Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työkykykoordinaattori: ”Toivottavasti osatyökykyisyys on pian uusi normaali”
Kirjoittaja: Tarja Sinervo
Kuvaaja: Jirina Alanko
Kun työnantaja rohkaistuu palkkaamaan osatyökykyisen henkilön, työkykykoordinaattori Kirsi Jaba iloitsee, että on voinut olla avuksi sekä työnantajalle että työnhakijalle.
Osatyökykyisiä palkatessa tulee keskittyä osaamiseen, ei rajoitteisiin, sanoo Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa työskentelevä työkykykoordinaattori Kirsi Jaba.
– Osatyökykyisellä henkilöllä on käytössään osa työkyvystään – ja halu tuon kyvyn käyttämiseen.
Jaban mukaan esimerkiksi moni Asperger-oireyhtymän henkilö on työllistynyt ICT-alalle.
– He pärjäävät työssään erinomaisesti, kun työympäristössä on huomioitu työn sujuvuuteen liittyvät asiat. Yhä useampiosatyökykyisen palkannut työnantaja on huomannut, että monimuotoinen työyhteisö on rikkaus.
Jaba tekee tiivistä yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten, valtakunnallisen työkykyverkoston, työeläkevakuutusyhtiöiden ja Kelan kanssa. Hän aloittaa työpäivänsä vastaamalla puheluihin ja sähköposteihin, joissa asiantuntijat ja työnantajat kysyvät neuvoa osatyökykyisten työllistymiseen liittyvistä palveluista ja tuista.
– On tärkeää välittää työnantajille tietoa osatyökykyisten työntekijöiden palkkaukseen saatavista harkinnanvaraisista tuista, kuten palkkatuesta ja työolosuhteiden järjestelytuesta.
Työhönvalmennuspalvelu tulossa
Aamupäivisin on joko verkoston palavereja tai asiantuntijoiden perehdytystä osatyökykyisten työnhakijoiden asioista. Päivään kuuluu usein perehdyttämismateriaalien tuottamista ja kehittämistoimintaa, esimerkiksi osatyökykyisten työllistymistä edistävien palveluiden suunnittelua.
– Osatyökykyisen työntekijän mahdollinen työkyvyttömyyseläke ei vaikuta suurtyönantajan maksuluokkaan viiden vuoden aikana, jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja on ollut ennen työsuhteen alkua TE-toimiston asiakastietojärjestelmässä työllistymistä vähentävän vamman tai sairauden takia. Työnhakija saa pyytäessään todistuksen TE-toimistosta ja toimittaa sen suurtyönantajalle. Tästä ei ole ollut tarpeeksi tietoa.
Jaban mukaan työntekijän jaksamiseen kannattaa satsata ajoissa työtä räätälöimällä, uudelleen kouluttamalla, kuntouttamalla tai osa-aikatyöllä. Näin vältetään yleensä työkyvyttömyyseläke ja lisäkulujen syntyminen. Myös työkokeilu ennen työsuhdetta tai palkkatuettu työsuhde pienentävät työnantajan riskiä osatyökykyisen työllistämisessä.
Työhön valmentaja madaltaa työllistymisen kynnystä.
– Osatyökykyisten työllistymisen TyöDesign-hanke vie tällä hetkellä runsaasti työaikaani. Hankkeeseen on rakenteilla työhönvalmennuspalvelu, joka mahdollistaa useita palvelupaketteja sekä osatyökykyisille että heitä työllistäville työnantajille, Jaba sanoo.
Esimerkiksi työ- tai työkokeilupaikalle on mahdollista saada mukaan työhön valmentaja, jonka tehtävä on madaltaa työllistymisen kynnystä ja estää työsuhteen ennenaikainen kariutuminen pikkuseikkoihin.
– Palvelu auttaa työn alkuun pääsemisessä sosiaalisten tilanteiden pelkoa potevia henkilöitä. Olen hyvin innostunut hankkeesta. Koen, että palvelupaketit oikeasti edistävät osatyökykyisten ja työnantajien kohtaantoa.
