Minni Miettinen suunnittelee tulevaisuuden tapoja tehdä töitä
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
Rekrytointisyrjintä voi kohdistua työnhakijaan, jolla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, mutta sitä tehdään myös esimerkiksi iän ja sukupuolen perusteella.
Etniseen taustaan perustuvaa rekrytointisyrjintää on tutkittu niin, että työpaikoille on lähetetty keksittyjä työnhakuilmoituksia keksityillä nimillä. Hakemus on ollut muuten täysin sama, mutta nimeksi on laitettu esimerkiksi joko Pekka tai Aleksei.
– Suomalaisella nimellä saa joissain tilanteissa haastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaalaiselta kuulostavalla nimellä, vahvistaa johtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta.
Hän kertoo, että rekrytointisyrjintä on tutkimusten valossa yleinen ilmiö, jos hakijoita riittää. Työvoimapula-alalla rekrytointisyrjintää on yleensä pienempi ongelma.
Mistä rekrytointisyrjintä johtuu?
Rekrytoijalla voi olla tiedostamattomia ja tiedostettuja asenteita erilaisuutta kohtaan. Myös yrityksen kulttuuriin on saattanut juurtua suvaitsemattomuutta.
Miltä rekrytointisyrjintä näyttää työnhakijalle?
Etnisin syin syrjitty ei välttämättä edes tiedä, että häntä syrjitään, mutta itseluottamusta se nakertaa, kun kutsuja työhaastatteluihin ei vain tule. Ikäsyrjinnän taas huomaa: nuorempana pyydettiin haastatteluihin, mutta enää ei.
Mitä harmia rekrytointisyrjinnästä aiheutuu yritykselle?
Rekrytointisyrjintään sortuva yritys saattaa jättää parhaat hakijat huomioimatta jonkin epäolennaisen seikan takia. Ylipäänsä kaikki jäykät ajattelutavat hidastavat yrityksen kehitystä.
Mitä keinoja rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi on?
On tärkeä tehdä näkyväksi syrjiviä asenteita rekrytoinnissa. Yksi tapa on automatisoida rekrytointia ja käyttää objektiivisia mittareita sekä käyttää anonyymia rekrytointia.
Entä, kun haastattelussa huomataankin hakijan erilaisuus?
Kasvokkain keskustelussa ennakkoluulot saattavat hälvetä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tutkimuksessa etnisen taustan henkilöitä kutsuttiin haastatteluun aiempaa enemmän anonyymin rekrytoinnin ansioista ja heitä myös palkattiin enemmän kuin tavallisen rekrytoinnin kautta.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Guamin ainoa suomalainen
Lena Donofrio asuu paratiisisaarella keskellä valtamerta. Ennen muuttoa Guamiin hän teki pitkän uran Yhdysvalloissa ensihoitajana ja ensihoidon opettajana.
-
![]()
Koronapandemia mullisti työelämän: Näin yritykset sopeutuivat uusiin toimintamalleihin
Kun koronaepidemia ravisteli Suomea maaliskuussa 2020, työelämä muuttui kertaheitolla. Etätyöstä tuli arkipäivää miljoonille, mutta kaikki eivät voineet jäädä kotiin. Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu ovat esimerkkejä organisaatioista, jotka kehittivät uusia toimintatapoja selviytyäkseen kriisistä – ja monet muutoksista jäivät pysyviksi.
-
![]()
Joukkoliikennesuunnittelijan arkea: ”Kun palautetta ei tule, asiat ovat hyvin”
Tampereen kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala tietää, että harva antaa kiitosta, mutta kritiikkiä tulee usein. Seitsemän vuoden kokemus opettaa, että joukkoliikenne herättää tunteita, ja suurten linjojen suunnittelu vaatii kärsivällisyyttä sekä kompromisseja. Työ on pitkälti palautteen kuuntelemista ja tasapainottelua budjetin ja asukkaiden toiveiden välillä.
