Mobiilia työtä ja lentäviä autoja Slovakiassa

Markkinointijohtaja Juraj Taptic istahtaa pöydän toiselle puolelle Bratislavan pienteollisuusalueella sijaitsevan toimiston neuvotteluhuoneessa. T-paitaan ja farkkuihin pukeutunutta Tapticia ei heti arvaisi toimitusjohtajaksi ja toiseksi omistajaksi yrityksessä, joka on johtavia langattomien nettiyhteyksien antennien valmistajia maailmassa.

RF Elements -yhtiössä ei muutenkaan tärkeillä ja työntekijöille annetaan mahdollisimman paljon vapauksia, mutta myös vastuuta. Yrityksen suunnittelijoilla on varsin vapaat kädet testata ideoitaan ja monet heistä tekevät töitä kotona. Firman nettisivuilla oleva, uusille työntekijöille tarkoitettu käsikirja yrityksen toimintakulttuuriin on todella viihdyttävä, mutta siitä käy ilmi myös se, että työntekijöiltä edellytetään korkeaa työmoraalia ja ahkeruutta.

– Olemme saaneet käsikirjastamme hyvää palautetta. Se auttaa karsimaan meille sopimattomat henkilöt jo hyvissä ajoin, sillä sen luettuaan he eivät edes halua meille töihin, Taptic naurahtaa.

RF Elementsin Juraj Taptic haluaa yrityksensä ja sen työntekijöiden sitoutuvan toisiinsa.

Työntekijöitä on vaikea saada

Vuonna 2010 perustettu RF Elements on vanhojen ystävysten, Juraj Tapticin ja Martin Marcincakin yhteisyritys. Kaverukset olivat jo aiemmin suunnitelleet langattomia nettiyhteyksiä ja työskennelleet IT-alan firmoissa.

Yrityksen päätuote ovat suunta-antennit, joilla laajakaistayhteyksien tarvitsemat taajuudet voidaan suunnata pienellä teholla ja tarkasti. Suunnittelijat testaavat tuotteita eri vaiheissa 3D-printattuina ja toimistossa on minilinkkitorni, johon asentamista voi testata itse.

– Olemme pieni, kevyt ja siten joustava organisaatio. Kehitämme itse kaikki tuotteemme.

RF Elementsillä onkin kaikkiaan vain neljäkymmentä työntekijää, joista kymmenen Bratislavassa. Tuotantolinjat ovat Aasiassa. Uutta väkeäkin tarvitaan ja heitä etsitään muun muassa Košicen yliopistossa pidettävillä rekrytointitilaisuuksilla. Tapticin mukaan he eivät tarvitse suurta väkimäärää, viisi parasta riittää.

– Emme tee kuluttajatuotteita, joten ihmisten houkutteleminen meille on työlästä. Me suunnittelemme konkreettisia tuotteita, emme tietokoneohjelmistoja, mikä vaikuttaa olevan monille ongelma. Ja jos ei ole valmis tekemään pitkää päivää, tänne on turha tulla. Toisaalta työviikko on usein nelipäiväinen.

Jakub Sakala esittelee, miten antenni kiinnitetään linkkitorniin. Suunnittelijoiden pitää tietää, miten heidän luomuksiaan käytännössä käytetään.

Hyvä suunnittelu parantaa maailmaa

Huoneeseen astelee myös yksi yrityksen kahdeksasta suunnittelijasta, Jakub Sakala. Hänellä on työstään pelkästään hyvää sanottavaa.

– Elämäni on nykyään helpointa ikinä. Minulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhöni ja työn ja vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa, extreme-lajeja harrastava tuore isä kertoo.

Hän korostaa ryhmätyön merkitystä ja huomauttaa, että oman työn oppimiseen menee noin kaksi vuotta ja hyväksi tullaan vasta kolmessa tai neljässä vuodessa. Uusien asioiden oppiminen jatkuvasti on tärkeää ja omien ideoidensa puolesta pitää uskaltaa taistella.

