullon, jota on suunniteltu laajalla yhteistyöllä vuodesta 2015 lähtien.
Kööpenhaminassa Carlsbergilla toimii tutkija Pai Rosager Pedas. Hän tutkii parhaillaan ohran ominaisuuksia. Panimojätin kasvihuoneessa on ruukussa erilaisia ohralajikkeita. Ohraa kasvaa pelloilla sekä Tanskassa että Uudessa-Seelannissa, jotta satoa saataisiin riittävästi.
– Tutkimus tuo uutta tietoa sekä ohralajikkeista että hiivoista ja niiden käyttäytymisestä. Työni on itsenäistä, kiinnostavaa ja pitkäjännitteistä – usein menee viisi vuotta, että saan selville uutta tietoa vaikkapa ohran ja ilmastonmuutoksen näkymistä, Pedas sanoo.
Carlsberg on vastannut paikallisuuden tarpeeseen perustamalla paikallisten juomien panimon, joka kantaa yrityksen perustajan nimeä. Panimomestari tarjoaa ensi jouluksi markkinoille tulevaa olutta, jossa maistuvat jouluiset mausteet. Olut on tanskalaisille tärkeä juoma varsinkin pääsiäisenä ja jouluna.
Pai Rosager Pedas tutkii, millainen ohra on paras. Carlsbergilla on pitkät perinteet oluen panemisesta. Carlsbergin alkuperäinen hiiva on käytössä panimoissa ympäri maailman.
Morten Ibsen tuli Carlsbergille töihin kymmenisen vuotta sitten. Yliopistosta valmistunut nuori mies huomasi, että Carlsberg hakee kiinnostuneita panimomestarikoulutukseen. Koulutuksen jälkeen hän jäi taloon ja viihtyi hyvin.
Paikallisoluiden panimo avattiin Carlsbergilla vuonna 2005. Vuosi sitten Ibsen siirtyi sinne ja on innostunut uudesta työsarastaan. Jacobsenin panimon oluita tehdään vanhan ajan henkeen, ja ne pullotetaan lasipulloihin. Työ on luovaa, kiinnostavaa ja vaativaa.
– Uusien oluiden luomisessa käytetään sekä panimon vanhoja perinteitä että uusia trendejä. Tämä työ vaatii myös kunnianhimoa, ja juuri siksi se on kiinnostavaa.
Morten Ibsen on Carlsbergin pienpanimon panimomestari. Työ on kunnianhimoista: juuri nyt valmistetaan ensi joulun jouluolutta.
Juomajätillä on onnistunut työhyvinvoinnin ohjelma. Yrityksessä ajatellaan, että motivoituneet ja tyytyväiset työntekijät luovat parhaan tuloksen.
Viestintäpäällikkö Kasper Elbjørn sanoo, että Carlsberg on osa tanskalaisten historiaa ja identiteettiä.
– Se on yksi asia, joka vaikuttaa työssä viihtymiseen. Ajattelen joka päivä, että on hienoa olla töissä tällaisessa kansallisessa instituutiossa.
Kasper Elbjørn sanoo, että Carlsberg on osa Tanskan historiaa ja myös siksi kiinnostava työpaikka.
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
