Henkilö

24.11.2021

”Pandemia haastoi psykologisen turvallisuuden”

Psykologisen turvallisuuden käsite on Rajavartiolaitoksessa melko uusi, mutta tilausta avoimelle vuorovaikutukselle työyhteisössä on nykypäivänä koko ajan enemmän, kertoo everstiluutnantti Juha Kivelä.

Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestäytynyt linjaorganisaatio, mikä saattaa kuulostaa jäykän torjuvalta. Niin ei välttämättä kuitenkaan ole. Nykypäivän vaatimukset avoimeen vuorovaikutukseen opettavat koko ajan esihenkilöitämme ja työyksiköitä ottamaan huomioon työntekijöiden ajatuksia sekä näkemyksiä.   

Esihenkilöt ovat avoimuuden ilmapiirin luomisessa keskeisessä asemassa Rajavartiolaitoksessa. Vuoropuhelun kehittäminen on yksi osa johtamista ja osaamista. Se, miten vuoropuhelu työyhteisössä toimii, on vahvasti sidoksissa siihen, miten avoin esihenkilö on työyhteisön ajatuksille.  

Asioiden valmistelu edellyttää avointa keskustelua.

Toiminnaltamme vaaditaan nykyään myös läpinäkyvyyttä. Asioiden valmistelu edellyttää avointa keskustelua, vaikka linjaorganisaatiossa johto lopulta tekeekin ratkaisut.  

Psykologinen turvallisuus ei ole erityisen tuttu termi organisaatiossamme. Kysyessäni asiasta kollegoilta vastaukset vaihtelivat. Esille nousi esimerkiksi välittämisen tärkeys, eli että yksilö kokisi organisaation välittävän työyhteisön hyvinvoinnista.   

Turvallisuusorganisaatiossa tunnistettiin myös ulkoisen uhan vaikutus psykologiseen turvallisuuteen. Esimerkiksi tällä hetkellä vahvasti esillä oleva maalittaminen luo uhkaa psykologiseen turvallisuuden tunteeseen. Maalittamisessa viranomainen tai muu näkyvässä asemassa oleva henkilö otetaan uhkailun kohteeksi. Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että työntekijä kokee olevansa turvallisessa työympäristössä.  

Koska Rajavartiolaitos on turvallisuusviranomainen, on selvää, että organisaatioon kohdistuu myös edellä kuvattua ulkopuolista uhkaa. Kaikkeen ei voi tietenkään varautua, mutta yksi tärkeimmistä työnantajan keinoista on huolehtia henkilöstön osaamisesta ja asianmukaisista varusteista. Olemme myös kouluttaneet henkilöstöä työpisteisiin mahdollisten uhkatilanteiden jälkihoitoa varten.  

Selkeä ja yhdenmukainen viestintä auttavat.

Korona-aika osoitti, että organisaatiossamme on hyvä ja nopea valmius muutostilanteisiin. Pandemia haastoi psykologisen turvallisuuden työyhteisössä tilanteiden ja vaatimusten vaihtuessa jopa päivittäin. Tartuntavaaran lisäksi organisaatiotamme haastoi toiminnan painopisteen siirtyminen Helsinki-Vantaalta ja itärajalta Länsi- sekä Pohjois-Suomeen. Noin puolet kentän henkilöistä siirtyi työskentelemään kauas omasta työpisteestään.   

On selvää, että muutos aiheutti epävarmuutta työntekijöissä, sillä normaali rytmi muuttui niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Myös tässä tilanteessa korostui työyhteisön avoimuus. Selkeä ja yhdenmukainen viestintä sekä riittävä tietoisuus tilanteesta edesauttoivat tilanteen hallintaa niin yksilöllä kuin organisaatiossakin.”

 

Lue lisää psykologisesta turvallisuudesta:

Opetusala: ”Voin tuoda työn haasteita esille turvallisin mielin”

Rakennusala: ”Asenteet ovat muuttuneet tosi paljon”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.