Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ratkaiseeko nimi, kumpi kutsutaan työhaastatteluun – Pekka vai Aleksei?
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Rekrytointisyrjintä voi kohdistua työnhakijaan, jolla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, mutta sitä tehdään myös esimerkiksi iän ja sukupuolen perusteella.
Etniseen taustaan perustuvaa rekrytointisyrjintää on tutkittu niin, että työpaikoille on lähetetty keksittyjä työnhakuilmoituksia keksityillä nimillä. Hakemus on ollut muuten täysin sama, mutta nimeksi on laitettu esimerkiksi joko Pekka tai Aleksei.
– Suomalaisella nimellä saa joissain tilanteissa haastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaalaiselta kuulostavalla nimellä, vahvistaa johtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta.
Hän kertoo, että rekrytointisyrjintä on tutkimusten valossa yleinen ilmiö, jos hakijoita riittää. Työvoimapula-alalla rekrytointisyrjintää on yleensä pienempi ongelma.
Mistä rekrytointisyrjintä johtuu?
Rekrytoijalla voi olla tiedostamattomia ja tiedostettuja asenteita erilaisuutta kohtaan. Myös yrityksen kulttuuriin on saattanut juurtua suvaitsemattomuutta.
Miltä rekrytointisyrjintä näyttää työnhakijalle?
Etnisin syin syrjitty ei välttämättä edes tiedä, että häntä syrjitään, mutta itseluottamusta se nakertaa, kun kutsuja työhaastatteluihin ei vain tule. Ikäsyrjinnän taas huomaa: nuorempana pyydettiin haastatteluihin, mutta enää ei.
Mitä harmia rekrytointisyrjinnästä aiheutuu yritykselle?
Rekrytointisyrjintään sortuva yritys saattaa jättää parhaat hakijat huomioimatta jonkin epäolennaisen seikan takia. Ylipäänsä kaikki jäykät ajattelutavat hidastavat yrityksen kehitystä.
Mitä keinoja rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi on?
On tärkeä tehdä näkyväksi syrjiviä asenteita rekrytoinnissa. Yksi tapa on automatisoida rekrytointia ja käyttää objektiivisia mittareita sekä käyttää anonyymia rekrytointia.
Entä, kun haastattelussa huomataankin hakijan erilaisuus?
Kasvokkain keskustelussa ennakkoluulot saattavat hälvetä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tutkimuksessa etnisen taustan henkilöitä kutsuttiin haastatteluun aiempaa enemmän anonyymin rekrytoinnin ansioista ja heitä myös palkattiin enemmän kuin tavallisen rekrytoinnin kautta.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
