Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Atrian Nurmon tehdas on ottanut 2000-luvulla käyttöön uutta teknologiaa kovalla vauhdilla. Volyymit ovat kasvaneet, mutta kaikkea eivät robotitkaan pysty tekemään vaan vaativat apureiksi myös ihmiskäsiä. Teknologian myötä työtehtävät ovat keventyneet, mutta myös yksipuolistuneet. Monen työntekijän lähin työkaveri on robotti. Sosiaalista kanssakäymistä robotit eivät koskaan pysty korvaamaan.
Häiriöiden syynä usein robotti
Atrian siivupakkaamon vuorotyönjohtaja Marko Korpela on työskennellyt Atrialla 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyinen työ siivupakkaamossa on Korpelan mukaan muuttunut tekniikan kehittymisen myötä kevyemmäksi. Samalla myös henkilömäärä on vähentynyt.
– Aikaisemmin täällä työskenteli viisi henkilöä vuorossa, nyt pärjätään parin ihmisen voimin. Työ ei ole myöskään enää fyysisesti kuormittavaa, lukuun ottamatta Ruotsin vientiin meneviä tuotteita. Tehtävämme on pääasiassa seurata robottien toimintaa ja puuttua mahdollisiin häiriötilanteisiin. Aikaisemmin häiriön aiheutti ihminen, nyt robotti, kiteyttää Korpela.
Uuden teknologian mahdollistama kapasiteetin kasvu vaatii robottien seuraajilta nopeita hoksottimia. Yhden työvuoron aikana siivupakkaamon läpi menee jopa 30 eri tuotetta. Tänä päivänä työergonomiaan on kiinnitetty erityistä huomiota.
– Pystymme vaikuttamaan siihen itsekin. Meillä on menossa sisäinen kampanja, jossa jokainen kirjaa ylös huomaamiaan epäkohtia. Näiden huomioiden pohjalta pyrimme parantamaan turvallisuutta ja työolosuhteita.
Vaikka työ on muuttunut kevyemmäksi, on siitä tullut myös yksitoikkoisempaa ja vähemmän sosiaalista. Koneiden kanssa kun ei voi keskustella. Enää ei myöskään ole mahdollisuutta vaihdella työtehtäviä toisten kanssa. Työnantaja tukee kuitenkin työntekijöiden henkistä ja fyysistä jaksamista erilaisilla etuseteleillä liikunnan tai kulttuurin parissa.
Sosiaalisuus vähenee
Atrian Logistiikkakeskuksessa työskentelevä Pirjo Rajala on nähnyt läheltä teknologian kehittymisen ja sen vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja työoloihin. Rajala tuli Atrian vanhaan lähettämöön töihin vuonna 1998, jolloin työ oli välillä fyysisesti hyvinkin raskasta.
– Siellä jouduimme nostelemaan raskaita laatikoita, osa jopa 38-kiloisia. Muutos siitä tähän päivään on ollut hurja, Rajala sanoo.
Kun ensimmäinen logistiikkakeskus valmistui 2000-luvun alkupuolella, muuttui työ huomattavasti kevyemmäksi raskaiden työtehtävien jäätyä pois. Uusin logistiikkapuoli otettiin käyttöön vuonna 2007, ja siinä automaatio harppasi jälleen askelia eteenpäin.
– Työ on helpottunut myös siinä mielessä, että tietokone ilmoittaa oikeat määrät oikeisiin laatikoihin. Meidän tehtävänämme on vain siirtää tuotteet sen mukaan.
Vaikka Rajala näkeekin uuden teknologian hyvänä asiana, on siinä myös varjopuolia. Työ on muuttunut staattisemmaksi, ja samassa työpisteessä seistessä tulee paljon toistoja päivän aikana. Lihaksiston kunnosta työntekijät huolehtivatkin keppijumpan avulla.
– Työnantaja on ohjeistanut meitä keppijumppaan. Pystymme myös vaihtelemaan eri työtehtävien välillä, joten samaa tehtävää ei tarvitse tehdä päivästä ja viikosta toiseen, Rajala kertoo.
Rajala ei kuitenkaan usko, että automatiikka tulee koskaan korvaamaan täysin ihmistyötä.
– Meidän työmme on kuitenkin viime kädessä varmistaa, että kaikki tuotteet menevät oikeisiin paikkoihin ja kaikki sujuu. Työ on itsenäistä ja sosiaalinen kanssakäyminen työkavereiden kanssa jää kahvi- ja ruokatunneille.
Uusi teknologia kehittää ihmistä
Jari Parkkinen toimii esikäsittelijänä ja työhönopastajana Atrian Tuoreliha Oy:n kuluttajapakatun lihan linjastolla. Linjaston läpi kulkee päivittäin suuri määrä fileepihvejä. Myös Tuoreliha Oy:ssä on kehitetty automatiikkaa järjestelmällisesti. Parkkisen mukaan suurin muutos on fyysisen työn vähentyminen merkittävästi.
– Ennen lihat tulivat kalvot päällä suoraan leikkaamosta ja leikkasimme kalvot pois käsin linjastolla. Tänä päivänä koneet hoitavat leikkuutyön ja tehokkuus näkyy tuotannossa. Vauhti on jopa kymmenkertaistunut. Lasermittaukseen perustuva leikkuu tekee tarkkaa ja tasaista jälkeä, Parkkinen kertoo.
Vuonna 1987 taloon ensimmäisen kerran kesätöihin tullut Parkkinen näkee automatiikan kehittymisen pelkästään hyvänä asiana.
– Aivot eivät haukkaa tyhjää, kun tulee uusia haasteita eteen. Kun koneet kehittyvät ja mennään eteenpäin, ei siinä silloin itsekään jämähdä paikalleen.
Tällä hetkellä osastolla on noin sadan hengen työtiimi, joten töiden vaihtelu onnistuu joustavasti. Tämä vähentää työn yksipuolisuutta huomattavasti. Työntekijät ovat myös itse voineet vaikuttaa työergonomiaan.
– Olemme pyrkineet kehittämään työergonomiaa itse koko ajan. Kerromme kehitysehdotuksia eteenpäin. Esimerkiksi työskentelypöytien korkeuden on oltava sellainen, että selkälihakset eivät ole jatkuvassa rasituksessa.
Categories:
Lisää luettava
-
![]()
-
![]()
Puhu paljon ja ota aktiivisesti kontaktia työkavereihin – viisi vinkkiä toimivaan etäviestintään
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
-
![]()
Kalakauppias haluaa olla avoin pomo
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
-
![]()
Henri Alén: ”Nopea reagointi koronakriisin jatkuessa on pelastanut meidät eri tilanteissa”
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.
