Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden päätoimittaja
Työntekijän mieli voi järkkyä monesta syystä. Työhön liittyvistä ongelmista tai työn ulkopuolisista asioista johtuen. Myös perimällä on vaikutuksensa. Mielenterveyden ongelmat vahingoittavat aina työntekijää ja samalla laskevat työtehoa. Pahimmillaan ne johtavat sairauspoissaoloon ja sairausdiagnoosiin.
Mielenterveys koetaan araksi asiaksi, josta ei helposti muille puhuta. Siihen on kuitenkin syytä rohkeasti tarttua. On tärkeää, että työpaikalla on toimintamallit eri tilanteisiin, esim. varhaisen välittämisen mallin kautta. Ketään ei saa jättää yksin. Jos huomaat muutoksia, kysy kaverilta mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin. Olitpa sitten esihenkilö tai muu työkaveri. Esihenkilön rooli näissä asioissa on erityisen tärkeä.
Tärkeää on, että saamme ajatukset välillä pois työasioista.
Työntekijää voidaan tukea monella tavalla ja työtä voidaan muokata työntekijän työkykyä vastaavaksi. Tähän tarvitaan usein terveydenhuollon ammattilaisten apua. Onneksi meillä Suomessa on hieno työterveyshuoltojärjestelmä, josta saa tukea. Sieltä saa monenlaista apua matalalla kynnyksellä, sellaistakin, josta et ehkä vielä tiedäkään.
Iso merkitys on myös sillä, mitä teemme vapaa-ajalla. Jokaisella pitäisi olla keinoja informaatiokuorman tai muiden työpaineiden aiheuttaman stressin purkamiseen. Tärkeää on, että saamme ajatukset välillä pois työasioista. Myöskään unen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Näillä eväillä työpaikasta saadaan varmasti mielenterveyttä tukeva.
Olin elokuussa kunta-alan Lappeenranta-seminaarissa. Siellä nousi esille monia työhyvinvoinnin perusasioita: työn mielekkyys ja merkityksellisyys, nähdyksi tuleminen, oman ja toisen roolin ja osaamisen kunnioitus, mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, läsnä oleva, palveleva johtajuus ja avoin päätöksenteko sekä yhteisten arvojen kunnioitus arjessa. Näillä eväillä työpaikasta saadaan varmasti mielenterveyttä tukeva.
Itseeni teki erityisen vaikutuksen tässä lehdessä oleva Kalle Päätaloa käsittelevä juttu. Se vei minut yli 40 vuoden takaisiin lukioaikoihin, jolloin luin Päätalon Koillismaa-sarjan ja siihen mennessä ilmestyneet Iijoki-sarjan teokset. Se terapia kantaa vieläkin. Pitääpä ottaa loputkin Iijoki-sarjan kirjat lukuvuoroon.
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
