Tunteet peliin työpaikalla

Monessa työyhteisössä kamppaillaan sen kanssa, miten ihmiset jaksaisivat ja viihtyisivät työssään paremmin. Esihenkilöt ja johtajat pohtivat kuumeisesti, millä keinoin työyhteisön saisi toimimaan tuottavasti. Miten työelämän murroksesta ja vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta voitaisiin pärjätä, jopa menestyä?

Lukuisten tutkimuksien mukaan vastaus piilee tunteissa. Myönteisiksi koetut tunteet auttavat meitä jaksamaan, innostumaan, olemaan päättäväisiä ja kohtaamaan haasteita elämässä. Negatiiviseksi koetut tunteet taas ovat tärkeitä varoitussignaaleja, mutta myös motivaattoreita – jännitys esimerkiksi auttaa ponnistelemaan tärkeällä hetkellä.

Viimeistään nyt on luovuttava vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan ”tunteet eivät kuulu työpaikalle” – tunteet kun ovat olennainen, ellei jopa olennaisin osa ihmisyyttä, ja tunteet ovat jo työpaikalla, halusimme tai emme.

Käy pesemässä kädet, kun sisällä kuohuu: 2 minuuttia riittää rauhoittumiseen.

Tietokirjailija-luokanopettaja Merja Kalm on työskennellyt monenlaisissa työyhteisöissä lasten ja aikuisten kanssa. Hän painottaa, että sellaista työyhteisöä ei ole olemassakaan, josta tunteet puuttuisivat.

– Ihmisen vahvuuksia ovat tunteet ja kyky kohdata muut ihmiset sydämellisesti. Työpaikalla tuleekin keskittyä pohtimaan, miten tunteet valjastetaan työhön, millaisia esihenkilö- ja alaistaitoja tarvitaan ja miten niitä harjoitellaan, Kalm kertoo.

Tunteita voi käsitellä työyhteisössä keskustelemalla onnistumisista, epäonnistumisista tai mielipahasta. Kivikasvo ei tarvitse olla, eli ilot ja surut saa näyttää, mutta työyhteisössä tarvitaan tietynlaista tunteiden pelisilmää ja sivistynyttä tunteiden ilmaisua.

Tervehdi työkaveria katsomalla silmiin joka päivä.

On hyvä muistaa kiittää, kannustaa ja antaa rakentavaa palautetta. Tunteissa vellominen tai jatkuva räiskähtely taas eivät kuulu työpaikalle.

– Omat tunteet tulisi pystyä suhteuttamaan oikealle tasolle tapahtumiin nähden. Jos jatkuvasti ylireagoi, saattaa heikentää työympäristön psykologista turvallisuutta, Kalm toteaa.

Ihmisten erilaiset temperamentit saavat näkyä töissä, jotta jokainen tulisi nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään: yksi antaa tunteidensa näkyä, kun taas toinen pitää ne mieluummin omana tietonaan. Kalm korostaa kuitenkin, että niin esihenkilöiltä kuin alaisiltakin on oikeus odottaa käytöstapoja.

– Lasten ja nuorten vahvuuksia on usein tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen. Aikuisten vahvuuksia pitäisi olla tunteiden sääntely, eikä työpaikan toimintakulttuurin tule sallia ikävää käytöstä, Kalm vahvistaa.

Tunnevalmennus mullisti työpaikan hyvinvoinnin

Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä tiedetään jo, että jos työpaikka toimii tunteidenkin tasolla, sillä on suuret mahdollisuudet kukoistaa.

– Hyvällä tunnetoimijuudella on todella iso merkitys koko työyhteisön hyvinvoinnille, yrityksen johtajuudelle, innovoinnille ja sille, miten työntekijät sitoutuvat yritykseen. Yhä enemmän ihmiset myös valitsevat työnantajansa tunneilmaston perusteella, toteaa henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto VTT:ltä.

Siirrä asian ratkaisua, kunnes ehdit alas tunteen aallon harjalta.