Hän korostaa myös työnsä eettistä puolta.

– Eri toimintaympäristöihin tarvitaan monenlaisia komponentteja, mutta mitä vähemmän niitä on, sitä helpompaa on työskentely, ja se on myös ympäristöystävällistä.

Konkreettinen helpotus on antennien helppokäyttöisyys ja keveys. Asentajien on kiivettävä tuulisiin linkkitorneihin useita antenneja mukanaan kovillakin helteillä ja pakkasilla. Työ helpottuu melkoisesti, kun antennin pystyy asentamaan yhdellä kädellä hansikkaita riisumatta.

AeroMobil valmistaa autoja, jotka osaavat lentää! Aeromobilen malliversio 4.0 lentovalmiudessa. Se on hyväksytty EU:ssa ilma-alukseksi.

Lentävät autot kiinnostavat

Bratislavan laitakaupungilla sijaitsevalla AeroMobil-yrityksellä ei työvoiman hankinnassa ole ongelmia. Töissä on muun muassa Ferrarin ja McLarenin F1-talleissa työskennelleitä ja Airbusilla Bombardier-potkurikoneita tehneitä insinöörejä ja suunnittelijoita.

Selityksenä on yrityksen erikoinen tuote, joka kiinnostaa huippuammattilaisia: AeroMobil valmistaa autoja, jotka osaavat lentää! Kyse ei ole futuristisesta haaveilusta, vaan ensimmäinen liikennelentäjän lupakirjan omistava asiakas saa näillä näkymin lentoautonsa avaimet joulukuussa 2020. Autossa on siivet, jotka maantieajossa taitetaan rungon suuntaisesti. Lentoon lähdettäessä taas tulevat siipien lisäksi esiin potkurit.

Ja jos moottorit sammuvat, tulee koko 5,9-metrinen ja maksimilentopainoltaan 960-kiloinen laite matkustajineen alas laskuvarjon varassa. Lentokelin huonontuessa yllättäen voi koneella laskeutua vapaalle tienpätkälle ja jatkaa lennosta matkaa maanteitse.

Viestintäjohtaja Stefan Vadocz painottaa, että autoteollisuudella on tärkeä osa Slovakian eri osien kehityksessä.

– Autoteollisuus auttaa alueiden tasa- arvoistumisessa. Slovakiassa insinööritieteisiin suhtaudutaan positiivisesti ja ne nähdään kehityksen moottoreina. Koulutusjärjestelmämme kaipaa silti parantamista, hän pohtii.

Työelämän haasteiden lisäksi myös itse Bratislava vetää Stefanin mielestä tulijoita.

– Tämä on nopeasti kehittyvä kaupun- ki, joka panostaa ekologisuuteen, hän kertoo.

Viestintäjohtaja Stefan Vadocz hankki itsekin juuri lentolupakirjan.

Turvallisuus aina ensin

AeroMobil perustettiin 2010, autotallissa, kuten erittäin osuvaa onkin. Vadocz esittelee meille uusimman prototyypin ja pyytää istumaan ohjaamoon. Asettuminen vaatii vähän säätämistä; ohjaamo on mukava, mutta urheiluautomaisen ahdas.

Ohjaamo on mitoitettu millimetrin tarkkuudella käyttämällä suunnitteluapuna puista mallikappaletta. Malli on tärkeä myös työturvallisuuden kannalta, koska sen avulla koelentäjät harjoittelevat nopeaa poistumista ohjaamosta onnettomuuden varalta.

Työntekijöitä on nelisenkymmentä kahdeksasta maasta, yksi kuulemma Suomestakin.

Toimistoissa puurtaa väkeä työpöytiensä ääressä. Yhdellä seinällä on iso paperikaavio, joka näyttää, missä vaiheessa mitkäkin turvallisuusstandardit on täytetty tai pitää täyttää.

