Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tekoäly auttaa löytämään tapaturmien taustatekijät – Työterveyslaitoksen hanke tuo turvallisuustyöhön uuden ulottuvuuden
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Työterveyslaitoksen AI Safety -hankkeessa tekoälyä käytetään inhimillisten tekijöiden tunnistamiseen tapaturmien taustalla. Tavoitteena on siirtää turvallisuustyön painopistettä yksilön toiminnasta kohti työyhteisön ja organisaation roolia turvallisuuden parantamisessa.
Työterveyslaitoksen AI Safety -hankkeessa tekoäly koulutettiin tunnistamaan tapaturmien taustalta erilaisia asioita ja tapahtumia, joita kutsutaan inhimillisiksi tekijöiksi.
Taustojen tunnistaminen mahdollistaisi siirtämään tarkastelun yksilön lisäksi kohti organisaation toimia ja työn käytäntöjä, jolloin myös turvallisuutta päästäisiin kehittämään aidosti ja vaikuttavasti.
– Tähän mennessä olemme saaneet tekoälyn tunnistamaan oikein jopa yli 80 prosenttia inhimillisistä tekijöistä tapaturmien taustalla. Se on melko hyvä tulos, vaikka ihmiselle tekoäly ei vielä vedä tunnistamistarkkuudessa vertoja, kertoo Maria Tiikkaja Työterveyslaitokselta.
Jotta tekoälyllä on mahdollisuus havaita näitä inhimillisiä tekijöitä, niitä pitäisi kirjata yritysten turvallisuushavaintoihin.
Työterveyslaitoksen inhimillisten tekijöiden työkalussa on neljä ihmisten toiminnan taustalla vaikuttavaa osaa, joita ovat yksilön toimet ja piirteet, työtoiminta – muun muassa työn laatu ja määrä sekä työmenetelmät –, työn piirteet sekä ryhmätekijät ja organisaatiotekijät. Jokaisella niistä on lukuisia alakohtia.
Jotta tekoälyllä on mahdollisuus havaita näitä inhimillisiä tekijöitä, niitä pitäisi kirjata yritysten turvallisuushavaintoihin, läheltä piti -ilmoituksiin ja tapaturmaraportteihin.
– Sen sijaan, että kirjataan vain ”liukastuin portaissa”, kannattaisi kirjata tapahtuman taustoja laajemmin esimerkiksi, että ”liukastuin portaissa, koska ne olivat kosteat ja oli kiirekin”, Tiikkaja kuvailee.
Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän seuraava tavoite on saada tekoäly ennustamaan turvallisuuden kehittymistä.
Jos inhimillisiä tekijöitä huomioivat kirjaukset toistuvat, tekoäly saattaa esimerkiksi havaita, että yrityksissä sattuu paljon liukastumisia, joiden syynä voi olla kiire tai vaikka lattialle jäänyt vesi.
– Sitten päästäisinkin jo miettimään, että miksi lattialla on ollut vettä jo kolme kertaa kuukauden aikana, Tiikkaja sanoo.
Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän seuraava tavoite on saada tekoäly ennustamaan turvallisuuden kehittymistä eli tunnistamaan yhä tarkemmin riskejä.
Toisen maailmansodan jälkimainingeissa työehtoja ja palkkoja lähdettiin korjaamaan valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Lopputuloksena valtiovalta kirjasi lakiin käytännössä palkkakaton naisille. Toisen maailmansodan aikana naiset ahersivat tehtaissa miesten jouduttua rintamalle. Sota-ajan teollisuuden työvoimasta naiset muodostivat noin puolet. Naisia palkattiin varsin runsaasti tehdastöihin jo sotien välisenä aikana, mutta teollisuuden alat poikkesivat toisistaan. Metalliteollisuus oli perinteisesti ollut miesten valtakuntaa, kun naisenemmistöt
Työpaikalla kuulee joskus vaadittavan jotain ”tasa-arvon nimissä”, ikään kuin tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslainsäädäntö edellyttäisi, että jokaiselle työpaikalla tapahtuvalle asialle pitäisi keksiä vastapari. Kun keskustelu kääntyy tällaiseksi, uskallan väittää, että näillä työpaikoilla peruspalikat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa ovat joko suht kohdillaan tai sitten pinnan alla on jotain piilevää. Työpaikalla voi olla esimerkiksi lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnitelma, samasta työstä saa samaa
Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on aina niin hyvää kuin sen tekijä – ja yhtä haavoittuvaa kuin organisaation kulttuuri, osaaminen ja arvot sen ympärillä, Johanna Pulkkinen sanoo. Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on juuri niin hyvää tai huonoa kuin miten sitä tekevä ihminen siinä onnistuu. Se riippuu myös organisaation kulttuurista, johtamisosaamisesta, arvoista ja
Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia. Kun insinööri Oskar Rehbinder (1853–1898) huomasi Paakkolan kanavatyömaan yövahdin torkahtaneen, hän herätti miehen ampumalla revolverillaan. Rehbinderin työmaalla 1890-luvun alussa kuria valvottiin ylipäätään väkivalloin. Järjestyssääntöjä rikkoneet saivat kepistä ja palkankorotuksen pyytäminen tiesi ilmalentoa konttorin ovesta. Vapaaherra
