Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
”Vieraillessani työmailla huomaan, että osassa keskustellaan paljon ja osassa ollaan enemmän kuuntelukannalla.
Työnjohto vaikuttaa paljon siihen, miten vapautuneesti asioista voidaan keskustella työmaan palavereissa ja yleensäkin työmaalla. Osa työnjohtajista toimii edelleen hieman vanhanaikaisesti ja kommunikoi yksipuolisesti asioiden hoitamisesta ja etenemisestä, kun taas osa ottaa työntekijät mukaan ja keskustelee heidän kanssaan.
Myös työmaan maantieteellinen sijainti vaikuttaa keskustelun määrään, sillä esimerkiksi Savon palavereissa on yleensä aina puheen sorinaa ja Lapissakin keskustellaan rempseän vapautuneesti, mutta jossain toisaalla sitten tuntuu olevan hiljaisempi puhekulttuuri. Välttämättä puheen määrä ei kuitenkaan kerro sitä, miten vapaasti työntekijät kokevat voivansa tuoda esiin omia ajatuksiaan, mutta jotakin se kuitenkin kertoo.
(…kuva)
Meidän konsernimme esimiesten ja työnjohdon koulutuksissa kannustetaan luomaan avointa keskustelukulttuuria. Asenteet ovat parissa kymmenessä vuodessa muuttuneet paljon, sillä ennen työnjohto sanoi, mitä tehdään ja työntekijät tekivät.
2000-luvun alkupuolen jälkeen rakennusalan yrityksissä alettiin ottamaan työntekijöitä mukaan keskusteluun etenkin hankalia ja vaarallisia työvaiheita suunniteltaessa. Nykyään sellainen ajattelutapa tuntuu jopa vieraalta, että ei kuunneltaisi tekijöitä, koska kaikkien kokemuksia kuuntelemalla tulee laadukas ja turvallinen lopputulos.
Virheet ja vahingotkin kuuluvat ihmisten tekemään työhön, ja niitä käydään läpi yhteisissä palavereissa. Syyllistäminen ei johda mihinkään, vaan virheistä pitäisi pystyä ottamaan opiksi ja korjaamaan siihen johtaneet syyt. Jotta virheet tulisivat esille varhaisessa vaiheessa, niistä pitäisi voida kertoa pelkäämättä – avoin keskustelu auttaa kitkemään epäonnistumisia. Inhimillistä on, että tehdään virheitä, mutta ne eivät saisi jatkuvasti toistua.
Rakennusala on toimialoista yksi tiukimmin säänneltyjä, sillä kaikki tekeminen perustuu sopimuksiin ja tarkkoihin suunnitelmiin. Myös lainsäädäntö ja tilaajien ohjeet vaikuttavat paljon tekemiseen. Pääurakoitsijan vastuulla on perehdyttää jokainen työntekijä, ja eri työvaiheissa on vielä huolehdittava työopastuksesta. Turvallisuusmääräykset ovat ehdottomia työmailla, eikä niihin jää paljon keskustelun varaa.
Tiukat aikataulut Suomessa eivät edesauta keskustelukulttuurin parantamista. Jostain se aika pitää kuitenkin löytää, koska ilman keskustelua tehdään mahdollisesti virheitä ja huonoa laatua, mikä taas aiheuttaa lisää kiirettä.
Rakennusala on etenkin talonrakennuspuolella hyvin kansainvälistä, mutta myös meillä infra-alalla on ihmisiä esimerkiksi Baltian maista, Puolasta ja Ukrainasta. Yhteisen kielen puuttuminen lisää ongelmien mahdollisuutta. Vaikka työasiat saataisiin selville, vapaa vuorovaikutus kärsii kielimuurin takia.
Yleensä työmaalla on joku yhteistä kieltä taitava, mutta silti rikkinäinen puhelin -efekti on mahdollista. Myös pitkät alihankintaketjut voivat hankaloittaa keskustelua. Infra-alalla emme tosin hyväksy pitkiä aliurakkaketjuja, koska niissä vastuut hämärtyvät ja vuorovaikutus hankaloituu.”
Lue lisää psykologisesta turvallisuudesta:
Rajavartiolaitos: ”Pandemia haastoi psykologisen turvallisuuden”
Opetusala: ”Voin tuoda työn haasteita esille turvallisin mielin”
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026) 1. Mitä stressiharha tarkoittaa? Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä
