Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
”Tämä ei ole välttämättä kaikkein tavallisin työpaikka. Viemärisukeltajan työ sopii sekä naisille että miehille, mutta ei näihin hommiin ole hirveästi tunkua ollut. Peruskunnon täytyy olla kova, eikä ahtaan paikan kammoa saa olla. Tämä on itsenäistä työtä. Työparin kanssa päätämme, miten hoidamme työtehtävät. Huumorintajua pitää olla, tämä työ ei sovi tosikoille. Kakkahuumoriakin tulee jostain syystä heiteltyä silloin tällöin”, kertoo viemärisukeltaja Janne Moisio.
Viemärisukeltaja työ kuulostaa jännittävältä! Telma päätti sukeltaa viemäreihin ja ottaa selvää toimenkuvasta. Kysymyksiin vastaa HSY:n viemärisukeltaja Janne Moisio.
Millainen on viemärisukeltajan tavallinen työpäivä?
Työpäivän aikana kuljemme työparin kanssa etukäteen sovitun reitin viemärissä ja teemme perustarkastuksia. Onko tullut tärinän tai työmaiden aiheuttamia sortumia, joita pitää putsata? Perusviemärissä etenemme mönkkärillä tai kävellen. Ahtaimmissa paikoissa joudumme konttaamaan, jolloin eteneminen on tosi raskasta. Menemme öisin niihin viemäreihin, joissa pinta on liian korkealla päivisin.
Millainen on viemärisukeltajan epätavallinen työpäivä?
Ei siitä ole kauan, kun olimme työparini kanssa viemärissä, ja pinta alkoi yhtäkkiä nousta hurjaa vauhtia. Käynnistimme mönkkärin ja painoimme menemään syöttö koko ajan päällä, jotta vesi ei menisi pakoputkesta sisään ja vauhti pysähtyisi. Veden alla mönkkäri muuttuu aika kevyeksi, ja poukkoilimme viemärin kallioreunoihin kuin törmäilyautolla, mutta selvisimme kuiville. Pinnan nousu johtui täysin yllättäen alkaneesta rankkasateesta.
Mitä viemäreille tapahtuisi ilman viemärisukeltajia?
Sortumat jäisivät huomaamatta, minkä takia viemäri menisi vähitellen tukkoon, viemärijätökset nousisivat ensiksi kaduille ja päätyisivät mereen.
Mikä on viemärisukeltajan tärkein työväline?
Se on monikaasumittari. Sen eka hälytystaso kertoo, että nyt pitää olla varuillaan. Tokalla tasolla pitää vetää maskit naamaan ja poistua alueelta. Jos näyttöön ilmestyy pääkallo, täytyy alueelta poistua todella kiireellisesti. Niin on käynyt muutaman kerran. Mittareita on aina mukana varmuuden vuoksi kaksi.
Joutuuko viemärisukeltaja koskaan sukeltamaan?
Ei, paitsi jos liukastuu. Silloin on työparilla naurussa pitelemistä.
Loppuuko viemärissä koskaan happi?
On siellä hapettomia tiloja, jotka liikkuvat noin viiden metrin paksuisina seinäminä. Emme oikein tiedä, mistä ne syntyvät.
Miltä viemärissä haisee oikeasti?
Viemärissä haisee pääasiassa virtsalle. Sitten on paikkoja, joihin on jämähtänyt jätöksiä, koska vesi ei virtaa kunnolla. Niistä nousee niin kuvottavia kaasuja, että välillä etoo ihan kunnolla, eikä ryynien lento ole kaukana.
Mitä viemärissä on eniten, mitä siellä ei pitäisi olla?
Eniten on terveyssiteitä ja korvapuikkoja, mutta niiden määrä on vähentynyt. Valistus on mennyt perille. Viime aikoina on alkanut ilmestyä kasvomaskeja.
Oletko tavannut viemärissä rottia?
Olen nähnyt tuhansia rottia. Mitä enemmän ihmiset ruokkivat niitä vetämällä ruokaa vessanpytystä alas, sitä isompia ja enemmän rottia on viemäreissä. Helsingin viemärien rotat ovat kissan kokoisia, mutta niistä ei ole haittaa, sillä ne pelkäävät ihmisiä. Käärmeitä ei onneksi ole näkynyt, muuten pitäisi varmaan alkaa harkita alan vaihtoa.
Janne Moisio, viemärisukeltaja
Koulutus: putkimies. Sai käytännön opin viemärisukelluksen saloihin edeltäjältään.
Töissä: viemärisukeltajana HSY:ssä parisenkymmentä vuotta
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
