Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Voiko tekoälyyn luottaa? Asiantuntija Anna Savonen avaa tekoälyn eettisiä näkökulmia
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
Eetikko Anna Savonen on perehtynyt tekoälyyn yritysten konsulttina ja tutkijana. Hän painottaa, että tekoälyn käyttäjän tulee tiedostaa, mitä kaikkea tekoälyn taustalla vaikuttaa.
– Tekoälyyn liittyy monia eettisiä näkökulmia. Kehotan pysähtymään ja pohtimaan hetken ennen tekoälyn hyödyntämistä, hän neuvoo.
Voiko tekoälyn antamaan tietoon luottaa?
Tekoäly on oppinut tilastollisia yhteyksiä eri sanojen ja lauseiden välillä. Se antaa paljon tietoa, johon ei kuitenkaan voi sokeasti luottaa. Ihmisen arvioitavaksi jää, onko tekoälyn tuottama tieto totta vai vääristynyttä.
Onko tekoäly turvallinen – mihin tekoälylle syöttämäni tiedot joutuvat?
Ilmaisissa tekoälygeneraattoreissa käyttö usein tavallaan maksetaan itse tuotetuilla tiedoilla, mutta on vaikea havaita, minkä teknologiayrityksen laariin tiedot lopulta menevät. Tietoja käytetään esimerkiksi tekoälyn kehittämiseen
Monissa yrityksissä käytetään maksullisia suljettuja järjestelmiä, joista tieto ei lähde yrityksen ulkopuolelle.
Miten tekoäly muuttaa maailmaa?
Tekoälyllä voidaan tehdä paljon hyvää esimerkiksi terveydenhuollossa, turvallisuudessa ja ympäristönsuojelussa.
Tekoäly pystyy esimerkiksi analysoimaan röntgenkuvia erittäin tarkasti tai nopeuttamaan diagnooseja, vaikka hoitohenkilökunnan tuleekin aina tehdä lopulliset hoitopäätökset. Ympäristötyössä tekoäly kykenee esimerkiksi seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ennustamaan sään ääri-ilmiöitä seulomalla hurjan nopeasti suuren määrän dataa.
On myös hyvä pitää mielessä, että suuret teknologiajätit kehittävät tekoälyalustoja ja -palveluita. Ne siis käyttävät maailmassa melkoisesti valtaa.
Millaisia vaikutuksia EU:n uudella tekoälyasetuksella on työpaikoille?
Ensi vuoden helmikuusta lähtien jokaisen tekoälyä käyttävän ja kehittävän organisaation olisi jossain määrin kehitettävä organisaationsa tekoälylukutaitoa.
Lisäksi tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa liittyy tiettyjä vaatimuksia, kuten että käytettävät järjestelmät eivät saa perustua syrjiviin tietoihin tai algoritmeihin, jotka voisivat vahingoittaa tiettyjä ihmisryhmiä esimerkiksi sukupuolen, rodun tai iän perusteella, ja että lopulliset valinnat tekee aina ihminen.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
