Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Moni työntekijä joutuu esiintymään työnsä puolesta julkisuudessa. Työrooliin liittyy samalla merkittävä riski joutua asiattoman kohtelun kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Vaikka Internetiä on käytetty jo pitkään, sosiaalisen median keskustelukulttuuri on muuttunut entistä negatiivisemmaksi.
Suomalaisista työntekijöistä 17 prosenttia arvioi kohtaavansa työpaikkakiusaamista sosiaalisessa mediassa. Julkisuudessa toimivilla työntekijöillä, kuten toimittajilla ja tutkijoilla, erilaiset kokemukset häirinnästä, kiusaamisesta ja vihasta ovat vieläkin yleisempiä. Kirjo vaihtelee asiattomista loukkauksista tappouhkauksiin.
Somekiusaamisen kohteeksi joutuminen on merkittävä työturvallisuus- ja työhyvinvointiongelma. Somekiusaaminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä koettuun stressiin. Sen seuraukset uhrien psyykkiselle hyvinvoinnille voivat olla merkittäviä. Tästä huolimatta harva ilmoittaa tapauksista esihenkilölle, työnantajalle ja poliisille. On valitettavaa, että edes tappouhkauksia ei aina ilmoiteta poliisille.
Suurin riskitekijä erilaisen kiusaamisen, häirinnän ja vihan kohteeksi joutumiselle on esiintyminen julkisuudessa. Myös omat somepostaukset lisäävät riskiä joutua häirinnän ja uhkailun kohteeksi. Asiantuntijalle tilanne on vaikea, koska työnantaja saattaa edellyttää julkisuudessa esiintymistä. Työnantajien ja esihenkilöiden olisikin syytä kiinnittää huomiota julkisuudessa esiintymiseen työturvallisuusriskinä.
Työpaikoilla olisi tärkeää sopia yhteisesti ja selkeästi, miten julkisuuteen viestitään. Lisäksi somestrategia on hyödyllinen yrityksille. Työntekijöille olisikin hyvä selkiyttää, mitä julkisuudella tavoitellaan ja mitä haittoja siitä voi olla. Julkisuus julkisuuden vuoksi on harvoin hyödyllistä ja asiantuntijoiden olisi tärkeä punnita tarkoin, mitä asioita he lähtevät julkisesti kommentoimaan.
Someriskien ennaltaehkäisy on mahdollista. Yksinkertaisin tapa on välttää turhaa altistumista julkisuudelle ja kommentoida vain asioita, jotka koskevat ydinosaamista. Mitä enemmän asiantuntija lipsuu aiheesta ja paljastaa itsestään julkisuuteen asioita, sitä enemmän hän ruokkii mahdollisia hyökkääjiä. Omasta yksityisyydestä kannattaa pitää huolta. Usein on järkevää salata oma puhelinnumero.
Varautuminen hyökkäyksiä vastaan on entistä tärkeämpää, koska hyökkääjillä on käytössään teknologioita, joiden käyttäminen ei vaadi kovin suurta osaamista. Näistä esimerkkinä ovat äärimmäisen oikeanoloiset videoväärennökset eli deep fake -videot. Hyökkääjien on myös helppo valjastaa botteja avukseen.
Riskien keskellä on muistettava, että somepalaute voi olla myönteistä. Lisäksi asiallinen kritiikki ja negatiivinen palaute ovat osa avointa keskustelukulttuuria, jota on syytä vaalia.
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
Tv-regissören Tuomas Milonoff blev utbränd trots att han älskade sitt arbete. Han säger att det är svårt att själv känna igen tecknen på utmattning. Därför kan arbetsgemenskapen spela en avgörande roll för att börja återhämtningen. Kreativiteten har återvänt till tv-regissören Tuomas ”Tunna” Milonoffs liv. – Den kreativa processen är det finaste med mitt jobb, säger
”Social resilience means the ability to cope with difficult situations together, finding solutions together and building a work community in which everyone feels part of something bigger,” says Krisse Lipponen, Work Advisor. Resilience is reflected in how well we cope with everyday challenges. It is based on how we treat each other and how meaningful
Social resiliens innebär förmågan att klara av även svåra situationer tillsammans, hitta lösningar tillsammans och bygga upp en arbetsgemenskap där alla känner att de är en del av något, berättar arbetshandledare Krisse Lipponen. Resiliensen syns i hur väl vi klarar av utmaningar i vardagen. Den baserar sig på hur vi behandlar varandra och hur meningsfullt
