Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työsuojeluvaltuutettu turvaa työntekijöitä ja säästää työnantajan kuluja. Työntekijät pääsevät valitsemaan uusia työsuojeluvaltuutettuja vähintään kymmenen hengen työpaikoilla loka-joulukuussa.
Työsuojeluvaltuutettu pääsee ihan oikeasti vaikuttamaan siihen, että työkaverit pääsevät turvallisesti ja terveinä töistä kotiin joka päivä. Tavoitteena on sekin, että he pääsisivät sitten aikanaan terveinä nauttimaan eläkepäivistään, muistuttaa Vesa Rautsala, Caverionin päätoiminen työsuojeluvaltuutettu.
Rautsalan kaltaisia päätoimisia työsuojeluvaltuutettuja on usein vain suuremmilla työpaikoilla. Suurin osa työsuojeluvaltuutetuista työskentelee tehtävissään oman toimensa ohella.
– On hieno asia, että työsuojeluvaltuutetut valitaan vaaleilla. Silloin myös valtuutetuilla itsellään on halukkuutta olla mukana toiminnassa sitä suuremmalla panoksella, mies jatkaa.
Työsuojeluvaltuutettujen vaalit työpaikoilla järjestetään tänä syksynä, toimialasta riippuen, loka-joulukuussa. Siksi kannattaa jo nyt ottaa puheeksi se, kuka olisi halukas lähtemään ehdolle vaaleihin.
Työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus parantaa oman alansa työoloja ja vaikuttaa työviihtyvyyteen.
Tarjolla tietoa, koulutusta ja yhteistyötä
Työpaikoilla, joilla on yli kymmenen työsuhteista työntekijää, pitää työntekijöiden keskuudesta valita yksi työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua.
Työsuojeluvaltuutetulla on erityinen oikeus tiedonsaantiin, tehtävän edellyttämään koulutukseen ja vahvaan irtisanomissuojaan. Lisäksi hänellä on oikeus saada ansionmenetyskorvausta tehtävän hoitamisesta aiheutuneista ansionmenetyksistä.
Valtuutettu huolehtii kaikkien työntekijöiden työolojen turvallisuudesta, ja hänen toimikautensa on yleensä kaksivuotinen.
Työsuojeluvaltuutetun työ on monipuolista ja yhteistyötä saa tehdä moneen suuntaan. Työ sopii Vesa Rautsalan mukaan kaikille niille, joilla on kanttia seistä edustamiensa asioiden takana.
Työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus parantaa huomattavastikin oman alansa työoloja ja samalla vaikuttaa myönteisesti kaikkien työviihtyvyyteen.
Se, miten paljon oman työn ohella tehtävä työsuojeluvaltuutetun työ saa viedä normaalista työajasta, on kirjattu lakiin ja eri alojen työehtosopimuksiin, joten määrä vaihtelee aloittain.
Sähköasentajasta päätoimiseksi valtuutetuksi
Caverion-konserni työllistää kaikkiaan 17 000 henkilöä 12 eri Euroopan maassa, ja yhtiön pääkonttori on Suomessa. Vesa Rautsala edustaa Caverionin kiinteistöteknisiä projekteja ja palveluja tuottavaa Caverion Suomi -divisioonaa, joka työllistää noin 2 500 henkeä 40 eri paikkakunnalla Suomessa.
Rautsalan lisäksi divisioonassa on 22 oman toimensa ohella toimivaa työsuojeluvaltuutettua. Toimihenkilöpuolella on lisäksi kuusi työsuojeluvaltuutettua, joista yksi on Rautsalan tavoin päätoiminen.
Vuonna 1986 sähköasentajana aloittaneen miehen työnkuvassa on tapahtunut vuosien saatossa melkoinen muutos.
– Yritysjärjestelyjen kautta olen nyt tässä. 1990-luvun puolivälistä lähtien olen ollut mukana erilaisissa työsuojelutehtävissä ja vuodesta 2008 lähtien työskennellyt työsuojeluvaltuutettuna. Päätoimisena työsuojeluvaltuutettujen yhteyshenkilönä olen toiminut yli viisi vuotta.
Kilpailukyky kasvuun
Työn ohessa Rautsala on opiskellut työsuojeluvaltuutetun perus-, jatko- ja täydennyskoulutukset. Lisäksi hän on suorittanut turvallisuustekniikan approbatur-opinnot avoimessa korkeakoulussa.
Työssään Rautsala opastaa talon työsuojeluvaltuutettuja, suunnittelee perehdyttämistoimia, tekee kierroksia työkohteissa, pitää sähköturvallisuuskoulutuksia sekä on mukana muissa koulutuksissa, kuten esimiesten työturvallisuusvalmennuksessa.
– Kouluttajana on hyvä olla välillä, ne ovat parhaita oppimistilaisuuksia myös itselleni, toteaa Rautsala.
Työympäristöasioiden hyvä hoito
merkitsee myös selvää säästöä ja kilpailukyvyn kasvua työnantajille. Hyvin hoidettuna työsuojelu lisää työn tuottavuutta sekä henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia.
Omaa työssä onnistumistaan työsuojeluvaltuutettu arvioi saavutettujen turvallisuuslukujen valossa. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.
Myönteinen sävy apuna
Rautsalan mukaan vaikeimpia työssä eteen tulleita tilanteita ovat työyhteisölliset haasteet, kuten tilanteet, joissa henkilökemiat työpaikalla eivät yksinkertaisesti toimi. Toisinaan on Rautsalan mukaan järkevintä antaa yhteisön itse etsiä näihin tilanteisiin toimivia ratkaisuja.
– Pientä vinkkiä voidaan antaa ulkoapäin.
Rakennustyömailla ja vastaavilla yhteisillä työpaikoilla työskentelee usein yhtä aikaa monen eri yrityksen työntekijöitä, jolloin myös turvallisuusmääräyksiin saatetaan suhtautua eri tavoin. Välinpitämättömästi määräyksiin suhtautuvat aiheuttavat turvallisuusriskejä muille.
– Hedelmällisin lopputulos saadaan, kun asioista pystytään keskustelemaan myönteiseen sävyyn. Tänä päivänä työturvallisuusasioiden huomiointi on osa ammattitaitoa, Rautsala toteaa.
Työsuojelu on myös yhteistoimintaa
Rautsalan mukaan työsuojeluvaltuutetun työ on hyvin mielenkiintoista. Työssään hän saa olla päivittäin tekemisissä erilaisten ja eri henkilöstöryhmiä edustavien tahojen kanssa.
Rautsalan edustamalla rakennusalalla työ on usein hyvin fyysisesti kuormittavaa. Niinpä hän on ollut mukana järjestämässä muun muassa erilaisia kehon huoltoon keskittyviä lyhytkursseja yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Valtuutetun oikeuksiin kuuluu sekin, että hän saa keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttavan työn.
– Sanonkin aina valtuutetuillemme, että töiden perustellusti keskeyttäminen on ehdottomasti myös heidän velvollisuutensa. He saattavat olla ainoita, jotka puuttuvat vaarallisen tai altistavan työn tekemiseen, Rautsala toteaa.
Työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus vaikuttaa työssään esimerkiksi erilaisten suojainten käyttöön tai käyttöönottoon työpaikoilla. Muutkin terveyttä edistävät seikat, kuten tupakoimattomuuteen kannustavat toimet, voivat sisältyä valtuutetun työkenttään.
– Useat työmaat ja työkohteet ovat nykyään savuttomia. Myös oma työpaikkamme julistautui tänä vuonna savuttomaksi ja kannustaa savuttomuuteen tukemalla tupakoinnin lopettamista, kertoo Rautsala.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