VTT:llä on tutkimuksenkin kautta todistettu, että tunnetaidot kehittävät työyhteisöä ja niitä pitää harjoitella. Työsuojelurahaston rahoittamassa kehityshankkeessa Emergyn asiantuntijat kouluttivat VTT:n esihenkilöitä tunnetoimijuuteen kahdeksan kuukauden ajan. Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat seurasivat tuloksia.

– Teimme asiantuntijoiden johdolla tunnekarttoja, joissa kuvattiin muun muassa iloa, suuttumusta, väsymystä, innostusta, intohimoa ja niin edelleen. Opimme sanottamaan omia tunteitamme ja ymmärtämään toisten ihmisten tunteita sekä niiden vaikutuksia tiimissä tai työyhteisössä, Nuotto kertoo.

Valmennus auttoi kuuntelemaan kollegoita sekä huomioimaan heitä muutenkin kuin vain työn sisällön kautta.

– Oivalsin aidon kuuntelemisen tärkeyden vaikkapa sellaisessa tilanteessa, jossa ihminen näyttää olevan tunnekuohun vallassa, ja opin, miten sellaisiin tilanteisiin kannattaa tulla. Se taito voi esimerkiksi auttaa työyhteisöä viemään projektia eteenpäin haastavassa tilanteessa.

Aloita Teams-palaveri kysymällä muiden kuulumisia.

VTT:n tunneilmastoa mitattiin ennen ja jälkeen valmennuksen. Mittareita oli monia, esimerkiksi psykologisen turvallisuuden tunne. Tulokset olivat niin mullistavia, että asia on herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin. Nuotto on kutsuttu jakamaan kokemuksia tunnetoimijuuden kehittämisestä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

– Oli todella valtava yllätys, että tunnejohtajuuskoulutus aiheutti niin suuren myönteisen muutoksen meidän työyhteisössämme ja työpaikkamme kulttuurissa. Ihmiset alkoivat voida paljon paremmin. Mielenterveysongelmat ovat laskusuunnassa ja sairauspoissaolot vähentyneet selvästi, Nuotto listaa.

Loistavien kokemusta ansioista tunnetaitojen kehittämistä on nyt tarjolla kaikille VTT:n työntekijöille, eikä vain esihenkilöille. Jo 700 VTT:n työntekijää on käynyt läpi vapaaehtoisen tunnetoimijuusvalmennuksen.

Tunteisiin käsiksi työturvallisuuden kautta

Rakennuskonserni Skanskassa on toteutettu yli seitsemän vuotta turvallisuuskulttuurin kehityshanketta, LIFEa, jonka lähtökohtana on oivalluttaa ihmisiä huolehtimaan omasta ja työkaverin turvallisuudesta. Sitä kautta on päästy käsiksi myös tunteisiin.

– Turvallisuus on helppo aihe keskusteluille, koska jokainen mieltää sen tärkeyden. Turvallisuuden pohtiminen yhdessä on mahdollistanut vaikeammistakin asioista keskustelemisen, ja nyt voimme puhua myös tunteista, kertoo Skanskan HSE-päällikkö Taru Lankinen.

Jokainen skanskalainen johtajia myöten on osallistunut työajallaan erilliseen LIFE-riiheen, ja lisäksi turvallisuusaiheita on nostettu isoihin ja pienempiin keskusteluihin, joiden vetäjiksi on koulutettu Skanskan omia työntekijöitä niin työnjohdosta kuin rivityöntekijöistäkin.

Kuva näkymään etäpalaverissa.

Keskusteluiden teemat nousevat työn arjesta ja turvallisuudesta. Yhdessä voidaan esimerkiksi pohtia ihan yleisellä tasolla, miten kiire ja paineet vaikuttavat turvallisuudesta huolehtimiseen, millaisia esiteitä on turvallisuudesta huolehtimiselle ja miksi on vaikea tuoda esille asioita, jotka selvästi heikentävät työkaverin turvallisuutta.