Koulutus käynnistyy ammattikorkeakouluissa
Kirsi Jaban työssä palkitsevia ovat hetket, kun hän tuntee olleensa avuksi ja etenkin kun hän on onnistunut tarjoamaan työmahdollisuuden osatyökykyiselle – ja saanut työnantajan rohkaistumaan palkkaamaan osatyökykyisen työnhakijan.
– Onnistuminen heijastuu positiivisesti työllistyneen identiteettiin, hänen perheeseensä ja työyhteisöönsä. Laajasti katsottuna usean asiakkaan työllistyminen vaikuttaa myös yhteiskuntaan.
Osatyökykyisten työllistymiseen liittyville asioille on paljon kysyntää. Tarpeeseen vastaa syksyllä 2021 käynnistyvä työkykykoordinaattorien koulutus kahdeksassa ammattikorkeakoulussa.
Haen itsekin koulutukseen.
– Olen koulutuksesta iloinen, juuri tällaista tarvitaan. Haen itsekin tuohon koulutukseen. Siellä saa vaihdettua tietoa ja käytännön esimerkkejä samojen asioiden parissa toimivien henkilöiden kanssa sekä saa vertaistukea haastavassa ja antavassa tehtävässä, Jaba sanoo.
– Toiveeni on, että pian elämme aikaa, jossa osatyökykyisyys on uusi normaali. Osatyökykyinen henkilö pystyy tekemään työtä vähintäänkin yhtä hyvin kuin muut, kun vain löydetään hänen työkyvylleen sopivat tehtävät.
Työkykykoordinaattorin työpäivä
08:00 Vastaan sähköposteihin, joissa asiantuntijat ja työnantajat kysyvät neuvoa osatyökykyisten työllistymisasioista esimerkiksi palkkatukimahdollisuuksista ja palveluistamme heille.
08:30 Osallistun ensin puoli tuntia valtakunnallisen työkykyverkoston Teams-tapaamiseen, jonka jälkeen siirryn oman tiimini kokoukseen. Yksi tiimin kolmesta työkykykoordinaattoreista jää edelliseen kokoukseen.
10:00 Yhdessä kohti yhdenvertaisuutta -valmennus, jonka jälkeen on lounas.
12:00 Teams-tapaaminen, jossa esittelemme palveluesimiehelle tiimini ehdotukset, joilla pyritään helpottamaan osatyökykyisten oikea-aikaisiin palveluihin opastamista sekä heidän ja työnantajien kohtaantoa.
13:00 Kokoonnumme tiimin työkykykoordinaattoreiden kanssa tekemään meiltä pyydettyä raporttia.
14:30 Valmistaudun tulevaan työnantajatapaamiseen. Vastaan sähköposteihin ja puheluun. Syvennyn perehdyttämismateriaalien tuottamiseen sekä kehittämistyöhön, jotka liittyvät osatyökykyisten työllistymistä edistäviin palveluihin.
16:00 Päivä on päättymässä, mutta ehdin vielä kirjautua valtakunnallisen Työkykyohjelman Työkyvyn tuki -koulutuksen oppimisalustalle tekemään opiskelutehtävän.
Kuka?
Kirsi Jaba, työkykykoordinaattori
Koulutus: kaupallista ja ICT-alan koulutusta, muun muassa ohjelmoinnin tutkinto, nyt opiskelee ammattikorkeakoulussa IT
-tradenomiksi sekä työkyvyn ja työllistymisen tukemisen koulutusta
Työpaikka: Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Lähikollegat: Uudenmaan työkykykoordinaattorit Susanna Soikkeli ja Heli Lipasti
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
Nuorta työntekijää voi rohkaista arjen pienissä kohtaamisissa, rakentavassa palautteessa ja aidossa arvostuksessa. Turvallinen ilmapiiri suo mahdollisuuden myös kriittiselle palautteelle ja ammatilliselle kasvulle, sanoo Haaga-Helian yliopettaja Henna Heinilä. Kannustava puhe rakentaa luottamusta ja auttaa sitouttamaan nuorta työntekijää työpaikkaansa. – Myönteiset tunnekokemukset tukevat luottamuksen syntyä ja vahvistavat sitoutumista. Tunteet ovat osa päätöksentekoa ja vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen, kertoo
