Työturvallisuus

• 10.09.2018

Uudet teknologiat tuovat uudenlaisia riskejä

Työturvallisuudesta ei kannata tinkiä. Nanoteknologiaan ja 3D-tulostukseen liittyvät riskit on hyvä tiedostaa ja kartoittaa ennalta.

Tänä päivänä nanotekniikan hyödyntäminen on yleistä teollisuudessa, kuten elektroniikan, rakentamisen ja kosmetiikan alalla. Nanotekniikan avulla voidaan kehittää parempia syöpälääkkeitä ja jopa hidastaa ilmastonmuutosta.

Kehityksellä on käänteispuolensa. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Kai Savolaisen mukaan kukaan ei tiedä varmasti, miten nanohiukkaset käyttäytyvät ihmisen elimistössä.

Suomessa tehdään erilaisia nanotutkimuksia, mutta 3D-tulostamisen työturvallisuutta on tutkittu vähän. Suomalainen yhteistyöhanke onkin herättänyt kiinnostusta myös maailmalla.

Terveyshaitat todellisia

Nanoteknologiaan liittyvien tuotteiden maailmanmarkkinoiden arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä pari miljardia euroa. Terveyshaitoille altistuvat tuotteiden tekijät, eivät niinkään kuluttajat.

Keuhkoaltistusta pidetään suurimpana ongelmana työympäristössä. Hiukkaset vaikuttavat myös verenkiertoelimistöön ja aivoihin. Syöpäriski on olemassa, sillä pienikokoisina nanohiukkaset pääsevät solujen sisään.

TTL on listannut tietokorttiin ohjeita nanohiukkasilta suojautumiseen ja työntekijöiden terveyden seurantaan. Ohjeistus on tarpeen, sillä nanotekniikkaa hyödynnetään useilla eri aloilla, kuten rakennus-, elektroniikka- ja metalliteollisuudessa, lääketieteessä ja kosmetiikassa.

Yleisimmin työpaikoilla altistutaan nanomateriaaleille hengitysilman kautta nanojauheita käsiteltäessä. Pölyävät ja ruiskutettavat työvaiheet ovat riskipaikkoja. Tärkeää on, että työntekijät koulutetaan käsittelemään nanomateriaaleja turvallisesti. Ilmastoinnin, suodattimien ja henkilösuojauksen on oltava kunnossa.

Nanohiukkaset eri toimialoilla

Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Itä-Suomen yliopiston ja TTL:n tutkijat selvittivät työntekijöiden nanohiukkasaltistumista. Toimialoina olivat konepaja-, elintarvike- ja kalusteteollisuus sekä palveluala.

Tutkimuksessa olivat mukana CNC-koneistaja, hitsaaja, leipomon taikinantekijä, tehtaan tiiminvetäjä ja kampaaja. Mittauksia tehtiin työntekijän hengitysvyöhykkeeltä ja läheltä työpistettä. Jokaisella työpaikalla oli työvaiheita tai prosesseja, jolloin nanohiukkasia vapautui ilmaan.

Eniten hiukkasia vapautui konepajoilla hitsauksessa ja metallintyöstössä. Hengitysalueelta kerätyt nanohiukkaset sisälsivät terveydelle haitallisia metalleja, kuten mangaania ja nikkeliä. Mittaukset tehtiin hengityksensuojaimen ulkopuolelta. Ilman suojainta työntekijä olisi altistunut.

Leipomossa mitatut suuret nanohiukkaspitoisuudet olivat peräisin paistosta ja uuneista. Tutkituista kohteista leipomossa altistuttiin eniten hengitykseen joutuville hiukkasille.

Puupölylle altistuminen oli kohta-
laista kalustetehtaassa, mutta nanohiukkasille altistuminen oli hyvin pientä. Kampaamossa hiusten käsittely muotoilutuotteilla ja väriaineilla sai aikaan kohonneita pitoisuuksia, mutta altistuminen
oli vähäistä.

Hallitse altistumista!

Hankkeen toimenpidesuosituksia voivat hyödyntää kaikki työpaikat, joissa on mahdollista altistua nanohiukkasille. Suositusten mukaan altistumista voidaan hallita etenkin estämällä päästöjä ja hiukkasten vapautumista. Riskinhallintakeinona on ehkäistä päästöjen leviäminen. Vasta viimeisenä keinona ovat henkilökohtaiset suojaimet.

Mittausten avulla saatiin tietoa nanohiukkaspitoisuuksien vaihtelusta eri toimialoilla ja työtehtävissä. Tuloksia voi käyttää arvioitaessa työntekijöiden altistumista ja torjuntateknisten toimien riittävyyttä. Samalla voidaan parantaa toiminnan turvallisuutta ja kehittää kemiallisten altisteiden hallintamenetelmiä.

Arvioi 3D-tulostuksen riskit

TTL:n, Helsingin yliopiston ja Aalto-korkeakoulusäätiön tutkimus perehtyi 3D-tulostuksen kemikaaliturvallisuuteen. Lisäksi hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. Tutkittavina ja mitattavina olivat teolliset tulostimet sekä kirjastoissa, oppilaitoksissa ja toimistoissa käytettävät pientulostimet.

3D-tulostuksessa työntekijät voivat altistua hiukkasmaisille epäpuhtauksille ja kaasumaisille yhdisteille. Eri vaiheita ovat tulostusmateriaalin käsittely, tulostaminen, tulostetun kappaleen jälki- ja pintakäsittely, huolto- ja kunnossapitotyöt.

Kuumat prosessit synnyttävät nanohiukkaspäästöjä ja vapauttavat kaasumaisia yhdisteitä, mekaaninen työstö ja jauhemaisten materiaalien käsittely puolestaan pieniä ja karkeita hiukkasia.

Pölyävät jauheet voivat aiheuttaa ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Metallia tulostettaessa osa materiaaleista on syöpävaarallisia. Nestemäisistä materiaaleista etenkin kovettumattomat muovikemikaalit allergisoivat voimakkaasti.

Jälki- ja pintakäsittelyssäkin käytetään paljon eri kemikaaleja. Etenkin epoksi-, akrylaatti- ja isosyanaattiyhdisteet ovat haitallisia. Kemikaalit ja materiaalipöly ovat riskinä myös huolto- ja kunnossapitotöiden yhteydessä.

Tieto lisää turvallisuutta

Tutkimuksessa havaittiin, että koteloitu pientulostin estää nanohiukkasten leviämistä tehokkaasti. Teollisuuden tulostimet ovat koteloituja ja ilma johdetaan poiston avulla ulos työtiloista.

Hankkeen mukaan 3D-tulostusta hyödyntävillä aloilla ei tunneta riittävästi kemiallisten altisteiden vaikutuksia eikä suojautumiskeinoja. Työpaikoille ja työterveyshuoltoon suunnatut ohjeistukset löytyvät TTL:n sivuilta: Tietokortti 34 ja Malliratkaisu ovat hyvä kädenojennus.

Teknologian kehittyessä työturvallisuuden tulisi kulkea rinnalla. Riski muodostuu haitasta ja altistumisesta. Molempiin on syytä suhtautua tosissaan ja tarpeeksi ajoissa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.