Jokaisella työntekijällä pitää olla turvallinen olo työssä, eikä turvallisuus saa olla kustannuskysymys, sanoo palveluohjaaja Minna Koponen.

Työturvallisuus

27.11.2015

Sosiaalityöntekijä tuntee vaaran

Sosiaalityöntekijän ammatti on antoisa mutta raskas. Työtehtävät saattavat altistaa jopa uhkailulle ja väkivallalle. Vantaan kaupungin sosiaalitoimessa väkivaltaiselle käytökselle on asetettu nollatoleranssi.

Poliisiauto kurvaa vantaalaisen Koisorannan palvelukeskuksen ovien eteen. Lukituilla ovilla mököttää pahantuulinen asiakas. Viranomaiset jututtavat miestä, ja tilanne raukeaa.

– Poliisi ei vieraile palvelukeskuksessa sentään päivittäin mutta viikoittain kyllä, johtava sosiaaliohjaaja ja tiimivastaava Tuovi Häärä sanoo.

Koisoranta on matalan kynnyksen paikka vantaalaisille, asunnottomille päihdekuntoutujille. Talossa on mahdollisuus yöpyä tilapäisesti ja saada apua tulevaa varten. Asiakkailla on paitsi päihde- myös mielenterveysongelmia, mikä tuo työhön arvaamattomia tilanteita.

– Täällä työskentelevillä on jatkuva väkivallan uhka päällä.

Koisorannassa on kaksi yksikköä: Asumispäivystys ja Starttipalvelut. Häärä työskentelee päivystyspuolen kolmentoista hengen tiimissä, joka painaa töitä kolmessa vuorossa.

Päivystys on auki vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Puolesta päivästä lähtien päivystykseen voi tulla, jos on selvin päin. Kello kuudestatoista lähtien sisään pääsee päihtyneenäkin.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut Koisorannassa muutaman vuoden takaisesta. Työntekijöihin käydään käsiksi silloin tällöin. Uhkailu on yleisempää.

– Kerran asiakas tuli ovien läpi sisään. Pelastuimme vastaanottokoppiin odottamaan poliisia. Asiakas teki lasin läpi käsillään ampumisliikkeitä.

Koisorannan palvelukeskuksessa noudatetaan selkeää toimintaohjetta: Minkäänlaista väkivaltaa ja uhkailua ei hyväksytä. Kaikista vaaratilanteista tehdään työturvallisuusilmoitus HaiPro-järjestelmään. Ilmoitus menee esimiehelle ja työsuojeluun, ja sen jälkeen keskusteluapua saa tarpeen mukaan tiimivastaavilta, tiimiltä ja työterveydestä. Uhkana ollut asiakas palaa palvelupaikkaan takaisin vasta selvittelyn jälkeen.

– Jokaisella työntekijällä pitää olla turvallinen olo työssä, eikä turvallisuus saa olla kustannuskysymys, tiiminvastaava Häärä sanoo. Hänellä riippuu kaulassaan hälytyspainike, jonka painallus yhdistyy suoraan vartijoille.

– Täällä ollaan auttamassa, ja saamme siitä toki enimmäkseen kiitosta. Mutta on tärkeä tietää, että jos jotakin sattuu, työnantaja ja työkaverit tukevat.

VERKKO_Vantaa_E8R8813_A3

Johtava sosiaaliohjaaja ja tiimivastaava Tuovi Häärä kantaa kaulassaan hälytinlaitetta työskennellessään yksin asiakkaan kodissa.

Kaikkia ei pysty auttamaan

Tikkurilan sosiaaliaseman odotushuone on pieni ja ruuhkainen. Ovien takaa aukeaa häkellyttävän pitkä käytävä, jonka päässä on palveluohjaaja Minna Koposen huone. Koponen työskentelee mielenterveyskuntoutujien asumispalvelussa.

– Autan työkseni ihmisiä, jotka tarvitsevat arjen tukea omaan kotiin asettumiseen. Tavoitteenamme on kannustaa heitä pärjäämään itsenäisesti.

Kahdeksan ihmisen työyhteisössä ei koeta vaaraa tai uhkaa päivittäin. Asiakkaat ovat yleensä hyväkuntoisia ja heillä on hoitosuhde meneillään. Väkivallan mahdollisuus on kuitenkin hyvä pitää mielessä. Koponen työskentelee yksin asiakkaiden kodeissa hälytinlaite kaulassaan.

