Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Gemensamma arbetsplatser är idag mer regel än undantag – inte bara inom industrin, utan även inom exempelvis kontor och handel. När flera olika arbetsgivare arbetar under samma tak uppstår förutom samarbete även nya utmaningar. En sådan är arbetssäkerhet. Men det är inte bara en utmaning – det är också en möjlighet att göra saker bättre än tidigare. När alla som arbetar på en gemensam arbetsplats tar med sig sin egen expertis, erfarenhet och sitt engagemang uppstår en helhet som är större än summan av delarna.
I bästa fall fungerar en gemensam arbetsplats som ett exempel på hur säkerhet uppstår genom att man gör saker tillsammans, har öppen kommunikation och förtroende.
Vem ansvarar för introduktionen? Vem ger vägledning? Vem tar ansvar om något händer? Det viktiga är inte vilket företags arbetstagare som råkar ut för olyckan. Det viktiga är att sörja för alla anställdas säkerhet så att inga skador inträffar. I bästa fall fungerar en gemensam arbetsplats som ett exempel på hur säkerhet uppstår genom att man gör saker tillsammans, har öppen kommunikation och förtroende. Tydliga spelregler, introduktion, observation av risker och låg tröskel för att ingripa i dem är sätt att visa att allas säkerhet är viktig. En kultur av omtanke uppstår. Det visar att varje anställd är värdefull, oavsett i vems namn lönespecifikationen görs.
Företag som på en gemensam arbetsplats tar säkerhet på allvar lockar också talanger som vill utföra sitt arbete på ett korrekt och säkert sätt.
Vi har redan flera företag, arbetsplatser och organisationer där säkerhet verkligen är en gemensam angelägenhet. De visar att när kulturen är i ordning så får man också resultat; färre olyckor, mer förtroende, bättre vi-anda och starkare arbetsmotivation. Även om arbetarskyddslagen föreskriver om en miniminivå för säkerheten, handlar arbetarskyddet i första hand om anseende, moral och konkurrenskraft. Företag som på en gemensam arbetsplats tar säkerhet på allvar lockar också talanger som vill utföra sitt arbete på ett korrekt och säkert sätt.
En gemensam arbetsplats kräver gemensamt ansvar – men det möjliggör också gemensam framgång. Låt oss lyckas tillsammans med Telmas exempel!
Onko työpaikallasi tarvetta hankkia tai täydentää työsuojelu- ja työhyvinvointiosaamista? Onko työn vaarojen tunnistus ja riskienarviointi tehty? Askarruttaako psykososiaalinen kuormittuminen työpaikallasi? Onko työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö hanskassa?
Työyhteisöjen monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintaan, kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun. Näin arvioivat henkilöstöalan ammattilaiset Monimuotoisuusbarometrissa 2016. Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden erilaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, työkykyisyyden, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen osalta. www.ttl.fi/moniosaa
Henkilöstön iän, työkyvyn ja yrityksen menestymisen välinen suhde mallinnettiin yksikkötasolla Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa. Siinä havaittiin yksikön henkilöstön korkeamman keski-iän olevan yhteydessä koettuun huonompaan työkykyyn. Henkilöstön parempi työkyky ennakoi puolestaan yrityksen parempaa menestymistä. Henkilöstön työkykyä voidaan tukea osallistavalla johtamisella ja yksikön voimavarojen kohdentamisstrategioilla. Yksikön tehokas voimavarojen kohdentamisstrategia vähentää korkean iän ja yksikön työkyvyn välistä negatiivista suhdetta.
Suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei osata riittävästi käyttää henkilöstöjohtamista parantamaan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia, todetaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan pk-yrityksissä kiinnitetään strategisella tasolla huomiota henkilöstöjohtamiseen vain harvoin. Yrityksissä ei ole henkilöstöstrategiaa eikä henkilöstöjohtamisesta ole yritysten johdossa aina yhtenäistä ja tavoitteellista näkemystä. Strategisesti johdetulla HR-työllä voitaisiin edistää yrityksen tuottavuutta. Pk-yritysten
