Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nuorten aikuisten asenteet muun muassa vastuullisuutta kohtaan ovat hyvin erilaisia kuin aiempien sukupolvien, ja näkyy työelämässä, kertoo tutkijatohtori Miia Grénman.
Z-sukupolvi on aivan uudenlainen sukupolvi. Sen edustajat, eli noin 1995–2010 syntyneet henkilöt pitävät tärkeimpinä asioina vastuullisuutta, ekologisuutta, kestävyyttä ja tasa-arvoa. Kyseessä on myös tähän mennessä koulutetuin sukupolvi, joka on vieläpä elänyt lapsesta asti internetin tarjoaman rajattoman tiedon äärellä.
– Kyseessä on aivan poikkeuksellinen sukupolvi! Kun z-sukupolven arvomaailma läpäisee yhteiskunnan tasot, maailma voi muuttua, pohtii Miia Grénman, joka on tutkinut laajasti z-sukupolven arvoja ja kulutusta.
Keski-ikäisen x-sukupolven ja y-sukupolven tehdessä kestämättömiä ratkaisuita z-sukupolvi tuntee ympäristöahdistusta maailman tilanteesta – nuortenhan pitää elää tässä maailmassa vielä pitkään.
– He ymmärtävät, että ekologisen kriisin ratkaisemisessa aikaa ei voi siirtää eteenpäin, vaan nyt pitäisi tehdä kipeitäkin päätöksiä. Huolen keskellä näkyy kuitenkin myös toivo, eli z-sukupolvella on optimistinen usko ja luotto siihen, että tilanne voi muuttua paremmaksi ja ratkaisuja keksitään.
Työelämässä z-sukupolvi arvostaa kestävää elämäntapaa ja merkityksellisyyden kokemista. Työnantajan arvomaailman pitää vastata omaa arvomaailmaa, johon kuuluu vastuu sekä ympäristöstä että yhteiskunnasta.
– Z-sukupolven edustajat tarkistavat työnantajan arvot etukäteen hakiessaan töitä ja pettyvät, jos yritys ei toimikaan lupaamiensa arvojen mukaan, Grénman painottaa.
Sisäinen motivaatio, vaikutusmahdollisuudet ja merkityksellisyyden kokeminen ovat z-sukupolvelle statusta ja rahaa tärkeämpiä asioita; työ on yksi elämän osa-alue muiden joukossa, ja siksi työn arvojen pitää olla linjassa omien arvojen kanssa.
– He odottavat työltään mahdollisuutta tehdä hyvää, vaikuttaa, kehittää sekä kehittyä ja auttaa muita. Myös hyvä työyhteisö koetaan tärkeäksi. Työntekijänä tai johtajana z-sukupolven edustaja on auttavainen, ihmisläheinen, helposti lähestyttävä ja avoin, Grénman kehuu.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
