Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Riskianalyysin tulos on niin hyvä kuin sen tehnyt ryhmä. Tämä kuulostaa jo kliseeltä, mutta on edelleen totta. Yhteisillä työpaikoilla hyvä riskianalyysi on vähintään yhtä tärkeä työkalu kuin perinteisillä yhden yrityksen tai työnantajan työpaikoilla.
Yhteisillä työpaikoilla riskikenttä monimutkaistuu, kun useampi yritys voi käyttää samoja tiloja, laitteita, tuotantoprosesseja, käyttöhyödykkeitä, apujärjestelmiä ja niin edelleen. Toinen yritys voi jatkojalostaa toisen tuotetta tai käyttää sen jätettä omassa tuotannossaan. Viemäriverkko ja jäteveden puhdistus tai höyryn ja paineilman tuotanto voivat olla yhteisiä. Lisäksi liikennöinti- ja kulkuväylät ovat useimmiten yhteisiä. Ja tyypillisesti alihankkijat ja kumppanuusyritykset työskentelevät alueella vähintäänkin ajoittain.
Yhteisellä työpaikalla ei siis riitä, että tuntee oman toimintansa ja siihen liittyvät riskit. Pitää myös ottaa huomioon muiden toiminta, sen vaikutus omaan toimintaan sekä oman toiminnan vaikutus muihin.
Riskianalyysi on hyvä työkalu, mutta lopputulos on aina siihen osallistuneiden osaamisen ja käytettävissä olevan tiedon ja materiaalin näköinen. Siksi riskianalyysin onnistuminen vaatii omistajuutta, mikä näkyy aktiivisena osallistumisena koko toteutusprosessiin. Näin riskianalyysi on osa riskienhallintaprosessia, sillä on selkeät tavoitteet ja se toteutetaan tavoitteiden mukaisesti. Omistajuus myös takaa tarvittavista toimenpiteistä päättämisen, niiden toteuttamisen ja niistä tiedottamisen kaikille sidosryhmille.
Mutta kuka varmistaa riskianalyysin onnistumisen yhteisillä työpaikoilla? Kun samalla alueella ja samoissa tiloissa työskentelee useampia yrityksiä ja toimijoita? Kun tuotantoprosessit, yhteinen infrastruktuuri ja maantieteellinen läheisyys vaativat ottamaan muut yritykset huomioon? Kun yhteisellä työpaikalla ei ole yhtä vastuutahoa, jota voisi kutsua riskianalyysin omistajaksi?
Tämä ei onnistukaan ilman kaikkien toimijoiden yhteistyötä, jossa jokainen toimija tuo oman tietonsa ja osaamisensa yhteiseen riskianalyysipöytään. Onnistunut riskianalyysi on kaikkien samalla alueella toimivien yhteisponnistus, jonka pohjalta laaditaan yhteiset toimintatavat ja päätetään toteutettavista toimenpiteistä turvallisen ja häiriöttömän toiminnan takaamiseksi kaikille.
Onnistunut riskianalyysin toteutus ”monitoimijaympäristössä” voi vaatia enemmän organisointia ja aikataulujen sovittelua. Laadukkaan riskianalyysin yhteisiä kulmakiviä ovat selkeästi määritellyt tavoitteet ja kohteen rajaus, käytettävissä olevan lähtötiedon laatu, vetäjien ammattitaito sekä käytettävissä olevat resurssit. Riskianalyysin menetelmät ja toimintatavat voivat vaihdella kohteen, tarpeiden ja toimialan mukaan. Hyvä riskianalyysi viimeistellään hyvällä dokumentoinnilla ja tulosten viestinnällä, jonka pelisäännöistä tulee sopia toteutusprosessin aikana.
Riskianalyysin tuloksista saadaan myös terävyyttä viestintään eri sidosryhmille.
Onnistuneen riskianalyysin pohjalta voidaan laatia selkeitä ohjeita ja perehdyttämismateriaalia niin yhteisen työpaikan normaalitoimintaan kuin häiriötilanteisiin. Näin varmistetaan kaikkien osapuolten sitoutuminen riskianalyysin tuloksiin ja niiden jalkauttaminen alueen kaikkiin toimintoihin. Monesti samalla alueella liikkuu lisäksi erilaisia palveluntarjoajia, kumppanuus- ja alihankintayrityksiä, jotka tulee ottaa huomioon niin toteutusprosessissa kuin ohjeistuksessa ja perehdytyksessä. Riskianalyysin tuloksista saadaan myös terävyyttä viestintään eri sidosryhmille.
Hyvään riskianalyysiin yhteisillä työpaikoilla kannattaa panostaa pohjan luomiseksi toimivalle yhteistyölle niin normaali- kuin häiriötilanteissa. Tästä hyötyvät kaikki turvallisena työympäristönä ja häiriöttömänä tuotantona. Toivottavasti tämä myös ymmärretään lisäarvona eikä välttämättömänä pahana.
Anna-Mari Heikkilä työskentelee VTT:llä erikoistutkijana riskienhallinnan ja turvallisuuden parissa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus alan hankkeissa kotimaassa ja ulkomailla. Hän on yksi tutkimuksen ”Riskianalyysien laatu: vaatimukset tilaajalle ja toteuttajalle” tekijöistä.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