– Virtuaalista kehittelyä on nyt takana 200 000 tuntia. Valmista tuotetta verrataan tietokonemalliin. Eikä riitä, että ajokkimme täyttää standardit, myös yrityksen eri osastojen pitää läpäistä ne. Turvallisuus on lentämisessä aina etusijalla, Vadocz huomauttaa.

Martin Balek tapaa mielellään myös asiakkaita pubissa.

Kouluttajalle kertyy matkapäiviä

Martin Balek istuu kanssamme belgradilaisen pubin pöydässä ja tilaa paikallisen pienpanimo-oluen. Työpäivä on venähtänyt myöhään, mutta Martin on mielellään lupautunut vielä sen jälkeen kuvauksiin ja haastatteluun juttua varten.

Oikeastaan haastattelu piti tehdä Balekin asuinkaupungissa Bratislavassa, jossa hänen työnantajansa, Fleming-yrityksen pääkonttori on. Hänen työstään kertoo kuitenkin paljon se, että samana päivänä, kun saavuimme sinne Belgradista, hän viestitti joutuneensa lähtemään pikakomennuksella työmatkalle – Belgradiin.

Kaikille jatkuvaa matkustelua edellyttävä työ ei Balekin mielestä sovi.

– Se on yksilökohtaista. Muutamassa kuukaudessa tai viimeistään vuoden sisällä ihminen huomaa, sopiiko se hänelle vai ei.

Liikkuva työ ei aiheuta Martin Balekille stressiä. Hän pystyy nukahtamaan lentokoneessa heti kun kone lähtee rullaamaan kiitoradalla.

Bratislavan pienteollisuusalueet eivät häikäise arkkitehtuurillaan.

Työyhteisö on palkkaakin tärkeämpi

Fleming-yrityksen liikeidea on yhdistää ihmisiä ja kehittää asiakkaiden liiketoimintaa. Se tarjoaa ryhmille räätälöityjä koulutuksia kansainvälisesti ja bisneskonferensseja.

Balekin perhe on hotelli- ja ravintola- alalla, ja myös hän hankki alan koulutuksen ja toimi hotellinjohtajana. Vapaa- aikaa ei kuitenkaan juuri jäänyt, mikä vaikutti ihmissuhteisiinkin. Sitten hän sai soiton nykyiseltä työnantajaltaan.

– En edes tiennyt, mitä Fleming. tekee, kun he soittivat. Nyt olen viihtynyt siellä kaikkiaan seitsemän vuotta, Martin naurahtaa.

Hän kehuu työaikajärjestelyjen joustavuutta. Viikonlopputyöt korvataan arkivapailla ja työmatkan jälkeen toimistolla ei tarvitse oleskella vain näön vuoksi.

Erityisesti Martin kuitenkin kehuu työyhteisöä. Väki on nuorekasta, kansainvälistä, avarakatseista ja omistautunutta. Bratislavassa työntekijöiltä on viisikymmentä, maailmalla kolmesataa lisää.

– Olemme välillä kuin hullu perhe. Jotkut lähtevät pois paremman palkan toivossa, mutta raha ei merkitse kaikkea. Olemme ihmisiä, joita ajaa kiinnostus ihmisiin ja jotka unelmoivat hyvästä elämästä, Martin kuvailee.

Slovakian palkkataso ei Martinin mukaan todellakaan huimaa päätä. Keskipalkka on tuhat euroa kuukaudessa, itäosissa vain puolet siitä. Kaksioiden vuokrat Bratislavan keskustassa alkavat 800 eurosta, joten yrityksiä riivaavan työvoimapulan yksi syy on selvillä.

Innovatrix tunnistaa sinut

Oscar Thores pyytää kahvit neuvotteluhuoneeseen ja alkaa kertoa edustamansa yrityksen, Innovatrixin toiminnasta. Biometristen tunnisteiden algoritmeja valmistava yritys ei ole aivan pieni, työntekijöitä on yli sata, mutta kilpailijoihinsa nähden se on kääpiö.

– Yksi kilpailijoista on 3M, Thores virnistää.

