Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työterveyslaitoksen AI Safety -hankkeessa tekoälyä käytetään inhimillisten tekijöiden tunnistamiseen tapaturmien taustalla. Tavoitteena on siirtää turvallisuustyön painopistettä yksilön toiminnasta kohti työyhteisön ja organisaation roolia turvallisuuden parantamisessa.
Työterveyslaitoksen AI Safety -hankkeessa tekoäly koulutettiin tunnistamaan tapaturmien taustalta erilaisia asioita ja tapahtumia, joita kutsutaan inhimillisiksi tekijöiksi.
Taustojen tunnistaminen mahdollistaisi siirtämään tarkastelun yksilön lisäksi kohti organisaation toimia ja työn käytäntöjä, jolloin myös turvallisuutta päästäisiin kehittämään aidosti ja vaikuttavasti.
– Tähän mennessä olemme saaneet tekoälyn tunnistamaan oikein jopa yli 80 prosenttia inhimillisistä tekijöistä tapaturmien taustalla. Se on melko hyvä tulos, vaikka ihmiselle tekoäly ei vielä vedä tunnistamistarkkuudessa vertoja, kertoo Maria Tiikkaja Työterveyslaitokselta.
Työterveyslaitoksen inhimillisten tekijöiden työkalussa on neljä ihmisten toiminnan taustalla vaikuttavaa osaa, joita ovat yksilön toimet ja piirteet, työtoiminta – muun muassa työn laatu ja määrä sekä työmenetelmät –, työn piirteet sekä ryhmätekijät ja organisaatiotekijät. Jokaisella niistä on lukuisia alakohtia.
Jotta tekoälyllä on mahdollisuus havaita näitä inhimillisiä tekijöitä, niitä pitäisi kirjata yritysten turvallisuushavaintoihin, läheltä piti -ilmoituksiin ja tapaturmaraportteihin.
– Sen sijaan, että kirjataan vain ”liukastuin portaissa”, kannattaisi kirjata tapahtuman taustoja laajemmin esimerkiksi, että ”liukastuin portaissa, koska ne olivat kosteat ja oli kiirekin”, Tiikkaja kuvailee.
Jos inhimillisiä tekijöitä huomioivat kirjaukset toistuvat, tekoäly saattaa esimerkiksi havaita, että yrityksissä sattuu paljon liukastumisia, joiden syynä voi olla kiire tai vaikka lattialle jäänyt vesi.
– Sitten päästäisinkin jo miettimään, että miksi lattialla on ollut vettä jo kolme kertaa kuukauden aikana, Tiikkaja sanoo.
Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän seuraava tavoite on saada tekoäly ennustamaan turvallisuuden kehittymistä eli tunnistamaan yhä tarkemmin riskejä.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa
Kaupungeissa kulutettiin 1800-luvun lopulla yhä enemmän uusia nautintoaineita. Kahvin juominen ja tupakan polttaminen herättivät huolen työntekijöiden taloudesta ja moraalista. Sekä kahvi että tupakka tulivat 1800-luvun lopulla tavallisen kansan ulottuville. Eurooppalaiset valtasivat siirtomaita, höyrylaivat kuljettivat eksoottisia tuotteita ympäri maailman ja suomalaistenkin ostovoima parani vuosi vuodelta. Kahvi muuttui herrojen herkusta koko kansan piristeeksi, ja uusissa tupakkatehtaissa valmistettiin
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
