Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Meidän polku – Työhyvinvointikortin jatkovalmennus starttaa syksyllä. Valmennus on tarkoitettu työpaikoille, jossa ainakin osa henkilöstöstä on suorittanut Työhyvinvointikortin.
Työhyvinvointikortti-koulutusten myötä työpaikat saavat hyvinvoinnin kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja uusia työkaluja.
Valmennusprojekti antoi luvan tarttua toimeen ja istua yhdessä alas pohtimaan.
Hyvä johtajuus löytyi. Omasta ja työkaverin voinnista on alettu huolehtia. Hyvinvointi on juurtunut osaksi työturvallisuutta. Lohjalaisessa Pusulan vanhainkodissa henkilöstön työkyky hyppäsi harppauksin eteenpäin ensin Työhyvinvointikorttikoulutuksessa, sitten jatkovalmennuksessa.
Pääsimme mukaan puoli vuotta kestävään pilottiin, joka syvensi Työhyvinvointikortin asioita. Parasta valmennuksessa oli, että saimme itse miettiä, mikä tekee työstämme mielekästä ja edistää vanhustemme hyvinvointia, osastonhoitaja Nina Virtanen Pusulan vanhainkodista kertoo.
Virtanen sanoo, että ongelmat oli aiemminkin tiedostettu ja ideoita parannuksiksi mietitty.
– Valmennusprojekti antoi luvan tarttua toimeen ja istua yhdessä alas pohtimaan. Tuntui mielekkäältä lähteä pureutumaan konkreettiseen arkityöhön. Oli hienoa nähdä, kuinka pienellä saatiin parannuksia aikaan.
Välineitä suunnitteluun
Pusulan vanhainkoti oli yksi kahdeksasta työpaikasta, jossa Työhyvinvointikortin jatkovalmennusta pilotoitiin. Asiantuntija Pirkko Mäkinen Työturvallisuuskeskuksesta kertoo, kuinka työpaikat saivat valmennuksen avulla lisää suunnitelmallisuutta sekä uusia ideoita käytännön asioiden kehittämiseen.
– Ratkaisuja löytyi, kun osallistujat ideoivat niitä itse. Yhteinen ymmärrys ja osallisuus sekä toisten kuunteleminen vahvistuivat. Positiivinen vaikutus näkyi työn tehokkuudessakin.
Mäkinen kertoo, kuinka valmennusprosessi alkaa vakaasta päätöksestä kehittää käytäntöjä. Aluksi työpaikka määrittää lähtötilanteensa esimerkiksi työhyvinvointiarviolla. Varsinaisessa kehittämispäivässä henkilöstö valitsee kehittämiskohteet ja asettaa niille tavoitteet.
– Seuraavaksi suunnitellaan ratkaisuja, millä tavoitteisiin päästään. Tässä valmentaja käyttää osallistavia menetelmiä, ohjaa ja rohkaisee.
Projektiin osallistuvat jatkavat tämän jälkeen suunnittelua ja vievät ratkaisuja itsenäisesti käytäntöön työpaikoillaan.
– Yhden tai kahden kuukauden kuluttua seuraa parin tunnin sparraus, jossa toteamme, mihin organisaatiossa on päästy ja mitkä asiat mietityttävät tai jumittavat.
Lopuksi on vielä tulospäivä, jonka aikana puretaan saavutukset.
– Osallistujat miettivät myös, miten valmennuksen eväillä suunnataan tulevaisuutta kohti. Työhyvinvoinnin kehittäminen kun on jatkuva prosessi, Mäkinen toteaa.
Ratkaisut löytyvät tekijöiltä
Vanhainkodissa työskentely on fyysisesti raskasta vuorotyötä, jossa henkilökunta haluaa huolehtia hyvin vanhusten perustarpeista mutta myös viihtyvyydestä. Valmennuksen ajatuspajassa Pusulan vanhainkotilaiset miettivät, mitä muuttaa, että asiakkaat viihtyisivät paremmin.
– Heti porukassamme nousi esiin kysymys, kuinka uusi asukas otetaan vastaan. Ensivaikutelma on hirveän tärkeä. Jos asukas kokee tulemisen mielekkääksi, se vähentää muuttoahdistusta ja moitteita sekä asiakkaalta että omaisilta.
Pusulassa päätettiin laatia vastaanottamiseen aiempaa parempi kaavake. Siihen kirjataan asukkaan elämän kohokohtia ja mielenkiinnon kohteita tutustumisen avuksi.
– Tämä on toiminut hienosti.
Kiirekin kuormittaa vanhainkodin työntekijöitä. Erityisesti arkipäivien aamuvuorot koettiin Pusulassa raskaiksi.
Virtanen kertoo, kuinka kaikki asiakkaat pyrittiin arkiaamuisin suihkuttamaan ja saunottamaan. Yhden työntekijän vuorolle osui neljästä kuuteen asukkaan peseminen. Viikonloppuna oli sitten hiljaisempaa.
– Päätimme valmennuksen innoittamana kokeilla ”yhden suihkun taktiikkaa”, jossa kukin hoitaja suihkuttaa yhden vanhuksen jokaisessa vuorossaan, myös viikonloppuisin. Kaikki pääsivät pesulle, ja aikaa jäi hienosti muuhun tekemiseen asiakkaan kanssa. Tämän kokeilun myötä kukaan ei halunnut palata vanhaan systeemiin.
Virtanen kertoo, kuinka valmennukset tulokset näkyvät jo nyt esimerkiksi työhyvinvointikyselyissä. Hyvinvointia on päätetty kehittää edelleen niin, että kaikkia kuunnellaan ja osallistetaan.
– Ja jos menee jatkossa yhtä hienosti, voimme 2020 päästä lopulliseen tavoitteeseemme: olla halutuin pitkäaikainen hoitopaikka näillä main, Virtanen sanoo. •
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
