Paperitehtaalta kiitosta 12 tunnin vuoroille

12-tuntinen vuorojärjestelmä tarkoittaa tilannetta, jossa työvuorokauden 24 tuntia on jaettu kahteen yhtä pitkään vuoroon. Järjestelmä tuli työehtosopimuksessa mahdolliseksi 2012, sitä kokeiltiin ja tuloksista kuului pelkkää hyvää.

– Meillä työnantaja teki aloitteen, asiasta äänestettiin ja edettiin vuoden kokeiluun. Sen jälkeen tehdyn äänestyksen tulos oli aiempaa yksiselitteisempi, 1–50 jatkamisen puolesta, kertoo BillerudKorsnäsin pääluottamusmies Pasi Manninen.

BillerudKorsnäsin pakkauspaperia valmistavalla tehtaalla tuotanto on katkeamatonta.

– Työnantajaa toki huolestutti se, että tuottavuus laskisi ja kustannukset nousisivat, eikä ylitöitä olisi yhtä helppo tehdä entiseen tapaan. Mutta se on varmaa, että yrityksellä menee hyvin, kun henkilöstö jaksaa paremmin, Manninen tiivistää.

BillerudKorsnäs oli mukana Työterveyslaitoksen tutkijan, Sampsa Puttosen, eri vuorojärjestelmiä vertailevassa tutkimuksessa. Innostavat tulokset ilmenivät terveyden, työhyvinvoinnin ja työn sujumisen sektoreilla. Tutkimuksesta saatiin BillerudKorsnäsilläkin käyttöönotettuja suosituksia ja hyviä käytäntöjä.

Palautuminen paranee

Tehtaan henkilöstöpäällikkö Annette Skytte kertoo järjestelmän edun olevan siinä, että nopeassa versiossa elimistö ei ehdi vaihtaa rytmiä ”yöhön” ja ”päivään”. Pitkän järjestelmän työajoissa edetään kahden päivävuoron ja sitä seuraavan vapaapäivän kautta kahteen yövuoroon ja viiteen vapaapäivään.

Välivapailla ja sillä, että vuorot ajoitetaan 7–19 ja 19–7 jaksoihin, on ollut pieni mutta ratkaiseva merkitys tyytyväisyyteen. Pitkien vuorojen etuna on myös se, että ”lähtöjä” on vähemmän.

– Myöhäisempi aloitus helpottaa arjen päivärytmiä ja palautumista, lisää Skytte.

BillerudKorsnäsillä on seurattu sairauspoissaolojen muutoskäyrää vuodesta 2014 asti.

– Sairaspoissaolot ovat laskeneet koko ajan, ehkä olemme nyt tulossa tasanteelle. Tähän tulokseen ei tietenkään päästä vain yhdellä keinolla. Olemme tietoisesti kehittäneet työhyvinvointia sekä turvallisuuskulttuuria ja siihen liittyviä asenteita, korostaa Annette Skytte.

Henkilöstötutkimuksen mukaan 87 prosenttia työntekijöistä kokee palautuvansa vapaalla riittävästi. Tuloksessa on huomattava positiivinen ero verrokkiryhmään verrattuna.

– Vuorotyössä on huomioitava sitä tukeva oikeanlainen syöminen, liikkuminen ja nukkuminen, korostaa Skytte.

Tehtaalla vakinaisesti työskentelevien keski-ikä on 45,7 vuotta. Paperiteollisuuden syklisyyden takia rekrytoinnit ovat keskittyneet noususuhdanteisiin, ja samanaikaisesta eläköitymisestä tulee haaste, johon BillerudKorsnäsillä on Skytten mukaan varauduttu vastaamaan.

Vuorotyöhön aina kuuluneet univaikeudet ovat helpottuneet 12 tunnin järjestelmässä. – 87 % kokee palautuvansa riittävästi, kertoo henkilöstöpäällikkö Annette Skytte.

Elämää vuorotyöläisen kuplassa

Ulkopuolisesta 12 tunnin päivä- ja yövuorot kuulostavat uuvuttavilta. Haastateltavien mukaan tässä järjestelmässä eletään omassa “kuplassa”, johon ei enää sisällytetä työpäivän jälkeisiä saunaremontteja. Kun ollaan töissä, ollaan töissä.

Vuorojärjestelmätutkimuksessa suositellaan työkiertoa, jossa vaihdellaan työpisteitä ja -asentoja erityisesti yövuorojen loppupuolella. Vuoromestari Johanna Järviahon ryhmä saa päättää työstänsä vapaasti.

– He vaihtavat jakkaraa neljän tunnin välein ja saavat vaihtelua. On toisaalta olemassa vuoroja, jotka pysyvät samassa tehtävässä koko ajan. Kaikessa on huomioitava tiedon siirto seuraavalle työntekijälle, jotta asiat pysyvät hallinnassa. Pitkän vuoron etuna on se, että asioita voidaan saattaa loppuun yhdellä vuorolla, Järviaho kertoo.

Järviaho itse lähti aikanaan opiskelemaan tehtyään 20 vuotta vuorotöitä. Hän ei halunnut kokea uniongelmia ja jatkuvaa väsymystä loppuikäänsä.

– Kun tulin takaisin, järjestelmä oli vaihtunut. Kun yövuoroja oli vain kaksi peräkkäin, elämänlaatu parani ja päätin jäädä, Järviaho muistelee.

Vakituinen työpaikka tehtailla on Pietarsaaressa perinteisesti kuin lottovoitto.

