Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Perheystävällinen 24 h -yhteiskunta on mahdollinen
Kirjoittaja: Anne Penttilä
Epätyypillinen työaika koskettaa monia perheitä. Työtä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työvuorojen ja pitkäksi venähtäneiden työpäivien ja työmatkojen takia. Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24/7 -tutkimushanke osoittaa, että epätyypillinen työ voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, mutta arjen voi järjestää toimivaksi.
Tutkimuksessa verrattiin lapsiperheitä Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Alankomaissa epätyypillistä työaikaa tekevät perheet voivat paremmin kuin säännöllistä työaikaa tekevät. Kotihoidon arvostus on suuri ja työajat joustavia. Suomessa erityispiirteenä on kunnallinen vuoropäivähoito. Epätyypillinen työaika koettiin haasteena työn ja perheen yhteensovittamisessa. Isossa-Britanniassa epätyypillinen työaika oli yhdistettävissä hankalasti perhe-elämään pitkien työpäivien ja kalliin päivähoidon vuoksi.
Epätyypillistä työaikaa tekevien lapset viettivät päivähoidossa kuukausitasolla vähemmän aikaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapset, mutta yli kymmentuntisia päiviä oli enemmän. Ilta- ja viikonloppuhoidossa olevat lapset jäävät paitsi esiopetuksesta. Valtakunnallisen lainsäädäntöön pohjaavan ohjeistuksen puuttuminen tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista.
Lapsiperheiden elämää on tuettava eri suunnista 24/7-yhteiskunnassa. Vanhempien pitäisi pystyä vaikuttamaan työaikoihinsa. Perheissä olisi voitava vuorotella ja jakaa kasvatusvastuuta, tehdä uravalintoja ja luoda arkeen pysyvyyttä.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