– Pari kertaa olen joutunut kääntymään kannoillani asunnon kynnyksellä. On tullut epävarma tunne. Jälkeenpäin on selvinnyt, että asiakas ei ole ottanut lääkkeitään tai asunnossa on ollut ulkopuolisia ihmisiä. Turvallisuus on tässä työssä paljon kiinni omista havainnoista ja varovaisuudesta.

Vantaalla mielenterveyskuntoutujien ja asumisen sosiaaliohjaajat ovat yhdessä tehneet turvallisuusohjeet kotikäynneille.

– Niissä ohjeistetaan esimerkiksi, että ensimmäinen kotikäynti tehdään aina pareittain. Voimme myöhemminkin ottaa vartijan mukaan, jos siltä tuntuu. Olemme sopineet työkavereiden kesken, että soitamme toisillemme aina, kun kentällä tulee epäselvä tilanne. Meillä on myös sähköiset kalenterit käytössä. Niistä työkaverit tietävät toistensa liikkeet.

Koposen mukaan työ on joskus henkisesti kuormittavaa. Hän on esimerkiksi löytänyt pari kertaa asiakkaan kuolleena asuntoihin mennessään. Raskaalta tuntuu sekin, että kaikkia ei pysty auttamaan.

– Toiset eivät edes halua apua. Toisaalta hienoa tässä työssä on nähdä, kuinka monet ihmiset pääsevät omaan elämään kiinni. Meillä on myös hirveän hyvä työporukka, jossa voi purkaa tunnekuormaa vaikka päivittäin ja iltaisinkin, jos siltä tuntuu.

Työyhteisön pitää voida hyvin, että se voisi tukea jäseniään.

VERKKO_Vantaa_E8R8823_A2

Sosiaalityöntekijöitä kuormittaa vastuu asiakkaista, sanoo aikuissosiaalityön esimies Teija Hakulinen.

Tuki löytyy rakenteista

Koivukylän sosiaali- ja terveysasemalla aikuissosiaalityön esimies Teija Hakulinen selailee työhuoneessaan Kunta10-osahankkeen tuloksia. Hankkeen työpajoissa on keskusteltu sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

– Sosiaalityöntekijää painaa vastuu asiakkaista. Asiakkaita on paljon, he ovat moniongelmaisia, joskus traumatisoituneita ja väkivaltaisiakin, Hakulinen alkaa luetella ongelmakohtia ja jatkaa:

– Jatkuva monimutkainen ongelmanratkaisu ja päätöksenteko, epäselvä tehtävänkuva, vähäinen arvostus työyhteisössä ja yhteiskunnassa sekä järkyttävien tapahtumien selvittäminen kuormittavat niin ikään työntekijää.

Miten sosiaalityöntekijä sitten oikein jaksaa päivittäistä työtään?

– Työyhteisön antamalla tuella on iso merkitys jaksamisessa. Työyhteisön taas pitää voida hyvin, että se voisi tukea jäseniään. Vointiin vaikuttavat hyvä henki ja työskentelyolosuhteet sekä esimiehen vahva tuki.

Hakulisen työnä on vastata Vantaan sosiaalitoimen kolmessa yksikössä henkilöstön hyvinvoinnista, strategiasta, taloudesta ja hallinnosta. Organisaatio tukee Hakulisen mukaan työntekijöitään esimerkiksi kolmen viikon välein tapahtuvalla työnohjauksella, työaikajärjestelyillä sekä koulutuksin.

– Uhka- ja väkivaltatilanteita ei ole usein, mutta ne käsitellään erikseen ja työntekijän selviytymisestä huolehditaan.

Vantaalla työntekijöiden ja yhteisöjen jaksamista seurataan säännöllisesti. Kriittisinä mittareina toimivat lähiesimiehet, jotka näkevät ja kuulevat ongelmat ja reagoivat niihin.

– Asiakaspalautteet ovat niin ikään hyvä mittari. Huono palaute saattaa kertoa työyhteisön pahoinvoinnista. Kun asiakkaat saavat oikean avun ja ovat tyytyväisiä, työkin on palkitsevaa.

Lisätietoja:

Rantonen, Otso: Sosiaalityöntekijöiden työssä jaksaminen ja hyvinvointi -tutkimus, Työterveyslaitoksen Kunta10 -tutkimuksen osahanke, 2015.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.