Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026)
1. Mitä stressiharha tarkoittaa?
Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä hyvänsä, ylläpidämme juuri sitä ongelmaa, jota haluamme ratkaista. Tämä näkyy työelämässä esimerkiksi uupumisina ja kasvun esteenä. Kun opimme ohjaamaan stressiä – emme vain välttelemään sitä – avaamme tilaa sekä hyvinvoinnille että paremmille tuloksille.
2. Miten stressi voi olla voimavara?
Stressi aktivoi kehon ja mielen valmiustilan. Kun tulkitsemme sen merkkinä siitä, että sen on tarkoitus auttaa meitä selviämään vaikeista tilanteista, voimme kanavoida sen niihin asioihin, jotka ovat tärkeimpiä. Hyväksyvä suhtautuminen stressiin tukee hyvinvointia ja suoriutumista, ja luo tilaa kasvulle ja kehitykselle. Työelämässä tämä tarkoittaa parempaa priorisointia, selkeämpää fokusta paineen alla ja kestävämpiä tuloksia – ei vain nopeita korjausliikkeitä. Kyse on siitä, näemmekö stressin riskinä, jota pitäisi estää, vai liittolaisena.
3. Miksi ajattelutavat ovat ratkaisevia stressin hallinnassa?
Ajattelutavat ohjaavat, miten tulkitsemme stressin ja millaisia vaikutuksia sillä on. Jos uskomme, että stressi on vaaraksi, keho ja mieli reagoivat sen mukaisesti: palautuminen heikkenee, keskittyminen pirstoutuu ja päätöksenteko kärsii. Kun ajattelutapa puolestaan on hyväksyvä ja näemme stressin myös mahdollisuutena, suuntaamme voimavaroja tarkoituksenmukaisemmin, palaudumme ja suoriudumme paremmin. Tutkimukset osoittavat, että tämä muuttaa käyttäytymistä, tunteita ja myös fysiologisia stressivasteita. Työelämässä tämä näkyy parempana yhteistyönä, laadukkaampana ajatteluna ja vahvempana hyvinvointina. Kestävintä on tunnistaa molemmat puolet, ja valita näkökulma, josta on enemmän apua.
4. Millainen on oma suhteesi stressiin?
Olen oppinut näkemään stressin viestinä siitä, mikä on minulle merkityksellistä. En pyri poistamaan stressiä, vaan ohjaamaan sitä: mihin käytän energiaa ja mistä voin päästää irti. Stressi ei ole ongelma, joka täytyy ratkaista pois, vaan suuntaviitta valinnoille, joista on enemmän apua. Tämä näkökulma on vapauttanut voimavaroja ja tuonut mielenrauhaa vaikeisiin vaiheisiin.
Laura Sokka on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Hän on tehnyt väitöskirjansa työuupumukseen liittyvistä aivotoiminnan muutoksista ja työskennellyt yli 20 vuoden ajan potilastyössä. Tutkimustyö sai hänet pohtimaan, onko tavassamme puhua työelämän kuormituksesta jotain, mikä ylläpitää ongelmaa enemmän kuin auttaa ratkaisemaan sitä.
Suvi Tuomikoski: Leikisti Töissä – Miksi luovuus ja hupi ovat tärkeitä työelämässä (Momentum Kirjat, 2025) Mitä leikkisä työn tekemisen tapa tarkoittaa? Leikkisä työn tekeminen tarkoittaa liiallisen vakavuuden karsimista työstä. Se on oman työn ytimen kirkastamista, hyvän työyhteisön rakentamista, hyvinvoinnin ja oppimisen tukemista, tavoitteiden edistämistä ja uusien ratkaisujen mahdollistamista. Leikki tukee tulevaisuuden työelämää, koska se ruokkii
Sari Kuusela: Ota valta haltuun – Vaikuttamisen taidot työyhteisössä (Alma Insights, 2025) Miten vallan voi ottaa haltuun työyhteisössä? Jokaisella on työyhteisössä tehtävänsä antama valta, ja sitä on tarkoitus käyttää. Kun on riittävän osaava, pystyy ratkaisemaan ongelmia, omaa hyvät sosiaaliset taidot ja suhteet muihin, lisääntyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Asema ei siis ratkaise valtaa, vaan aikaansaamisen taito- ja
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)
Mona Moisala: Tyhmä työelämä – Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otavan tietokirjat, 2025)
