Kolme tarinaa työelämän joustoista: työkierto, osa-aikatyö ja oppi­sopimus toivat uutta virtaa

Keskellä kevään 2020 koronakriisiä Riitta Sumaa jännitti, miten työn päiväkodissa kävisi. Huoli hälveni, sillä Kaarinan kaupunki tarjosi mahdollisuuden työkiertoon. Työkierrossa työntekijä siirtyy määräajaksi toisiin toimintoihin ja palaa sitten takaisin entiseen työhönsä. Kaarinan kaupunki pystyi tällä joustolla tuomaan työvoimaa sinne, missä sitä eniten tarvittiin ja työntekijöille se antoi mahdollisuuden kasvattaa osaamista.

– Kaupungilta tiedusteltiin valmiutta siirtyä tarpeen vaatiessa toisiin tehtäviin, ja olin kiinnostunut. Eräänä perjantaina puhelin soi ja minulle kerrottiin, että maanantaina saisi mennä palvelutaloon töihin, Suma kertoo.

Sumalla on pitkä tausta hoitotyössä päiväkodin ja omaishoidon parissa. Palvelutalo Värttinässä hän pääsi nopeasti kiinni arkeen, koronapandemian vuoksi lisäkäsille oli todella tarvetta.

– Minut otettiin hyvin vastaan. Henkilökunta oli mukavaa ja pääsin helposti mukaan porukkaan. Sain työkavereilta tukea, eivätkä he edes odottaneet, että osaisin kaiken. Sain heti koronaan liittyvää perehdytystä, kuten suojatyövaatteiden käytön harjoitusta.

Sumalle vuorotyö oli mieluista. Työkierto opetti myös, miten hän haluaa jatkossa tukea työyhteisön uusia jäseniä.

– Työkierto kannattaa ehdottomasti! Se on riskitön tapa kokeilla uudenlaista työtä ja piristää omaa arkea. Ehkä jossain vaiheessa, kun lapset kasvavat, voisin harkita tekeväni vuorotyötä seuraavat 20 vuotta. Mutta ei ihan vielä, kun minulla on ekaluokkalainen kotona.

Terhi Rastas koki, että työ oli kuntouttavaa.

Osa-aikaisesti töihin

Se oli erilainen vappu. Terhi Rastas sai pysäyttävän puhelun – hän oli sairastunut rintasyöpään. Lääkärin ilmeestä hän oli jo arvannut.

– Olin ollut hurjan väsynyt. Luulin, että se johtui rankasta vuodesta. Oli lottovoitto, että rintasyöpä saatiin kiinni seulonnassa, sillä kasvain oli niin ärhäkkä.

Rastas oli ollut sairauslomalla uupumuksen vuoksi ja hän teki paluuta töihin osasairauspäivärahan turvin. Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely työntekijän ja työnantajan välillä, ja työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta.

Rastas koki, että työ oli kuntouttavaa. Hän halusi tarrata työhön ja tehdä sen, minkä voimat sallivat.

– Kerroin avoimesti töissä tilanteesta, ja se otettiin hirveän hyvin vastaan. Sytostaattihoitojen alkaessa sain sairauslomaa suoraan vuoden loppuun. Se oli helpompaa niin, jotta työt saatiin organisoitua järkevästi.

Helmikuussa 2020 rankat hoidot olivat ohi ja paluu töihin oli mahdollinen.

– Olen saanut täyden tuen ja avun. Työjärjestelyt ovat ihan ykkösjuttu, ne menivät määrän ja sisällön kannalta nappiin. Työmäärää nostettiin hissukseen, kun voimia alkoi kertyä.

– HR-ammattilaisille lähettäisin terveiset, että olisi tärkeää opastaa kirjallisesti siitä, miten sairastuminen ja esimerkiksi osasairauspäiväraha vaikuttavat tuloihin. Sairastuneella ei ole voimavaroja selvittää tällaisia. Kaikki tuki on tärkeää.

– Nautin siitä, että työssä voi aina oppia uutta, Jenni Asklöf sanoo.

Oppisopimuksella lähihoitajaksi

Ajatus alan vaihdosta ja lähihoitajan opinnoista houkutti myynnin parissa työskennellyttä Jenni Asklöfiä.

– En uskaltanut asuntovelallisena lähteä vakityöstä opiskelemaan. Vuonna 2016 kuitenkin jäin työttömäksi ja pääsin työnhakuvalmennukseen. Siinä syntyi ajatus, että nyt tai ei koskaan!

Työvoimatoimistossa kannustettiin työkokeiluun, ja paikka Salva ry:n kautta järjestyi. Työ Palvelukeskus Ilonsalossa vahvisti Asklöfille nopeasti, että lähihoitajan työ oli merkityksellistä ja itselle oikeaa. Työpaikka mahdollisti ammatin hankkimisen joustavasti oppisopimuskoulutuksena.

Oppisopimus solmitaan oppilaitoksen, opiskelijan ja työpaikan välillä, ja työelämässä oppiminen on palkallista.

– Kerran tai kaksi viikossa oli koulun lähipäiviä, jonka päälle tein 80 prosentin työaikaa. Töissä halusin aina päästä katsomaan, kun oli mahdollista oppia jotain uutta, kuten pistämistä. Itse täytyy olla aktiivinen.

– Ohjaajilta ja työyhteisöltä sain aina tukea. Vastuuhenkilö seurasi, että opinnot etenevät, kuten pitää. Valmistuin lokakuussa 2018 ja olen tykännyt hirveästi. Lähihoitajana oppii aina uutta ja päivät ovat erilaisia.