Minni Miettinen suunnittelee tulevaisuuden tapoja tehdä töitä
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
”Tämä ei ole välttämättä kaikkein tavallisin työpaikka. Viemärisukeltajan työ sopii sekä naisille että miehille, mutta ei näihin hommiin ole hirveästi tunkua ollut. Peruskunnon täytyy olla kova, eikä ahtaan paikan kammoa saa olla. Tämä on itsenäistä työtä. Työparin kanssa päätämme, miten hoidamme työtehtävät. Huumorintajua pitää olla, tämä työ ei sovi tosikoille. Kakkahuumoriakin tulee jostain syystä heiteltyä silloin tällöin”, kertoo viemärisukeltaja Janne Moisio.
Viemärisukeltaja työ kuulostaa jännittävältä! Telma päätti sukeltaa viemäreihin ja ottaa selvää toimenkuvasta. Kysymyksiin vastaa HSY:n viemärisukeltaja Janne Moisio.
Millainen on viemärisukeltajan tavallinen työpäivä?
Työpäivän aikana kuljemme työparin kanssa etukäteen sovitun reitin viemärissä ja teemme perustarkastuksia. Onko tullut tärinän tai työmaiden aiheuttamia sortumia, joita pitää putsata? Perusviemärissä etenemme mönkkärillä tai kävellen. Ahtaimmissa paikoissa joudumme konttaamaan, jolloin eteneminen on tosi raskasta. Menemme öisin niihin viemäreihin, joissa pinta on liian korkealla päivisin.
Millainen on viemärisukeltajan epätavallinen työpäivä?
Ei siitä ole kauan, kun olimme työparini kanssa viemärissä, ja pinta alkoi yhtäkkiä nousta hurjaa vauhtia. Käynnistimme mönkkärin ja painoimme menemään syöttö koko ajan päällä, jotta vesi ei menisi pakoputkesta sisään ja vauhti pysähtyisi. Veden alla mönkkäri muuttuu aika kevyeksi, ja poukkoilimme viemärin kallioreunoihin kuin törmäilyautolla, mutta selvisimme kuiville. Pinnan nousu johtui täysin yllättäen alkaneesta rankkasateesta.
Mitä viemäreille tapahtuisi ilman viemärisukeltajia?
Sortumat jäisivät huomaamatta, minkä takia viemäri menisi vähitellen tukkoon, viemärijätökset nousisivat ensiksi kaduille ja päätyisivät mereen.
Jos näyttöön ilmestyy pääkallo, alueelta täytyy poistua kiireesti.
Mikä on viemärisukeltajan tärkein työväline?
Se on monikaasumittari. Sen eka hälytystaso kertoo, että nyt pitää olla varuillaan. Tokalla tasolla pitää vetää maskit naamaan ja poistua alueelta. Jos näyttöön ilmestyy pääkallo, täytyy alueelta poistua todella kiireellisesti. Niin on käynyt muutaman kerran. Mittareita on aina mukana varmuuden vuoksi kaksi.
Joutuuko viemärisukeltaja koskaan sukeltamaan?
Ei, paitsi jos liukastuu. Silloin on työparilla naurussa pitelemistä.
Loppuuko viemärissä koskaan happi?
On siellä hapettomia tiloja, jotka liikkuvat noin viiden metrin paksuisina seinäminä. Emme oikein tiedä, mistä ne syntyvät.
Miltä viemärissä haisee oikeasti?
Viemärissä haisee pääasiassa virtsalle. Sitten on paikkoja, joihin on jämähtänyt jätöksiä, koska vesi ei virtaa kunnolla. Niistä nousee niin kuvottavia kaasuja, että välillä etoo ihan kunnolla, eikä ryynien lento ole kaukana.
Helsingin viemärien rotat ovat kissan kokoisia.
Mitä viemärissä on eniten, mitä siellä ei pitäisi olla?
Eniten on terveyssiteitä ja korvapuikkoja, mutta niiden määrä on vähentynyt. Valistus on mennyt perille. Viime aikoina on alkanut ilmestyä kasvomaskeja.
Oletko tavannut viemärissä rottia?
Olen nähnyt tuhansia rottia. Mitä enemmän ihmiset ruokkivat niitä vetämällä ruokaa vessanpytystä alas, sitä isompia ja enemmän rottia on viemäreissä. Helsingin viemärien rotat ovat kissan kokoisia, mutta niistä ei ole haittaa, sillä ne pelkäävät ihmisiä. Käärmeitä ei onneksi ole näkynyt, muuten pitäisi varmaan alkaa harkita alan vaihtoa.
Kuka?
Janne Moisio, viemärisukeltaja
Koulutus: putkimies. Sai käytännön opin viemärisukelluksen saloihin edeltäjältään.
Töissä: viemärisukeltajana HSY:ssä parisenkymmentä vuotta
Lisää luettava
-
-
Guamin ainoa suomalainen
Lena Donofrio asuu paratiisisaarella keskellä valtamerta. Ennen muuttoa Guamiin hän teki pitkän uran Yhdysvalloissa ensihoitajana ja ensihoidon opettajana.
-
![]()
Koronapandemia mullisti työelämän: Näin yritykset sopeutuivat uusiin toimintamalleihin
Kun koronaepidemia ravisteli Suomea maaliskuussa 2020, työelämä muuttui kertaheitolla. Etätyöstä tuli arkipäivää miljoonille, mutta kaikki eivät voineet jäädä kotiin. Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu ovat esimerkkejä organisaatioista, jotka kehittivät uusia toimintatapoja selviytyäkseen kriisistä – ja monet muutoksista jäivät pysyviksi.
-
![]()
Joukkoliikennesuunnittelijan arkea: ”Kun palautetta ei tule, asiat ovat hyvin”
Tampereen kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala tietää, että harva antaa kiitosta, mutta kritiikkiä tulee usein. Seitsemän vuoden kokemus opettaa, että joukkoliikenne herättää tunteita, ja suurten linjojen suunnittelu vaatii kärsivällisyyttä sekä kompromisseja. Työ on pitkälti palautteen kuuntelemista ja tasapainottelua budjetin ja asukkaiden toiveiden välillä.