– Sen takia kukaan ei sitä täällä jätä. Kun nuorena tultiin vuoroon, jaksoi mitä vaan. Iän myötä uniongelmat tulevat yhä vaikeammaksi, Järviaho korostaa muiden haastateltavien tapaan.

Vuorotyön edut ja haitat saavat Järviahon mietteliääksi.

– Kun tyttäreni olivat pieniä, hoidimme heitä vuorotellen mieheni kanssa, ja tarhapäiviä tarvittiin vain kymmenen kuukaudessa. Joskus vaihdoimme vuoroja portilla. Sehän on hyvä lapsille, mutta ei välttämättä parisuhteelle. Työehtosopimuksessa ei ole myöskään huomioitu sitä epäkohtaa, että yövuorolainen ei voi olla kotona lasten sairastuessa, Järviaho pahoittelee.

Ympärivuorokautinen valvominen ei kuitenkaan ole mahdollista. Vuorotyöläiset jäävät paitsi monista päivätyöläisille itsestään selvistä asioista.

– Olen kaivannut työväenopiston kursseja ja mahdollisuutta osallistua jumppiin. Mutta voi niitä ihania viipyileviä vapaapäivien aamuja, kun muut ovat töissä. Silloin ehtii hoitaa asioitaan kuntoon ja nauttia, Järviaho jatkaa.

Iltaihmiselle helpompaa

Kimmo Kangas tehnyt vuorotöitä 20 vuotta.

– Päivätyö ei minulle sopinut. Olen iltaihminen, ja olin jatkuvasti väsynyt. Ehkä vuorotyö sopii paremmin illanvirkuille. 12 tunnin vuorossa sille tyypilliset ongelmat ilmaantuvat vain silloin harvoin, kun koneen kanssa tulee ongelmia, miettii Kangas.

Vuorotyötutkimuksen painottama työkierto ja moniosaaminen herättävät keskustelua BillerudKorsnäsillä. Osa työntekijöistä kaipaa uusia haasteita, mutta kaikki eivät niitä halua. Kimmo Kangas tekee paperiprosessin kuivalla puolella kuutta eri vakanssia sylinterimiehestä laboratoriomittauksiin ja koneen hoitoon.

– Kolme roolia olisi sopivampi, jolloin niihin voisi keskittyä enemmän. Tietotaito ei kerry, jos asioita tekee lyhyitä aikoja. Päässä pikkuisen jännittää, kun joutuu kapteenin paikalle koneen hoitajaksi. Kun et täysin tiedä mitä teet, et voi ottaa työtä rennosti. Ongelmat eivät onneksi tuota ihmisvahinkoja, vaan hylkyä ja tappioita, Kangas toteaa.

Noin puolet tehtaan vuorotyöläisistä liikkuu omaksi ilokseen ja jaksaakseen. Kimmo Kangas valmentaa ja toimii työpaikkaurheilujärjestö SiSussa aktiivisesti.

– Nosturin ajamisessa tulee paineita niskoille ja kävely kovalla lattialla on raskasta. Välillä tehdasta ajetaan maksimilla ja paperia tehdään salin täydeltä 11 konerullalla, kertoilee Kangas.

Kimmo Kankaan perhe-elämälle vuorotyöstä ei ole aiheutunut skismaa. Yövuoroihin Kangas valmistautuu valvomalla etukäteen pidempään ja nukkumalla välivapaalla pidempään. Päivällä nukkuminen ei aina saa ymmärrystä sukulaisilta ja tuttavilta.

– On tärkeätä, että kotona ymmärretään ja työ- ja perhe-elämä sujuvat. Kaverisuhteissa vuorotyöläiset useimmiten viettävät aikaa työkavereiden kanssa, joille aikatauluja ei tarvitse selitellä, lisää Kangas.

On myös niin, että vuorotyö ei sovi kaikille, Kangas muistuttaa.

Pia Kankaanpään mukaan lisääntynyt vapaa-aika parantaa elämänlaatua. Pituusleikkurin hoitaja pitää kuntoaan yllä liikkumalla.

Vapaa-ajasta osataan nauttia

Pia Kankaanpää on työskennellyt pituusleikkurin hoitajana vasta kahdeksan kuukautta.

– Aluksi vuorot tuntuivat pitkiltä, mutta sitten siihen tottui. Työn keveys riippuu päivistä, eli tilausten mukaan täällä ajetaan. Ylitöihinkin jaksaa tulla silloin tällöin pitkällä vapaalla, Kankaanpää kertoo.

Välipäivän ansiosta Kankaanpäänkään unirytmi ei ehdi vuorotyössä kääntyä.

– Usein minulta kysytään, miten teillä nukutaan ja vastaan, että aika hyvin. En koe väsymystiloja. Yövuoron jälkeiselle päivälle ei saa kerryttää tekemisiä, ja päivävuoroa ennen pitää mennä aikaisin nukkumaan, Pia luettelee.

Kotona on kaksi pientä tytärtä, joten Pia ja hänen päivätöitä tekevä miehensä nauttivat siitä, että perheelle jää paljon vapaata aikaa kotona.

– En haluaisi vaihtaa tätä edellisen työpaikkani kahdeksan tunnin vuorojärjestelmään. Tykkäämme matkustaa, ja sekin on mahdollista suuremman vapaa-ajan takia, Pia Kankaanpää iloitsee.

– Olin skeptinen, mutta on ihme, jos tätä parempaa voi keksiä, kertoo pääluottamusmies Pasi Manninen.