– Tunteet liittyvät vahvasti näihin arvokeskusteluihin. Monesti asiat, joita koetaan jonkin toiminnan esteenä, ovatkin pelkoa, joka on vahva tunne. Näin tunne tulee automaattisesti käsiteltäväksi ja työntekijä voi rohkaistua sanoittamaan tunteita, kuvailee Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen.

Skanskassa on päästy tunteista keskusteluissa nopeasti syvemmälle kuin odotettiin. Työntekijöille syntyy oivalluksia ja kriittisimmätkin mielet ovat muuttuneet. LIFE-keskusteluita ei pidetä turhana työajan haaskauksena, vaan niiden hyöty on havaittu työn turvallisuuden ja sujuvuuden parantumisena.

– Avoin keskustelukulttuuri on tuonut meidän työntekijöillemme psykologista turvallisuutta niin, että myös hankalia asioita uskalletaan tuoda esiin, eikä tarvitse pelätä, että siitä seuraa jotain ikävää. On arvokasta, että uskalletaan olla eri mieltä, Pekkanen painottaa.

Näe hyvä toisessa ja itsessäsi.

Viime vuonna Skanskan työhyvinvointipäivien työpajoissa keskusteltiin jo aivan suoraan tunteista. Keskusteluissa pohdittiin, millaisissa tilanteissa turhautuminen, huolestuneisuus, ammattiylpeys tai kiitollisuus näkyvät työpaikalla ja niiden taustalla olevia asioita kannattaa tuoda esille.

– Vielä seitsemän vuotta sitten meidän yrityksessämme tunteista puhuminen näin suoraan olisi ollut vaikeaa, mutta nyt se on mahdollista ja olemme siihen valmiita, Taru Lankinen iloitsee.

Tutustu työkaveriin – se auttaa myös etätyössä

Sekä Skanskan että VTT:n esimerkit todistavat, että omien tunteiden ymmärtäminen ja tunnejohtajuuden kehittäminen vievät työyhteisöjä toimivaan suuntaan. Mutta mikä neuvoksi, jos työkaverin kanssa ei kaikesta tunnetietoisuudesta huolimatta synkkaa?

Merja Kalm neuvoo, työkavereita voi oppia ymmärtämään paremmin tutustumalla heihin ja heittämällä välillä työroolit romukoppaan. Kun ihmisten roolit vaihtuvat ja puhutaan välillä jostain muusta kuin työstä, ymmärrys toista ihmistä kohtaan usein lisääntyy.

– Työyhteisöä voi lujittaa jokin kiva tapahtuma, esimerkiksi liikuntailtapäivä tai konsertti, johon saa tuoda mukaan kumppanin tai vaikka koko perheen. Voi olla silmiä avaavaa huomata, että tiukka työkaveri onkin myös hellä isä, äiti tai puoliso, Kalm sanoo.

Jos itse on kova puhumaan, voi ottaa toisia mukaan kysymällä, että ”mitä muut ovat tästä asiasta mieltä”.

Erityisen tärkeää työkavereiden tunteminen on työpaikoilla, joissa tehdään paljon etätyötä. Ruudun takaa on hankala tulkita itselle vieraan ihmisen ilmeitä, eleitä ja muuta sanatonta viestintää.

– Kamerat on pistettävä päälle, jos haluamme edes jonkin verran tunnistaa ihmisten tunteita etänä. Jos itse on kova puhumaan, voi ottaa toisia mukaan kysymällä, että ”mitä muut ovat tästä asiasta mieltä”. Se auttaa paljon, jos tuntee palaveriin osallistujia ennestään ja on tavannut heitä myös kasvotusten, Kalm vinkkaa.

VTT:n tunnetoimijuusvalmennus toteutettiin etänä, koska se ajoittui korona-aikaan. Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle valittiin satunnaiset oppimiskollegat, joiden kanssa taitoja sparrailtiin ja harjoiteltiin ruudun välityksellä. Etävalmennuksesta oli myös yllättävää hyötyä.

