Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kuinka vuorotyössä pysyy valppaana, tutkija Sampsa Puttonen?
Kirjoittaja: Maarit Seeling
Kuvaaja: Roope Permanto
Keskustelu vuorotyön vaikutuksista on vauhdittunut, kun tietoa on saatu lisää.
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen vastaa kysymyksiin vuorotyöstä.
Millainen vuorotyöjärjestely on työntekijälle paras?
Työvuorojen välien on hyvä olla riittäviä, jotta palautumiseen ja sosiaaliseen elämään jää tarpeeksi aikaa. Työaikojen ennustettavuus helpottaa sopeutumista. Liian pitkiä työputkia tulee välttää. Vuorotyö vaikuttaa kohottavasti tapaturmariskiin ja laskee vireystasoa ja toimintakykyä niin työssä kuin vapaalla. Pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös yleiseen terveydentilaan.
Onko vuorotyön kielteisiin vaikutuksiin havahduttu riittävästi?
Suomessa teollisuus ja palvelualat ovat edistyneet vuorojärjestelmien haasteissa. Kuormitusta lisäävistä ja vireyttä haittaavista rakenteellisista ongelmista on päästy pitkälti eroon. Töitä on silti edelleen. Keskustelu on kuitenkin aktiivista, uusia malleja kokeillaan ja osapuolilla on valmius muutoksiin. Se on hyvä signaali.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valmiuteen kehittää työaikajärjestelyjä?
Viime vuosikymmeninä olemme saaneet tutkimuksen kautta runsaasti lisää tietoa vuorotyön vaikutuksista ihmisen biologiaan ja terveyden kehittymiseen. Tiedon karttuessa olemme pystyneet tekemään siihen perustuvia suosituksia. Tunnistamme ongelmat nykyään paremmin. Muutoksia on helpompi tehdä, kun ongelmat on tunnistettu.
Miten jokainen voi vähentää fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta omalla työpaikallaan?
On olemassa tietyt perusperiaatteet, joilla toimintakykyä ja riittävää unensaantia voi turvata, mutta lisäksi yksilön on opittava löytämään juuri itselle sopivat keinot ja rytmit sekä tunnistamaan alueet, joilla parantamista on. Työuran eri vaiheissa tarpeet ja keinot muuttuvat. Vuorotyötä tekevän on opittava tekemään hyviä valintoja.
Miten ikä vaikuttaa siihen, miten jaksaa epätyypillistä työrytmiä?
Iällä ja yksilöllisillä eroilla on merkitystä. Unen laatu muuttuu jo 45 ikävuoden jälkeen. Nukahtamiskyky voi heikentyä ja uni muuttua kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Yövuoron jälkeen ei nukahdakaan yhtä helposti kuin nuorempana. Toisaalta kokeneelta yövalvominen voi onnistua jopa helpommin. Palautuminen epäsäännöllisistä työputkista on vanhemmilla kuitenkin hitaampaa.
Miten itse pidät huolta jaksamisestasi?
Harrastan liikuntaa enemmän kuin nuorempana. Se on hyvä keino pitää yllä työkykyä ja jaksamista ja tarjoaa hyvän vastapainon työlleni, joka on enimmäkseen istumista. Uin, juoksen, pyöräilen, hiihdän ja käyn joskus salilla. Suosin matalan kynnyksen liikuntaa. Lenkille ja pyöräilemään voi lähteä aina, kun siltä tuntuu.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
