Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työntekijän mieli voi järkkyä monesta syystä. Työhön liittyvistä ongelmista tai työn ulkopuolisista asioista johtuen. Myös perimällä on vaikutuksensa. Mielenterveyden ongelmat vahingoittavat aina työntekijää ja samalla laskevat työtehoa. Pahimmillaan ne johtavat sairauspoissaoloon ja sairausdiagnoosiin.
Mielenterveys koetaan araksi asiaksi, josta ei helposti muille puhuta. Siihen on kuitenkin syytä rohkeasti tarttua. On tärkeää, että työpaikalla on toimintamallit eri tilanteisiin, esim. varhaisen välittämisen mallin kautta. Ketään ei saa jättää yksin. Jos huomaat muutoksia, kysy kaverilta mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin. Olitpa sitten esihenkilö tai muu työkaveri. Esihenkilön rooli näissä asioissa on erityisen tärkeä.
Työntekijää voidaan tukea monella tavalla ja työtä voidaan muokata työntekijän työkykyä vastaavaksi. Tähän tarvitaan usein terveydenhuollon ammattilaisten apua. Onneksi meillä Suomessa on hieno työterveyshuoltojärjestelmä, josta saa tukea. Sieltä saa monenlaista apua matalalla kynnyksellä, sellaistakin, josta et ehkä vielä tiedäkään.
Iso merkitys on myös sillä, mitä teemme vapaa-ajalla. Jokaisella pitäisi olla keinoja informaatiokuorman tai muiden työpaineiden aiheuttaman stressin purkamiseen. Tärkeää on, että saamme ajatukset välillä pois työasioista. Myöskään unen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Olin elokuussa kunta-alan Lappeenranta-seminaarissa. Siellä nousi esille monia työhyvinvoinnin perusasioita: työn mielekkyys ja merkityksellisyys, nähdyksi tuleminen, oman ja toisen roolin ja osaamisen kunnioitus, mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, läsnä oleva, palveleva johtajuus ja avoin päätöksenteko sekä yhteisten arvojen kunnioitus arjessa. Näillä eväillä työpaikasta saadaan varmasti mielenterveyttä tukeva.
Itseeni teki erityisen vaikutuksen tässä lehdessä oleva Kalle Päätaloa käsittelevä juttu. Se vei minut yli 40 vuoden takaisiin lukioaikoihin, jolloin luin Päätalon Koillismaa-sarjan ja siihen mennessä ilmestyneet Iijoki-sarjan teokset. Se terapia kantaa vieläkin. Pitääpä ottaa loputkin Iijoki-sarjan kirjat lukuvuoroon.
Rauno Hanhela
Toimitusjohtaja, Työturvallisuuskeskus
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
