Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Keskustelu vuorotyön vaikutuksista on vauhdittunut, kun tietoa on saatu lisää.
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen vastaa kysymyksiin vuorotyöstä.
Millainen vuorotyöjärjestely on työntekijälle paras?
Työvuorojen välien on hyvä olla riittäviä, jotta palautumiseen ja sosiaaliseen elämään jää tarpeeksi aikaa. Työaikojen ennustettavuus helpottaa sopeutumista. Liian pitkiä työputkia tulee välttää. Vuorotyö vaikuttaa kohottavasti tapaturmariskiin ja laskee vireystasoa ja toimintakykyä niin työssä kuin vapaalla. Pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös yleiseen terveydentilaan.
Onko vuorotyön kielteisiin vaikutuksiin havahduttu riittävästi?
Suomessa teollisuus ja palvelualat ovat edistyneet vuorojärjestelmien haasteissa. Kuormitusta lisäävistä ja vireyttä haittaavista rakenteellisista ongelmista on päästy pitkälti eroon. Töitä on silti edelleen. Keskustelu on kuitenkin aktiivista, uusia malleja kokeillaan ja osapuolilla on valmius muutoksiin. Se on hyvä signaali.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valmiuteen kehittää työaikajärjestelyjä?
Viime vuosikymmeninä olemme saaneet tutkimuksen kautta runsaasti lisää tietoa vuorotyön vaikutuksista ihmisen biologiaan ja terveyden kehittymiseen. Tiedon karttuessa olemme pystyneet tekemään siihen perustuvia suosituksia. Tunnistamme ongelmat nykyään paremmin. Muutoksia on helpompi tehdä, kun ongelmat on tunnistettu.
Miten jokainen voi vähentää fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta omalla työpaikallaan?
On olemassa tietyt perusperiaatteet, joilla toimintakykyä ja riittävää unensaantia voi turvata, mutta lisäksi yksilön on opittava löytämään juuri itselle sopivat keinot ja rytmit sekä tunnistamaan alueet, joilla parantamista on. Työuran eri vaiheissa tarpeet ja keinot muuttuvat. Vuorotyötä tekevän on opittava tekemään hyviä valintoja.
Miten ikä vaikuttaa siihen, miten jaksaa epätyypillistä työrytmiä?
Iällä ja yksilöllisillä eroilla on merkitystä. Unen laatu muuttuu jo 45 ikävuoden jälkeen. Nukahtamiskyky voi heikentyä ja uni muuttua kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Yövuoron jälkeen ei nukahdakaan yhtä helposti kuin nuorempana. Toisaalta kokeneelta yövalvominen voi onnistua jopa helpommin. Palautuminen epäsäännöllisistä työputkista on vanhemmilla kuitenkin hitaampaa.
Miten itse pidät huolta jaksamisestasi?
Harrastan liikuntaa enemmän kuin nuorempana. Se on hyvä keino pitää yllä työkykyä ja jaksamista ja tarjoaa hyvän vastapainon työlleni, joka on enimmäkseen istumista. Uin, juoksen, pyöräilen, hiihdän ja käyn joskus salilla. Suosin matalan kynnyksen liikuntaa. Lenkille ja pyöräilemään voi lähteä aina, kun siltä tuntuu.
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