– Ajankohta oli oikeastaan otollinen, koska oppiemme ansiosta saimme pidettyä hyvän yhteyden henkilöstöön myös koronarajoitusten aikaan ihmisten jäätyä etätöihin, Nuotto pohtii.

Tunnetaitojen valmennussessiot aloitettiin aina kysymällä jokaiselta, että ”miten menee”.

Tunnetaitojen valmennussessiot aloitettiin aina kysymällä jokaiselta, että ”miten menee”. Sillä tavalla päästiin tilanteeseen, jossa oli helpompi puhua, miltä esimerkiksi jokin työtehtävä tuntuu. Samaa käytäntöä sovelletaan nykyään VTT:n etäpalavereissa ja fyysisissä tiimitapaamisissa.

– Kaikilla on välillä huonompia päiviä ja senkin voi kertoa. Vaikkapa stressaantunut olo on helpompi tuoda esiin, jos kokous alkaa kysymällä, ”mitä sinulle kuuluu” ja vastaus halutaan oikeasti ottaa vastaan, Nuotto selittää.

 

Tunteiden anatomia – näin tunteet syntyvät

Tunteet ovat psyykkisiä ja fyysisiä tiloja, joiden avulla selviämme erilaisista tilanteista. Tunteet auttavat meitä toimimaan: pelko esimerkiksi synnyttää pako- tai taistelureaktion.

Tunteet ohjaavat ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua. Ne vaikuttavat muun muassa siihen, mihin kiinnitämme huomiota.

Tunteet myös säätelevät tarkkaavaisuutemme laajuutta: vaaran hetkellä ihminen keskittyy vain vaaran aiheuttajaan, kun taas turvassa on aikaa ajattelulle ja asioiden pohdiskelulle.

– Työelämässä positiivinen tunnetila voi kehittää luovaa ajattelua, kun taas pelon ja ahdistuksen tunteet saattavat kaventaa ajattelukykyä, kertoo aivotutkija Vesa Putkinen.

Missä tunne syntyy?

Aivoissa on tiettyjä alueiden verkkoja, jotka aktivoituvat tunteissa. Mielihyvän tunteet lisäävät dopamiinin ja opioidien eritystä. Aivoissa ei kuitenkaan ole esimerkiksi ilokeskusta, vaan eri tunteet – vaikkapa ilo tai pelko esimerkiksi elokuvia katsellessa tai musiikkia kuunnellessa – aktivoivat pitkälti samoja aivoalueita.

Miten tunteet vaikuttavat?

Leimaamme tunteita herättävät tilanteet usein automaattisesti negatiiviseksi tai positiiviseksi. Autonominen hermosto herää ja ihminen alkaa toimia tunteen johdattamalla tavalla, esimerkiksi itkeä tai nauraa.

Voiko tunteita hallita?

Tunnereaktioita pystyy hallitsemaan tiettyyn pisteeseen asti, mutta se vaatii ponnistelua ja aktivoi otsalohkoa, joka vastaa toiminnanohjauksesta ja muista korkean tason kognitiivista toiminnoista.

Miten työelämä näkyy tunteissa?

Ihmiset ylipäänsä kokevat kyselyiden mukaan elämässään keskimäärin enemmän myönteisiä kuin negatiivisia tunteita. Myönteiset tunteet näyttäisivät lisääntyvän iltaa ja viikonloppua kohden, eli työelämässä saattaa olla enemmän kielteisiä tunteita aiheuttavia tekijöitä kuin yksityiselämässä.

Onko ihmisillä koko ajan tunteita?

Tunteet eivät ole koko ajan pinnassa. Jos esimerkiksi työntekijä on voimakkaasti keskittynyt ja asiat sujuvat ”kuin omalla painollaan”, ihminen ei tunne voimakkaita tunteita kuin ehkä mielihyvää siitä, että työ luistaa.