Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työntekijän mieli voi järkkyä monesta syystä. Työhön liittyvistä ongelmista tai työn ulkopuolisista asioista johtuen. Myös perimällä on vaikutuksensa. Mielenterveyden ongelmat vahingoittavat aina työntekijää ja samalla laskevat työtehoa. Pahimmillaan ne johtavat sairauspoissaoloon ja sairausdiagnoosiin.
Mielenterveys koetaan araksi asiaksi, josta ei helposti muille puhuta. Siihen on kuitenkin syytä rohkeasti tarttua. On tärkeää, että työpaikalla on toimintamallit eri tilanteisiin, esim. varhaisen välittämisen mallin kautta. Ketään ei saa jättää yksin. Jos huomaat muutoksia, kysy kaverilta mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin. Olitpa sitten esihenkilö tai muu työkaveri. Esihenkilön rooli näissä asioissa on erityisen tärkeä.
Työntekijää voidaan tukea monella tavalla ja työtä voidaan muokata työntekijän työkykyä vastaavaksi. Tähän tarvitaan usein terveydenhuollon ammattilaisten apua. Onneksi meillä Suomessa on hieno työterveyshuoltojärjestelmä, josta saa tukea. Sieltä saa monenlaista apua matalalla kynnyksellä, sellaistakin, josta et ehkä vielä tiedäkään.
Iso merkitys on myös sillä, mitä teemme vapaa-ajalla. Jokaisella pitäisi olla keinoja informaatiokuorman tai muiden työpaineiden aiheuttaman stressin purkamiseen. Tärkeää on, että saamme ajatukset välillä pois työasioista. Myöskään unen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Olin elokuussa kunta-alan Lappeenranta-seminaarissa. Siellä nousi esille monia työhyvinvoinnin perusasioita: työn mielekkyys ja merkityksellisyys, nähdyksi tuleminen, oman ja toisen roolin ja osaamisen kunnioitus, mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, läsnä oleva, palveleva johtajuus ja avoin päätöksenteko sekä yhteisten arvojen kunnioitus arjessa. Näillä eväillä työpaikasta saadaan varmasti mielenterveyttä tukeva.
Itseeni teki erityisen vaikutuksen tässä lehdessä oleva Kalle Päätaloa käsittelevä juttu. Se vei minut yli 40 vuoden takaisiin lukioaikoihin, jolloin luin Päätalon Koillismaa-sarjan ja siihen mennessä ilmestyneet Iijoki-sarjan teokset. Se terapia kantaa vieläkin. Pitääpä ottaa loputkin Iijoki-sarjan kirjat lukuvuoroon.
Rauno Hanhela
Toimitusjohtaja, Työturvallisuuskeskus
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
