Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Liikekeskuksissa työ ei aina rajoitu oman yrityksen alueelle. Avonaiset tilat altistavat yhteisille vaaroille, vaikkapa häiriköiville asiakkaille. Kaupan alan järjestöt suosittelevat yrittäjille yhteistyötä yhteisten vaarojen ja haittojen torjumiseen. Lempäälän Ideaparkissa luotetaan asioiden hoituvan vähemmälläkin byrokratialla.
Kauppakeskuksen turvaa rakennetaan monessa foorumissa
Lempäälän Ideaparkia on vaikea mieltää kauppakeskukseksi. Se on yli 100 000 neliömetrin ”liikekaupunki”, jonka noin 160 liikkeessä ja toimistotilassa työskentelee jopa tuhat ihmistä.
Yhteisten vaarojen torjumiseksi Ideaparkiin ei ole muodostettu erillistä työturvallisuuden yhteistoimintaelintä.
– Puimme turvallisuutta monessa foorumissa muutenkin. Rakenteita ei kannata pystyttää itseisarvoisesti, toimitusjohtaja Olli Gestranius kiinteistöosakeyhtiö Ideapark Ab:sta kertoo.
Ideaparkin kauppiasyhdistys järjestää esimiesvalmennuksia ja koulutuksia – myös turvallisuudesta.
– Kiinteistöpäällikön kanssa organisoimme turvallisuuskoulutuksia ja -harjoituksia muutaman kerran vuodessa, Gestranius sanoo.
Kauppakeskuksessa toimii pelastusryhmä, joka on koottu sisäänkäyntien ja pelastusteiden lähettyvillä sijaitsevien yritysten edustajista. Näissä yrityksissä on myös käytössä viranomaisradioverkon Virve-puhelimet hätätilanteessa kommunikointiin.
– Pelastusryhmälle järjestetään koulutuksia. Sen jäsenet vievät sitten osaamisensa omien yritystensä henkilöstölle.
Kauppakeskuksessa ongelmana on henkilöstön suuri vaihtuvuus.
– Jos tänään 700 ihmistä tietää toimintatavat, vuoden päästä 300 heistä on vaihtunut.
Gestranius näkee kauppakeskuksessa suurimpana uhkana tulipalot. Palolaitos tekee säännöllisiä tarkastuksia kauppakeskuksen tiloissa.
– Eniten huomautettavaa on löytynyt pelastusteiden tai sähkökeskusten eteen varastoiduista tavaroista.
Ari Räisänen.
Vartijat huolehtivat turvasta laajasti
Kiinteistöpäällikkö Ari Räisänen Schneider Electric Finland Oy:stä on vastannut Ideaparkin kiinteistön hallinnasta muutaman kuukauden.
– Alussa kävin läpi esimerkiksi pelastusryhmän koulutuksen ja Virve-puhelimen käytön. Nyt asiat ovat jo tuttuja.
Ideaparkin turvallisuudesta ja järjestyksestä ovat huolehtimassa Securitaksen vartijat, jotka toimivat Räisäsen alaisuudessa.
– Vartijat hoitavat työtään monipuolisesti neuvonnasta alkaen.
Kauppakeskuksessa on käytössä vuokralaisen käsikirja, josta saa selville eri asioista vastaavan henkilön yhteystiedot.
– Ei ole kuitenkaan väärin ottaa yhteisten tilojen työturvallisuusasioissa yhteyttä vartijoihin, huoltoon tai kiinteistöpäällikköön.
Ideaparkissa työskenteleviltä vaaditaan kauppakeskuksen oma turvallisuuspassi, jonka saa läpäistyään kokeen.
– Turvallisuuspassin tarkoituksena on, että työntekijät tietäisivät turvallisuuteen liittyvät perusasiat. Passi tulee pitää työskentelyaikana aina näkyvillä. Toki muidenkin lain vaatimien lupien on oltava työtä tehdessä kunnossa.
Liukastumiset ovat Räisäsen mukaan suurin työturvallisuusriski kauppakeskuksen yleisissä tiloissa.
– Juopuneet ja väkivaltaiset asiakkaat eivät ole ongelma, vaikka järjestämme yleistilaisuuksiakin yli tuhat vuosittain. Jos tiloissa liikkuva ihminen aiheuttaa muille vakavaa uhkaa, toimimme talon kriisiohjeiden mukaan.
Tarja Hätinen.
Ympäristöä skannataan päivystäjäkierroksella
Yksi Ideaparkin pelastusryhmään osallistuvista yrityksistä on Prisma.
– Meille on määritelty oma vastuualueemme evakuoinnissa: ohjaamme kauppakeskuksen asiakkaita pelastustietä ulos ja kokoontumispaikalle, palvelupäällikkö Tarja Hätinen Prisma Ideaparkista kertoo.
Hätinen ei näe ongelmaa siinä, että Ideaparkissa ei ole organisoitu erillistä työturvallisuuden yhteistoimintaelintä.
– Osuuskaupan omat ohjeet ovat riittävät. Työntekijämme eivät töissään liiku yleisissä tiloissa. Sosiaalitilatkin ovat omissa tiloissa.
Prisman toiminnasta ei Hätisen mukaan aiheudu vaaraa naapuriyritysten työntekijöille.
– Tavaroita ei esimerkiksi kuljeteta yleisissä tiloissa. Tuotteet tuodaan myymälään suoraan takaosan lastauslaiturilta aamun tunteina, kun muita ei ole liikkeellä.
Prismalaiset tekevät päivittäin päivystäjäkierrosta, jossa havainnoidaan kauppakeskuksen lähialuetta vaikkapa pimeiden lamppujen tai liukkauden varalta. Puutteista tehdään selvitys kiinteistöhuollolle, vakuutusyhtiölle ja työterveysasemalle, joka sijaitsee Ideaparkin tiloissa ja on sopimuksesta kaikkien yritysten käytössä.
Hätinen kertoo, että Ideaparkissa on yhteisenä työhyvinvointia edistävänä toimintana järjestetty joitakin konsertteja. Tapahtumat on organisoinut kiinteistöpäällikkö eri yritysten myymäläpäälliköiden kanssa.
– Ideana on ollut, että tutustuisimme muihin yrittäjiin ja työntekijöihin. Näitä tapahtumia voisi olla enemmänkin.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
