Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Perheystävällinen 24 h -yhteiskunta on mahdollinen
Kirjoittaja: Anne Penttilä
Epätyypillinen työaika koskettaa monia perheitä. Työtä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työvuorojen ja pitkäksi venähtäneiden työpäivien ja työmatkojen takia. Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24/7 -tutkimushanke osoittaa, että epätyypillinen työ voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, mutta arjen voi järjestää toimivaksi.
Tutkimuksessa verrattiin lapsiperheitä Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Alankomaissa epätyypillistä työaikaa tekevät perheet voivat paremmin kuin säännöllistä työaikaa tekevät. Kotihoidon arvostus on suuri ja työajat joustavia. Suomessa erityispiirteenä on kunnallinen vuoropäivähoito. Epätyypillinen työaika koettiin haasteena työn ja perheen yhteensovittamisessa. Isossa-Britanniassa epätyypillinen työaika oli yhdistettävissä hankalasti perhe-elämään pitkien työpäivien ja kalliin päivähoidon vuoksi.
Epätyypillistä työaikaa tekevien lapset viettivät päivähoidossa kuukausitasolla vähemmän aikaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapset, mutta yli kymmentuntisia päiviä oli enemmän. Ilta- ja viikonloppuhoidossa olevat lapset jäävät paitsi esiopetuksesta. Valtakunnallisen lainsäädäntöön pohjaavan ohjeistuksen puuttuminen tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista.
Lapsiperheiden elämää on tuettava eri suunnista 24/7-yhteiskunnassa. Vanhempien pitäisi pystyä vaikuttamaan työaikoihinsa. Perheissä olisi voitava vuorotella ja jakaa kasvatusvastuuta, tehdä uravalintoja ja luoda arkeen pysyvyyttä.
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa
Työkyvyn heikkeneminen voi tuntua väistämättömältä fyysisesti kuormittavalla alalla. Ramirentissä ajatellaan toisin, ja se näkyy henkilöstön hyvinvoinnissa, työkyvyssä ja turvallisuudessa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Luodonpää. Kone- ja laitevuokrausyritys Ramirentissä työkykyjohtaminen kuuluu sekä strategiaan että jokapäiväiseen arkeen. Kun henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu turvallisesti, vaikutus ulottuu aina asiakkaiden palvelukokemukseen asti. – Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että
Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan työn sujuvuutta, palautumisen mahdollisuuksia ja yhteistä vastuunkantoa. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa korostaa myös halua tehdä työtä. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteet kannattaa saavuttaa kestävällä tavalla, joka säilyttää mahdollisuuden onnistua myös tulevaisuudessa. Siksi huomio kuuluu sekä työntekijän voimavaroihin että työn tekemisen ehtoihin. – Käytän työkyky–työhalu-sanaparia, eli miten tuetaan ihmisen kykyä tehdä työtä niin, että myös halu