Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Suuret elämänmuutokset on helpompi kohdata, kun työelämä tarjoaa jouston varaa.
Keskellä kevään 2020 koronakriisiä Riitta Sumaa jännitti, miten työn päiväkodissa kävisi. Huoli hälveni, sillä Kaarinan kaupunki tarjosi mahdollisuuden työkiertoon. Työkierrossa työntekijä siirtyy määräajaksi toisiin toimintoihin ja palaa sitten takaisin entiseen työhönsä. Kaarinan kaupunki pystyi tällä joustolla tuomaan työvoimaa sinne, missä sitä eniten tarvittiin ja työntekijöille se antoi mahdollisuuden kasvattaa osaamista.
– Kaupungilta tiedusteltiin valmiutta siirtyä tarpeen vaatiessa toisiin tehtäviin, ja olin kiinnostunut. Eräänä perjantaina puhelin soi ja minulle kerrottiin, että maanantaina saisi mennä palvelutaloon töihin, Suma kertoo.
Sumalla on pitkä tausta hoitotyössä päiväkodin ja omaishoidon parissa. Palvelutalo Värttinässä hän pääsi nopeasti kiinni arkeen, koronapandemian vuoksi lisäkäsille oli todella tarvetta.
– Minut otettiin hyvin vastaan. Henkilökunta oli mukavaa ja pääsin helposti mukaan porukkaan. Sain työkavereilta tukea, eivätkä he edes odottaneet, että osaisin kaiken. Sain heti koronaan liittyvää perehdytystä, kuten suojatyövaatteiden käytön harjoitusta.
Sumalle vuorotyö oli mieluista. Työkierto opetti myös, miten hän haluaa jatkossa tukea työyhteisön uusia jäseniä.
– Työkierto kannattaa ehdottomasti! Se on riskitön tapa kokeilla uudenlaista työtä ja piristää omaa arkea. Ehkä jossain vaiheessa, kun lapset kasvavat, voisin harkita tekeväni vuorotyötä seuraavat 20 vuotta. Mutta ei ihan vielä, kun minulla on ekaluokkalainen kotona.
Terhi Rastas koki, että työ oli kuntouttavaa.
Se oli erilainen vappu. Terhi Rastas sai pysäyttävän puhelun – hän oli sairastunut rintasyöpään. Lääkärin ilmeestä hän oli jo arvannut.
– Olin ollut hurjan väsynyt. Luulin, että se johtui rankasta vuodesta. Oli lottovoitto, että rintasyöpä saatiin kiinni seulonnassa, sillä kasvain oli niin ärhäkkä.
Rastas oli ollut sairauslomalla uupumuksen vuoksi ja hän teki paluuta töihin osasairauspäivärahan turvin. Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely työntekijän ja työnantajan välillä, ja työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta.
Rastas koki, että työ oli kuntouttavaa. Hän halusi tarrata työhön ja tehdä sen, minkä voimat sallivat.
– Kerroin avoimesti töissä tilanteesta, ja se otettiin hirveän hyvin vastaan. Sytostaattihoitojen alkaessa sain sairauslomaa suoraan vuoden loppuun. Se oli helpompaa niin, jotta työt saatiin organisoitua järkevästi.
Helmikuussa 2020 rankat hoidot olivat ohi ja paluu töihin oli mahdollinen.
– Olen saanut täyden tuen ja avun. Työjärjestelyt ovat ihan ykkösjuttu, ne menivät määrän ja sisällön kannalta nappiin. Työmäärää nostettiin hissukseen, kun voimia alkoi kertyä.
– HR-ammattilaisille lähettäisin terveiset, että olisi tärkeää opastaa kirjallisesti siitä, miten sairastuminen ja esimerkiksi osasairauspäiväraha vaikuttavat tuloihin. Sairastuneella ei ole voimavaroja selvittää tällaisia. Kaikki tuki on tärkeää.
– Nautin siitä, että työssä voi aina oppia uutta, Jenni Asklöf sanoo.
Ajatus alan vaihdosta ja lähihoitajan opinnoista houkutti myynnin parissa työskennellyttä Jenni Asklöfiä.
– En uskaltanut asuntovelallisena lähteä vakityöstä opiskelemaan. Vuonna 2016 kuitenkin jäin työttömäksi ja pääsin työnhakuvalmennukseen. Siinä syntyi ajatus, että nyt tai ei koskaan!
Työvoimatoimistossa kannustettiin työkokeiluun, ja paikka Salva ry:n kautta järjestyi. Työ Palvelukeskus Ilonsalossa vahvisti Asklöfille nopeasti, että lähihoitajan työ oli merkityksellistä ja itselle oikeaa. Työpaikka mahdollisti ammatin hankkimisen joustavasti oppisopimuskoulutuksena.
Oppisopimus solmitaan oppilaitoksen, opiskelijan ja työpaikan välillä, ja työelämässä oppiminen on palkallista.
– Kerran tai kaksi viikossa oli koulun lähipäiviä, jonka päälle tein 80 prosentin työaikaa. Töissä halusin aina päästä katsomaan, kun oli mahdollista oppia jotain uutta, kuten pistämistä. Itse täytyy olla aktiivinen.
– Ohjaajilta ja työyhteisöltä sain aina tukea. Vastuuhenkilö seurasi, että opinnot etenevät, kuten pitää. Valmistuin lokakuussa 2018 ja olen tykännyt hirveästi. Lähihoitajana oppii aina uutta ja päivät ovat erilaisia.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
