Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Kunnianhimoisena tavoitteenamme on hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. Se näyttää mahdolliselta, koska teimme energiakäännöksen vuonna 2019 ja luovuimme kivihiilen käytöstä.
Moni kaupunki painii ilmastohaasteiden kanssa, mutta iso energiakäännös niiltä on vielä tekemättä. Koska me teimme sen, mikä tahansa kaupunki voi tehdä saman. Lahdessa ei olla upporikkaita tai erityisen korkeasti koulutettujakaan, mutta silti täällä on pystytty tekemään tärkeitä ilmastopäätöksiä.
Tosin meilläkin on vielä paljon tehtävää energia- ja liikennepuolella, mutta oikeaan suuntaan mennään koko ajan. Nyt on käyttöön otettu 17 sähköbussia, mikä on todella iso asia.
Euroopan komissio valitsi Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Tunnustuksen on saanut tätä ennen 11 eurooppalaista kaupunkia, muun muassa Kööpenhamina ja Tukholma, joten olemme päässeet todella kovaan joukkoon.
Ympäristöpääkaupunkistatus on tuonut Lahdelle kansainvälistä näkyvyyttä, sillä meitä on kutsuttu kertomaan ympäri Eurooppaa hyvistä käytännöistämme.
Suurin osa eurooppalaisista asuu Lahden kokoisessa kaupungissa, joten meihin on helppo samaistua. Kiertotalous on vahvuutemme: tällä hetkellä lahtelaisten kotitalouksien jäte hyödynnetään 99-prosenttisesti uusiomateriaalien valmistukseen ja energiantuotantoon. Myös Vesijärven tarina kiinnostaa maailmalla eli se, miten teollisuuskaupunki Lahti onnistui pelastamaan pahasti saastuneen järvensä virkistyskäyttöön.
Ei tarvitse olla ilmastoasiantuntija voidakseen tehdä vaikuttavia tekoja ilmaston ja ympäristön eteen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kyse ei ole yksin ympäristösektorin toimista, vaan ihan kaikkia tarvitaan. Jokainen voi työyhteisössään miettiä, mitä voisi tehdä toisin, kuten vaikka lisätä ympäristökriteereitä kilpailutuksiin tai kehittää kierrättämistä.
Lahti on kutsunut asukkaansa mukaan suunnittelemaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, ja kaupungin henkilöstöä koulutetaan varautumaan ilmastonmuutokseen. Ja kehunpa vielä, että Lahden Pelicans on ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue koko maailmassa.”
Lue lisää ilmastonmuutoksen torjumisesta työpaikoilla:
Työssä jaksamisesta puhuttiin jo sata vuotta sitten. Keskustelu työntekijöiden henkisestä kuormituksesta on vilkastunut aina työelämän isojen murrosten yhteydessä. Julkinen työsuojelukeskustelu alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Teollisuustyö yleistyi, ja työskentely suojaamattomilla koneilla ja ahtaissa tiloissa aiheutti yhä enemmän vakavia onnettomuuksia. Ei siis ole ihme, että alkuvaiheessa työsuojelu keskittyi lähinnä tapaturmien ehkäisemiseen eikä työssä jaksamisesta juuri puhuttu. Vaikka
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Työn imu on innostusta, merkityksellisyyttä ja uppoutumista työhön. Se rakentuu työolosuhteista ja omista valinnoista, sanoo Piia Seppälä. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila. Sitä luonnehtivat kokemukset työn merkityksellisyydestä ja innostumisesta. Työnimuinen työntekijä on energinen ja aikaansaava. Hän haluaa panostaa työhönsä ja on sinnikäs ja periksiantamaton hankalissakin työtilanteissa. Työn imussa työntekijä pystyy keskittymään, syventymään ja
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
