Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Eläintenhoitaja Paavo Taskinen lajittelee linturyhmän ruuat sinisiin ja petoryhmän ruuat punaisiin ämpäreihin ja siirtää ne eteisen kylmäkaappiin odottamaan noutoa. Saukkojen silakat ovat sulamassa ja Amazonia-talon vihanneskuorma on valmis noudettavaksi.
– Täällä ei ole draamaa, toteaa Taskinen. Hän hakee pakkasesta pari citykania ja ripottelee niihin ravintolisää. Kananmunien keittämisen ja vihannesten raastamisen lisäksi ruokaa muokataan mahdollisimman vähän.
Sirkat, jauhomadot ja torakat ovat ainoaa elävää ruokaa, sillä selkärankaisia ei saa syöttää eläimille elävinä. Pakkasesta löytyy muun muassa rottia, erikokoisia hiiriä, silakkaa ja muurahaisen munia. Toisinaan hyllyllä on lahjoituksena saatu hevonen. Valikoimiin kuuluu myös erilaisia valmisrehuja, munia, omenoita, kiinankaalia, päärynöitä, papayaa, kärpäspuuroa ja ruusun terälehtiä kilpikonnille. Hyönteisille löytyy kukkakaupoista tutun leikkovihreän salal-kasvin oksia.
Taskisen ja Korkeasaaren rehukeittiön kautta kulkee vuodessa 15000 kiloa lihaa ja kalaa, saman verran kasviksia, viljaa ja pähkinöitä, sekä noin 7000 kiloa valmisrehuja. Päivittäiset ruokamäärät vaihtelevat, sillä esimerkiksi ahmat ruokitaan parillisina päivinä ja lintujen annoksia valmistetaan joka kolmas päivä.
– Pidän työn itsenäisyydestä ja työajoista, toteaa puoli seitsemältä työnsä aloittava Taskinen.
– Työn kautta eläimet ovat osa elämääni, ja törmään mielenkiintoisiin asioihin.
Rehukeittiön kautta kulkee vuodessa 15000 kiloa lihaa ja kalaa, saman verran kasviksia, viljaa ja pähkinöitä sekä noin 7000 kiloa valmisrehuja.
Korkeasaaren työyhteisö on tiivis ja työntekijät viihtyvät siellä pitkään. Taskinenkin on tehnyt erilaisia eläinhoitajan töitä jo miltei parikymmentä vuotta.
Rehukeittiössä on aamun tohinan jälkeen hiljaista. Välillä paikalla piipahtaa tuttu kollega. Talvilevolle valmistautuvien karhujen hoitaja huikkaa ovelta tyhjän ämpärin kera:
– Liikenisikö lisää omppuja ja leipää? Karhuille olikin maistunut.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Puhu paljon ja ota aktiivisesti kontaktia työkavereihin – viisi vinkkiä toimivaan etäviestintään
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
-
![]()
Kalakauppias haluaa olla avoin pomo
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
-
![]()
Henri Alén: ”Nopea reagointi koronakriisin jatkuessa on pelastanut meidät eri tilanteissa”
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
