Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Nuorten aikuisten asenteet muun muassa vastuullisuutta kohtaan ovat hyvin erilaisia kuin aiempien sukupolvien, ja näkyy työelämässä, kertoo tutkijatohtori Miia Grénman.
Z-sukupolvi on aivan uudenlainen sukupolvi. Sen edustajat, eli noin 1995–2010 syntyneet henkilöt pitävät tärkeimpinä asioina vastuullisuutta, ekologisuutta, kestävyyttä ja tasa-arvoa. Kyseessä on myös tähän mennessä koulutetuin sukupolvi, joka on vieläpä elänyt lapsesta asti internetin tarjoaman rajattoman tiedon äärellä.
– Kyseessä on aivan poikkeuksellinen sukupolvi! Kun z-sukupolven arvomaailma läpäisee yhteiskunnan tasot, maailma voi muuttua, pohtii Miia Grénman, joka on tutkinut laajasti z-sukupolven arvoja ja kulutusta.
Keski-ikäisen x-sukupolven ja y-sukupolven tehdessä kestämättömiä ratkaisuita z-sukupolvi tuntee ympäristöahdistusta maailman tilanteesta – nuortenhan pitää elää tässä maailmassa vielä pitkään.
– He ymmärtävät, että ekologisen kriisin ratkaisemisessa aikaa ei voi siirtää eteenpäin, vaan nyt pitäisi tehdä kipeitäkin päätöksiä. Huolen keskellä näkyy kuitenkin myös toivo, eli z-sukupolvella on optimistinen usko ja luotto siihen, että tilanne voi muuttua paremmaksi ja ratkaisuja keksitään.
Sisäinen motivaatio, vaikutusmahdollisuudet ja merkityksellisyyden kokeminen ovat z-sukupolvelle statusta ja rahaa tärkeämpiä asioita.
Työelämässä z-sukupolvi arvostaa kestävää elämäntapaa ja merkityksellisyyden kokemista. Työnantajan arvomaailman pitää vastata omaa arvomaailmaa, johon kuuluu vastuu sekä ympäristöstä että yhteiskunnasta.
– Z-sukupolven edustajat tarkistavat työnantajan arvot etukäteen hakiessaan töitä ja pettyvät, jos yritys ei toimikaan lupaamiensa arvojen mukaan, Grénman painottaa.
Sisäinen motivaatio, vaikutusmahdollisuudet ja merkityksellisyyden kokeminen ovat z-sukupolvelle statusta ja rahaa tärkeämpiä asioita; työ on yksi elämän osa-alue muiden joukossa, ja siksi työn arvojen pitää olla linjassa omien arvojen kanssa.
– He odottavat työltään mahdollisuutta tehdä hyvää, vaikuttaa, kehittää sekä kehittyä ja auttaa muita. Myös hyvä työyhteisö koetaan tärkeäksi. Työntekijänä tai johtajana z-sukupolven edustaja on auttavainen, ihmisläheinen, helposti lähestyttävä ja avoin, Grénman kehuu.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
