Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
”Valmistuin kesällä maisteriksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja opiskelen nyt metsätieteiden maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Metsäalan opinnoissa keskeisiä aiheita ovat kulutus, kiertotalous ja biotalous – halusin laajentaa opintojani kestävän kehityksen suuntaan.
Ympäristöasiat ovat olleet sydämeni asia siitä lähtien, kun kuulin ilmaston lämpenemisestä ensimmäisen kerran kymmenvuotiaana isältäni. Kiinnostuin tuolloin myös kierrättämisestä: otin maksalaatikon jääkaapista, heitin sisällön kompostiin ja foliovuoan metallinkierrätykseen. Myöhemmin tajusin, että se ei mennyt ihan nappiin, vaikka ajatus oli oikea.
Aina kun koulussa tai kauppatieteiden opinnoissa käsiteltiin ilmastonmuutosta, huomasin, että juuri se kiinnostaa minua. Miettiessäni kauppatieteiden kandidaatin työn aihetta kaverini heitti vitsinä, että tekisin sen roskista, ja niin myös tein, kierrätyksestä. Maisterin työni aiheeksi valikoitui hiilijalanjälkilaskuri, jonka kehittämiseen nykyinen työnantajani D-mat on osallistunut.
Kun valmistuminen lähestyi, aloin etsiä työpaikkaa, joka olisi todella hereillä ilmastoasioista ja jossa voisin oppia lisää aiheesta. D-mat on juuri sellainen: se edistää vähähiilistä maailmaa tutkimalla ja mahdollistamalla vähähiilisiä elämäntapoja.
Teemme työssämme hiili- ja materiaalijalanjälkilaskentaa sekä kestävän kehityksen konsultointia. D-matilla on myös Ilmastopalapeli-niminen tuote, jolla kuluttajia ohjataan suunnittelemaan vähähiilisiä elämäntapoja.
Olen työssäni päässyt tekemään muun muassa hiilijalanjälkilaskentaa ja tutkimusta asiakasta varten. Työni tuntuu tosi merkitykselliseltä ja viihdyn hyvin. Ilmapiiri on kannustava, ja kaikilla meillä on erittäin vahva ilmastollinen agenda.
Siviilielämässä sen sijaan on välillä raskasta, kun yritän tehdä parempia valintoja, mutta isolla skaalalla mikään ei muutu ja välillä tuntuu, että omalta tekemiseltä menee pohja. Olen positiivinen ihminen ja yritän aina uskoa parempaan, mutta maailman tapahtumia seuratessa se on toisinaan vaikeaa.
Kaveripiirini on herännyt vahvasti ilmastoasioihin. Moni on kasvissyöjä tai jopa vegaani ja miettii ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vaikutuksia omassa arjessaan. Ympäristön tilasta keskustellaan aktiivisesti. Näen myös nuorten ahdistuksen ja voimattomuuden, koska omat vaikuttamismahdollisuudet ovat niin rajattuja.
Yrityksillä ja valtioilla on iso valta ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti ilmastonmuutosta saadaan torjuttua. Toivoisin, että tässä vaiheessa, kun jo puhutaan ilmastokriisistä ja siitä, että nykyiset toimintatavat eivät riitä, yritykset aidosti toimisivat, eivätkä vain puhuisi.
Pitäisi keskittyä tekemiseen, eikä pelkästään pitkän aikavälin tavoitteiden kertomiseen – siitä tulee viherpesufiilis. Ilmastoasiat pitäisi nostaa korkeimmaksi prioriteetiksi, koska etenkin suurilla yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa kuluttamiseen isossa mittakaavassa.
Iso muutos on ehkä vaikeaa siksi, että ihmiset eivät halua päästää irti omasta asemastaan tai elintasostaan, joka saavutetaan hurjalla kuluttamisella. Ilmastonmuutos on myös kovin abstrakti ja monimutkainen asia, eikä ehkä ymmärretä tai haluta ymmärtää, kuinka valtavia asioita tapahtuu, jos tietty lämpötila ylitetään.
Suomessa ei vielä ole suurta hätää, mutta esimerkiksi alkuperäiskansat kärsivät jo.”
Lue lisää ilmastonmuutoksen torjumisesta työpaikoilla:
Kahvia vain tarpeeseen ja yli 10 muuta helppoa keinoa torjua ilmastonmuutosta työpaikalla
Ympäristöjohtaja Elina Ojala: ”Lahti näyttää esimerkkiä muille”
Tekninen johtaja Tomas Teräs: ”Kanttitaikinakin kierrätetään”
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026) 1. Mitä stressiharha tarkoittaa? Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä
