Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Säkerhet byggs tillsammans – även på gemensamma arbetsplatser
Kirjoittaja: Kenneth Johansson
Gemensamma arbetsplatser är idag mer regel än undantag – inte bara inom industrin, utan även inom exempelvis kontor och handel. När flera olika arbetsgivare arbetar under samma tak uppstår förutom samarbete även nya utmaningar. En sådan är arbetssäkerhet. Men det är inte bara en utmaning – det är också en möjlighet att göra saker bättre än tidigare. När alla som arbetar på en gemensam arbetsplats tar med sig sin egen expertis, erfarenhet och sitt engagemang uppstår en helhet som är större än summan av delarna.
I bästa fall fungerar en gemensam arbetsplats som ett exempel på hur säkerhet uppstår genom att man gör saker tillsammans, har öppen kommunikation och förtroende.
Vem ansvarar för introduktionen? Vem ger vägledning? Vem tar ansvar om något händer? Det viktiga är inte vilket företags arbetstagare som råkar ut för olyckan. Det viktiga är att sörja för alla anställdas säkerhet så att inga skador inträffar. I bästa fall fungerar en gemensam arbetsplats som ett exempel på hur säkerhet uppstår genom att man gör saker tillsammans, har öppen kommunikation och förtroende. Tydliga spelregler, introduktion, observation av risker och låg tröskel för att ingripa i dem är sätt att visa att allas säkerhet är viktig. En kultur av omtanke uppstår. Det visar att varje anställd är värdefull, oavsett i vems namn lönespecifikationen görs.
Företag som på en gemensam arbetsplats tar säkerhet på allvar lockar också talanger som vill utföra sitt arbete på ett korrekt och säkert sätt.
Vi har redan flera företag, arbetsplatser och organisationer där säkerhet verkligen är en gemensam angelägenhet. De visar att när kulturen är i ordning så får man också resultat; färre olyckor, mer förtroende, bättre vi-anda och starkare arbetsmotivation. Även om arbetarskyddslagen föreskriver om en miniminivå för säkerheten, handlar arbetarskyddet i första hand om anseende, moral och konkurrenskraft. Företag som på en gemensam arbetsplats tar säkerhet på allvar lockar också talanger som vill utföra sitt arbete på ett korrekt och säkert sätt.
En gemensam arbetsplats kräver gemensamt ansvar – men det möjliggör också gemensam framgång. Låt oss lyckas tillsammans med Telmas exempel!
Suomessa määrätään kivun takia eniten sairauslomia Euroopassa, mutta sairausloma ei uuden tutkimustiedon mukaan ole useinkaan tehokkain ratkaisu kivun hoitoon. Usein lääkkeettömät hoidot tepsivät kipuun hyvin, ja oikein järjestelty työ – sopivissa määrin – voi olla kipukroonikolle parasta kuntoutusta. Tärkeintä tuki- ja liikuntaelinoireiden vähentämisessä on ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kipupotilaillakin poissaolojen määrään vaikuttavat myös hyvät työolot,
Monille työnantajille on epäselvää, mistä yhdenvertaisuudessa on kysymys ja miten sitä tulisi edistää. Työnantajan velvollisuus on arvioida, miten yhdenvertaisuus työpaikalla toteutuu eri syrjintäperusteiden näkökulmasta, ja sen jälkeen toimintatapoja tulee kehittää havaintojen pohjalta. Vuonna 2018 Etelä-Suomessa tehtyjen työsuojelutarkastuksen yhteydessä huomattiin, että työnantajille oli usein epäselvää, mitä toimia tarvitaan. Monilla työpaikoilla kattava yhdenvertaisuuden arviointi oli tekemättä. Arvioinnissa
Ergonomia on parantunut viime vuosisadan alkupuolelta, jolloin Chaplin ja Buster Keaton toilailivat tavallisille ihmisille lähes mahdottomissa työasennoissa kuvatessaan ammoisia työoloja. Vaikka työt ovat muuttuneet yhä enemmän henkisiä ja sosiaalisia taitoja vaativiksi, ei niissä edelleenkään säästytä tuki- ja liikuntaelinvaivoilta. Toimistotyö ei ole elokuvallisesti kovin hohdokasta draamaa tuottavaa vaikka huumoria siitäkin saa, kuten elokuva Konttorirotat (1999) ja
Lähes jokainen julkisen alan työntekijä pitää työtään merkityksellisenä, ja liki neljä viidestä on innostunut työstään. Muutokset kuitenkin haastavat työhyvinvointia: aiempaa harvempi kunta-alan ja kirkon työntekijä arvioi, että heillä on hyvät voimavarat kohdata työssään muutoksia. Lisäksi myönteinen kehitys henkilöstön vaikutusmahdollisuuksissa on pysähtynyt. Organisaatiot toivovat työterveydeltä yhä enemmän tietoa ja tukea työkyvyn hallintaan. Työterveys tuottaakin yhä enemmän
