Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kuinka vuorotyössä pysyy valppaana, tutkija Sampsa Puttonen?
Kirjoittaja: Maarit Seeling
Kuvaaja: Roope Permanto
Keskustelu vuorotyön vaikutuksista on vauhdittunut, kun tietoa on saatu lisää.
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen vastaa kysymyksiin vuorotyöstä.
Millainen vuorotyöjärjestely on työntekijälle paras?
Työvuorojen välien on hyvä olla riittäviä, jotta palautumiseen ja sosiaaliseen elämään jää tarpeeksi aikaa. Työaikojen ennustettavuus helpottaa sopeutumista. Liian pitkiä työputkia tulee välttää. Vuorotyö vaikuttaa kohottavasti tapaturmariskiin ja laskee vireystasoa ja toimintakykyä niin työssä kuin vapaalla. Pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös yleiseen terveydentilaan.
Onko vuorotyön kielteisiin vaikutuksiin havahduttu riittävästi?
Suomessa teollisuus ja palvelualat ovat edistyneet vuorojärjestelmien haasteissa. Kuormitusta lisäävistä ja vireyttä haittaavista rakenteellisista ongelmista on päästy pitkälti eroon. Töitä on silti edelleen. Keskustelu on kuitenkin aktiivista, uusia malleja kokeillaan ja osapuolilla on valmius muutoksiin. Se on hyvä signaali.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valmiuteen kehittää työaikajärjestelyjä?
Viime vuosikymmeninä olemme saaneet tutkimuksen kautta runsaasti lisää tietoa vuorotyön vaikutuksista ihmisen biologiaan ja terveyden kehittymiseen. Tiedon karttuessa olemme pystyneet tekemään siihen perustuvia suosituksia. Tunnistamme ongelmat nykyään paremmin. Muutoksia on helpompi tehdä, kun ongelmat on tunnistettu.
Miten jokainen voi vähentää fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta omalla työpaikallaan?
On olemassa tietyt perusperiaatteet, joilla toimintakykyä ja riittävää unensaantia voi turvata, mutta lisäksi yksilön on opittava löytämään juuri itselle sopivat keinot ja rytmit sekä tunnistamaan alueet, joilla parantamista on. Työuran eri vaiheissa tarpeet ja keinot muuttuvat. Vuorotyötä tekevän on opittava tekemään hyviä valintoja.
Miten ikä vaikuttaa siihen, miten jaksaa epätyypillistä työrytmiä?
Iällä ja yksilöllisillä eroilla on merkitystä. Unen laatu muuttuu jo 45 ikävuoden jälkeen. Nukahtamiskyky voi heikentyä ja uni muuttua kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Yövuoron jälkeen ei nukahdakaan yhtä helposti kuin nuorempana. Toisaalta kokeneelta yövalvominen voi onnistua jopa helpommin. Palautuminen epäsäännöllisistä työputkista on vanhemmilla kuitenkin hitaampaa.
Miten itse pidät huolta jaksamisestasi?
Harrastan liikuntaa enemmän kuin nuorempana. Se on hyvä keino pitää yllä työkykyä ja jaksamista ja tarjoaa hyvän vastapainon työlleni, joka on enimmäkseen istumista. Uin, juoksen, pyöräilen, hiihdän ja käyn joskus salilla. Suosin matalan kynnyksen liikuntaa. Lenkille ja pyöräilemään voi lähteä aina, kun siltä tuntuu.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