Innovatrix on Thoresin mukaan pärjännyt kuitenkin kilpailussa mukavasti. Asiakkaina ovat muun muassa valtiot, joiden budjetti ei ole kovin iso ja niiden viranomaiset, varsinkin poliisit. Innovatrixin tuotteita käytetään myös esimerkiksi ajokorteissa, passeissa ja maksukorteissa. Haitin maanjäristyksen jälkeen yritys teki maahan kansallisen sormenjälkiarkiston.

– Kiinteitä työaikoja ei ole, joustavuutta ja luottamusta sen sijaan kyllä.

Thoresin mielestä yksi keskeinen tekijä menestyksen takana on yrityskulttuuri, jossa painotetaan muun muassa laatua ja läpinäkyvyyttä.

– Innovatrixin omistaa yhä sen perustaja, joka teki ensimmäisen sormenjälkiskannerinsa oppilastyönä neljätoista vuotta sitten Ranskassa. Pienenä yrityksenä riippumattomuutemme säilyy paremmin. Tietysti kasvun rajat tulevat jossain kohdassa vastaan, ja se on tiedossa.

Oscar Thores istuu vaihteeksi Innovatrixin toimistolla.

Kulttuurierot pitää tunnistaa

Innovatrix on kasvanut nopeasti. Neljä vuotta sitten työntekijöitä oli kolmekymmentäviisi, joista kymmenen oli matkatöissä. Toimitilat olivat tavallisessa asuinrakennuksessa. Oscar Thores oli yrityksen ensimmäinen ulkomaalainen työntekijä, mutta nykyään Innovatrix on kansainvälinen firma, jonka lähes kaikki asiakkaat ovat Slovakian ulkopuolelta.

Latinalaisen Amerikan ja Iberian myynnistä vastaava Thoreskin on matkoilla seitsemänkymmentä prosenttia työajastaan ja joutuu pitämään kulttuurierot mielessä.

– Opettelin portugalin Brasilian ja Portugalin markkinoita ajatellen. Etelä- Amerikassa asiakkaat haluavat tavata henkilökohtaisesti ja saada opastusta paikan päällä, vaikka asiat voisi hoitaa virtuaalisestikin.

Kärsivällisyyttä ja toiveikkuutta tarvitaan myös. Poliittisten suhdanteiden vaihtuminen saattaa kumota kaupat tai viivästyttää niiden solmimista. Jotkut asiakkaat haluaisivat jopa ilmaisnäytteitä.

Oppia erilaisista kulttuureista Thores on saanut opiskelemalla Ruotsissa, Lontoossa ja Meksikossa. Vaikka omien tuotteiden tiedot pitää olla hallussa, on myyntityössä hänen mielestään kuitenkin pohjimmiltaan kyse ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

Hedelmiä ja yhteistiloja

Matkatyön suurimmaksi ongelmaksi Oscar Thores mainitsee aikaeroihin sopeutumisen. Innovatrix on kuitenkin hänen mielestään hyvä työnantaja.

– Kiinteitä työaikoja ei ole, joustavuutta ja luottamusta sen sijaan kyllä. Voin vaikka mennä salille työajalla. Meillä on paljon yhteistiloja ja talo tarjoaa ilmaiset hedelmät, hän kertoo ja esittelee keittiön, jossa työntekijät voivat kokata lounaansa itse.

Joustavan työajan kääntöpuolena on se, että asiakkaan puheluun voi joutua vastaamaan mihin kellonaikaan tahansa.

Slovakian ja erityisesti Bratislavan työelämä on viime vuosina kansainvälis tynyt kovasti ja ulkomaalaisia työntekijöitä ja opiskelijoita kaupungissa riittää. Tämä edesauttoi myös Oscar Thoresin kotoutumista.

– Liityin kansainväliseen jalkapallojoukkueeseen ja sain sitä myötä ystäviä. Muodostamme edelleen tiiviin yhteisön, hän hymyilee. •