Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Suomalaisia tapaturmatilastoja niin töissä kuin vapaa-ajalla ei voi kuin ihmetellä ja surra. Miten on mahdollista, että telomme itseämme kaksi kertaa useammin kuin länsinaapurimme? Töissä henkensä menettää enää parikymmentä henkeä vuosittain, mutta vapaa-ajalla kuolee jo yli 2 500 ihmistä, puhumattakaan sadoistatuhansista loukkaantumisista. Suuri osa niin työ- kuin vapaa-ajan tapaturmista on pieniä arkisia huolimattomuus- ja välinpitämättömyysvirheitä, joista ei saisi aikaan elokuvan vaatimaa draamaa.
Elokuvissa riskialtis henkilö ei työskentele sosiaalitoimistossa tai rakennustyömaalla, aja väsyneenä, liukastu kotimatkalla tai asu Kainuussa. Näiden sijaan valkokankaalla vaaratilanteessa ovat useimmiten poliisit, palomiehet, sotilaat, supersankarit ja erilaiset rikolliset ja heidän uhrinsa.
Näitäkin ryhmiä useimmiten vaaraan joutuu arkinen päähenkilö tekemällä vääriä valintoja tai vain toheloimalla. Karmaisevana esimerkkinä tästä käy vaikkapa Coenin–
veljesten elokuvaan löyhästi pohjautuva televisiosarja Fargo (Fox-Paramount 2014). Siinä poliisien ohessa vaarassa ovat koko ajan erilaiset yritystoiminnan harjoittajat ja sarjan toinen päähenkilö, tuiki tavallinen vakuutusmyyjä. Vielä hurjemmissa tilanteissa ollaan argentiinalaisessa Wild Tales (Scanbox 2014) episodi-elokuvassa, jossa etenkin työmatkailu osoittautuu hengenvaaralliseksi puhumattakaan pysäköinninvalvonnasta.
Ruotsalaisen ohjaajamestarin Roy AndersoninKyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (Scanbox 2015) kertoo hänen muun tuotantonsa tapaan, että me pohjoismaalaiset olemme alituisessa vaarassa masentavan kulttuurimme takia. Olkaamme siis valppaampia arjessamme ja valinnoissamme.
In too many work communities, silence is still probably the most common way to solve problems. People remain silent about difficult matters because they do not want to insult or burden others or show their own incompetence. It seems like Finns have taken the old saying “speech is silver, silence is golden” a little too
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen