Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ratkaiseeko nimi, kumpi kutsutaan työhaastatteluun – Pekka vai Aleksei?
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Rekrytointisyrjintä voi kohdistua työnhakijaan, jolla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, mutta sitä tehdään myös esimerkiksi iän ja sukupuolen perusteella.
Etniseen taustaan perustuvaa rekrytointisyrjintää on tutkittu niin, että työpaikoille on lähetetty keksittyjä työnhakuilmoituksia keksityillä nimillä. Hakemus on ollut muuten täysin sama, mutta nimeksi on laitettu esimerkiksi joko Pekka tai Aleksei.
– Suomalaisella nimellä saa joissain tilanteissa haastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaalaiselta kuulostavalla nimellä, vahvistaa johtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta.
Hän kertoo, että rekrytointisyrjintä on tutkimusten valossa yleinen ilmiö, jos hakijoita riittää. Työvoimapula-alalla rekrytointisyrjintää on yleensä pienempi ongelma.
Mistä rekrytointisyrjintä johtuu?
Rekrytoijalla voi olla tiedostamattomia ja tiedostettuja asenteita erilaisuutta kohtaan. Myös yrityksen kulttuuriin on saattanut juurtua suvaitsemattomuutta.
Miltä rekrytointisyrjintä näyttää työnhakijalle?
Etnisin syin syrjitty ei välttämättä edes tiedä, että häntä syrjitään, mutta itseluottamusta se nakertaa, kun kutsuja työhaastatteluihin ei vain tule. Ikäsyrjinnän taas huomaa: nuorempana pyydettiin haastatteluihin, mutta enää ei.
Mitä harmia rekrytointisyrjinnästä aiheutuu yritykselle?
Rekrytointisyrjintään sortuva yritys saattaa jättää parhaat hakijat huomioimatta jonkin epäolennaisen seikan takia. Ylipäänsä kaikki jäykät ajattelutavat hidastavat yrityksen kehitystä.
Mitä keinoja rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi on?
On tärkeä tehdä näkyväksi syrjiviä asenteita rekrytoinnissa. Yksi tapa on automatisoida rekrytointia ja käyttää objektiivisia mittareita sekä käyttää anonyymia rekrytointia.
Entä, kun haastattelussa huomataankin hakijan erilaisuus?
Kasvokkain keskustelussa ennakkoluulot saattavat hälvetä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tutkimuksessa etnisen taustan henkilöitä kutsuttiin haastatteluun aiempaa enemmän anonyymin rekrytoinnin ansioista ja heitä myös palkattiin enemmän kuin tavallisen rekrytoinnin kautta.
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
