Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ratkaiseeko nimi, kumpi kutsutaan työhaastatteluun – Pekka vai Aleksei?
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Rekrytointisyrjintä voi kohdistua työnhakijaan, jolla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, mutta sitä tehdään myös esimerkiksi iän ja sukupuolen perusteella.
Etniseen taustaan perustuvaa rekrytointisyrjintää on tutkittu niin, että työpaikoille on lähetetty keksittyjä työnhakuilmoituksia keksityillä nimillä. Hakemus on ollut muuten täysin sama, mutta nimeksi on laitettu esimerkiksi joko Pekka tai Aleksei.
– Suomalaisella nimellä saa joissain tilanteissa haastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaalaiselta kuulostavalla nimellä, vahvistaa johtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta.
Hän kertoo, että rekrytointisyrjintä on tutkimusten valossa yleinen ilmiö, jos hakijoita riittää. Työvoimapula-alalla rekrytointisyrjintää on yleensä pienempi ongelma.
Mistä rekrytointisyrjintä johtuu?
Rekrytoijalla voi olla tiedostamattomia ja tiedostettuja asenteita erilaisuutta kohtaan. Myös yrityksen kulttuuriin on saattanut juurtua suvaitsemattomuutta.
Miltä rekrytointisyrjintä näyttää työnhakijalle?
Etnisin syin syrjitty ei välttämättä edes tiedä, että häntä syrjitään, mutta itseluottamusta se nakertaa, kun kutsuja työhaastatteluihin ei vain tule. Ikäsyrjinnän taas huomaa: nuorempana pyydettiin haastatteluihin, mutta enää ei.
Mitä harmia rekrytointisyrjinnästä aiheutuu yritykselle?
Rekrytointisyrjintään sortuva yritys saattaa jättää parhaat hakijat huomioimatta jonkin epäolennaisen seikan takia. Ylipäänsä kaikki jäykät ajattelutavat hidastavat yrityksen kehitystä.
Mitä keinoja rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi on?
On tärkeä tehdä näkyväksi syrjiviä asenteita rekrytoinnissa. Yksi tapa on automatisoida rekrytointia ja käyttää objektiivisia mittareita sekä käyttää anonyymia rekrytointia.
Entä, kun haastattelussa huomataankin hakijan erilaisuus?
Kasvokkain keskustelussa ennakkoluulot saattavat hälvetä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tutkimuksessa etnisen taustan henkilöitä kutsuttiin haastatteluun aiempaa enemmän anonyymin rekrytoinnin ansioista ja heitä myös palkattiin enemmän kuin tavallisen rekrytoinnin kautta.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
