Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Tekoäly on tunkeutunut työelämään laajemmin ja nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan muutama vuosi sitten. Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, pelkoja ja kysymyksiä. Siihen liittyy myös riskejä ja haasteita, joista työpaikalla kannattaa keskustella. Tekoälyn käytön lisääntyessä nousevat keskiöön kysymykset eettisyydestä, tietosuojasta ja avoimuudesta. Kenelle kuuluu vastuu päätöksistä, joita tekoäly tekee? Vai pitäisikö sen antaa tehdä päätöksiä lainkaan? Miten varmistamme, että algoritmit ovat oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä? Nyt on oikea hetki pohtia työn, vastuun ja päätöksenteon jakamista uudella tavalla.
Ensisijaisesti tekoäly nähdään tehokkuuden ja tuottavuuden lisääjänä. Sitä voidaan käyttää monin tavoin esimerkiksi tiedon analysoinnissa, asiakaspalvelussa, prosessien automatisoinnissa ja ennustamisessa. Tehokkuuden lisäämisen myötä syntyy säästöjen ohella mahdollisuuksia siirtää henkilöstön resursseja monimutkaisempiin ja enemmän inhimillistä ajattelua vaativiin tehtäviin. Työtehtävien muuttuessa – ja joidenkin töiden jopa hävitessä – on henkilöstön osaamisen jatkuva päivittäminen aiempaa tärkeämpää. Esimerkiksi tekoälytyökalujen, kuten promptauksen, opettelu on välttämätöntä. Vaikka uuden oppiminen on tekoälyn käyttöönotossa väistämätöntä, niin se tarjoaa usein myös mahdollisuuden yksilölliseen kehittymiseen ja työtyytyväisyyden lisäämiseen.
Tekoäly on yksi merkittävimmistä teknologisista harppauksista pitkään aikaan, ja sen vaikutus työelämään on valtava. Telma käsittelee tekoälyä vuoden viimeisessä numerossaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Tekoäly voi parantaa näitä molempia merkittävästi. Työelämä muuttuu, mutta voimme onneksi itse valita muutoksen suunnan. Tehdään tekoälyn avulla työelämästä sellainen, jossa ihminen on aina keskiössä!
Hyödyllisiä lukuhetkiä!
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Kommentit (1)
Tekoäly tulee tosiaan vauhdilla ja muuttaa kaiken. Tarvittaisiin todella paljon tieteidenvälistä tutkimusta asiaan liittyen – pelkkä teknologian kehitys ja tutkimus ei todellakaan riitä. Kiitos ajankohtaisen aiheen nostamisesta keskusteluun!