Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Ratkaiseeko nimi, kumpi kutsutaan työhaastatteluun – Pekka vai Aleksei?

Työelämä

30.04.2024

Rekrytointisyrjintä voi kohdistua työnhakijaan, jolla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, mutta sitä tehdään myös esimerkiksi iän ja sukupuolen perusteella.

Etniseen taustaan perustuvaa rekrytointisyrjintää on tutkittu niin, että työpaikoille on lähetetty keksittyjä työnhakuilmoituksia keksityillä nimillä. Hakemus on ollut muuten täysin sama, mutta nimeksi on laitettu esimerkiksi joko Pekka tai Aleksei.

– Suomalaisella nimellä saa joissain tilanteissa haastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaalaiselta kuulostavalla nimellä, vahvistaa johtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta.

Hän kertoo, että rekrytointisyrjintä on tutkimusten valossa yleinen ilmiö, jos hakijoita riittää. Työvoimapula-alalla rekrytointisyrjintää on yleensä pienempi ongelma.

Mistä rekrytointisyrjintä johtuu?

Rekrytoijalla voi olla tiedostamattomia ja tiedostettuja asenteita erilaisuutta kohtaan. Myös yrityksen kulttuuriin on saattanut juurtua suvaitsemattomuutta.

Miltä rekrytointisyrjintä näyttää työnhakijalle?

Etnisin syin syrjitty ei välttämättä edes tiedä, että häntä syrjitään, mutta itseluottamusta se nakertaa, kun kutsuja työhaastatteluihin ei vain tule. Ikäsyrjinnän taas huomaa: nuorempana pyydettiin haastatteluihin, mutta enää ei.

Mitä harmia rekrytointisyrjinnästä aiheutuu yritykselle?

Rekrytointisyrjintään sortuva yritys saattaa jättää parhaat hakijat huomioimatta jonkin epäolennaisen seikan takia. Ylipäänsä kaikki jäykät ajattelutavat hidastavat yrityksen kehitystä.

Mitä keinoja rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi on?

On tärkeä tehdä näkyväksi syrjiviä asenteita rekrytoinnissa. Yksi tapa on automatisoida rekrytointia ja käyttää objektiivisia mittareita sekä käyttää anonyymia rekrytointia.

Entä, kun haastattelussa huomataankin hakijan erilaisuus?

Kasvokkain keskustelussa ennakkoluulot saattavat hälvetä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tutkimuksessa etnisen taustan henkilöitä kutsuttiin haastatteluun aiempaa enemmän anonyymin rekrytoinnin ansioista ja heitä myös palkattiin enemmän kuin tavallisen rekrytoinnin kautta.

 

Kommentoi