Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääkirjoitus: Hyvä perehdyttäminen sitouttaa työntekijän
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Perehdyttämisestä tulee monelle ensimmäiseksi mieleen uuden henkilön perehdyttäminen uuteen työhön. Yhtä tärkeää on kuitenkin pitkään työskennelleen työntekijän perehdyttäminen hänen siirtyessä esimerkiksi yrityksen sisällä toiseen toimipisteeseen tai yksikköön. Unohtaa ei pidä myöskään kokeneen työntekijän perehdyttämistä entiseen työhön pitkän poissaolon jälkeen. Työympäristö, organisaatio, esihenkilö, työvälineet tai ohjelmistot ovat saattaneet muuttua. Perehdytyksellä ja sitä täydentävällä työnopastuksella varmistetaan samalla työturvallisuus.
Tärkeintä on kuitenkin, että perehdytettävä osaa ja uskaltaa kysyä asioita esihenkilön lisäksi erikseen nimetyiltä ”kummihenkilöiltä”.
Hyvä perehdytys edellyttää ajan tasalla pidettyä perehdytyssuunnitelmaa. Sen avulla perehdytys sujuu tarvittaessa myös etäperehdytyksenä. Etäperehdytys vaatii runsaasti panoksia erityisesti uuden henkilön sitouttamisessa työyhteisöön. Lisäksi pienessä organisaatiossa perehdyttäminen on toteutettava hieman eri tavalla kuin suuressa. Esimerkiksi intranetiä tai HR-osastoa ei ole. Edeltäjä on myös saattanut lähteä joko eläkkeelle tai uuteen työpaikkaan ennen kuin hänen seuraajansa pystyy aloittamaan työt. Kuka silloin perehdyttää? Perehdytys on esihenkilön vastuulla, mutta käytännössä hän ei osaa kaikkea, mitä uuden henkilön perehdyttäminen vaatii. Tärkeintä on kuitenkin, että perehdytettävä osaa ja uskaltaa kysyä asioita esihenkilön lisäksi erikseen nimetyiltä ”kummihenkilöiltä”.
Perehdytys voidaan toteuttaa myös e-perehdytyksenä, pelien avulla tai virtuaalilaseilla.
Muistan työurani varrelta perehdytysvideon, jossa ulkomaan komennukselle lähteville näytettiin, mitä he näkevät mennessään ensimmäistä kertaa ulkomailla sijaitsevaan työpaikkaansa. Kameran kanssa oli kuljettu työntekijän reitti tehdasalueen ulkopuolelta portin ja pihan läpi tulevan esihenkilön luo. Tämä poisti jännitystä ja helpotti työhön sopeutumista ja sitoutumista oudossa maassa ja uudessa työympäristössä. Nykyisin tällainen perehdytys hoidetaan live-perehdytyksenä ja striimataan suorana perehdytettävälle. Perehdytys voidaan toteuttaa myös e-perehdytyksenä, pelien avulla tai virtuaalilaseilla.
Toivotan hyödyllisiä lukuhetkiä Telman parissa. Lukiessa voi vaikka miettiä, kuka on perehdyttänyt lehdessä esiintyvän yksityisetsivän työhönsä.
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
