Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Nuorten aikuisten asenteet muun muassa vastuullisuutta kohtaan ovat hyvin erilaisia kuin aiempien sukupolvien, ja näkyy työelämässä, kertoo tutkijatohtori Miia Grénman.
Z-sukupolvi on aivan uudenlainen sukupolvi. Sen edustajat, eli noin 1995–2010 syntyneet henkilöt pitävät tärkeimpinä asioina vastuullisuutta, ekologisuutta, kestävyyttä ja tasa-arvoa. Kyseessä on myös tähän mennessä koulutetuin sukupolvi, joka on vieläpä elänyt lapsesta asti internetin tarjoaman rajattoman tiedon äärellä.
– Kyseessä on aivan poikkeuksellinen sukupolvi! Kun z-sukupolven arvomaailma läpäisee yhteiskunnan tasot, maailma voi muuttua, pohtii Miia Grénman, joka on tutkinut laajasti z-sukupolven arvoja ja kulutusta.
Keski-ikäisen x-sukupolven ja y-sukupolven tehdessä kestämättömiä ratkaisuita z-sukupolvi tuntee ympäristöahdistusta maailman tilanteesta – nuortenhan pitää elää tässä maailmassa vielä pitkään.
– He ymmärtävät, että ekologisen kriisin ratkaisemisessa aikaa ei voi siirtää eteenpäin, vaan nyt pitäisi tehdä kipeitäkin päätöksiä. Huolen keskellä näkyy kuitenkin myös toivo, eli z-sukupolvella on optimistinen usko ja luotto siihen, että tilanne voi muuttua paremmaksi ja ratkaisuja keksitään.
Sisäinen motivaatio, vaikutusmahdollisuudet ja merkityksellisyyden kokeminen ovat z-sukupolvelle statusta ja rahaa tärkeämpiä asioita.
Työelämässä z-sukupolvi arvostaa kestävää elämäntapaa ja merkityksellisyyden kokemista. Työnantajan arvomaailman pitää vastata omaa arvomaailmaa, johon kuuluu vastuu sekä ympäristöstä että yhteiskunnasta.
– Z-sukupolven edustajat tarkistavat työnantajan arvot etukäteen hakiessaan töitä ja pettyvät, jos yritys ei toimikaan lupaamiensa arvojen mukaan, Grénman painottaa.
Sisäinen motivaatio, vaikutusmahdollisuudet ja merkityksellisyyden kokeminen ovat z-sukupolvelle statusta ja rahaa tärkeämpiä asioita; työ on yksi elämän osa-alue muiden joukossa, ja siksi työn arvojen pitää olla linjassa omien arvojen kanssa.
– He odottavat työltään mahdollisuutta tehdä hyvää, vaikuttaa, kehittää sekä kehittyä ja auttaa muita. Myös hyvä työyhteisö koetaan tärkeäksi. Työntekijänä tai johtajana z-sukupolven edustaja on auttavainen, ihmisläheinen, helposti lähestyttävä ja avoin, Grénman kehuu.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
