Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääkirjoitus: Lisää oikeudenmukaisuutta rekrytointiin!
Kirjoittaja: Kenneth Johansson
Telma-lehti on jälleen lähes reaaliajassa työelämän muutosten kyydissä. Anonyymi rekrytointi on jo käytössä useissa organisaatioissa, mutta suurimmalla osalla tämä hyppäys kohti yhdenvertaista ja kaikkia hyödyttävää rekrytointimallia on vielä edessä. Perinteitä ei tässä asiassa kannata vaalia. On vakavasti syytä pohtia, ovatko esimerkiksi ikä, sukupuoli, täydellinen suomen kielen taito tai etninen tausta merkityksellisiä tekijöitä avoimena olevan työtehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen. Miksi niitä siis pitäisi rekrytoitaessa kysyä?
Työnhakijat myös arvostavat työnantajaa, joka käyttää anonyymiä rekrytointia.
Tässä Telmassa kerrotut esimerkit auttavat ymmärtämään, että anonyymiä rekrytointia voidaan suorittaa monilla tavoilla. Myös haastattelu tai esimerkiksi muusikoilla koesoitto tai -laulu voidaan toteuttaa anonyymisti ”esiripun takana”. Uskon, että anonyymi rekrytointi muodostuu vielä nykyistäkin tärkeämmäksi kilpailutekijäksi, kun halutaan saada parhaat osaajat töihin. Työnhakijat myös arvostavat työnantajaa, joka käyttää anonyymiä rekrytointia. Se on työnhakijalle ensimmäinen viesti yhdenvertaisuuteen pyrkivästä työpaikasta. Sellaiseen olisi monen mielestä hienoa päästä töihin!
Anonyymi rekrytointi edellyttää usein sähköistä määrämuotoista hakemusta.
Vaikka anonyymi rekrytointi tarjoaa useita etuja, niin siihen siirtymisessä on myös otettava huomioon joitakin riskejä. Anonyymi rekrytointi edellyttää usein sähköistä määrämuotoista hakemusta, josta ei välttämättä selviä esimerkiksi hakijan persoonallisuus tai henkilökohtaiset ominaisuudet kovinkaan hyvin. Myös henkilökemian arviointi ja kommunikointi hakijoiden kanssa voi olla haasteellisempaa. Hakujärjestelmän on myös teknisesti estettävä hakijoiden tunnistaminen. Järjestelmän käyttöönotto mahdollisine koulutustarpeineen ja ylläpitoineen merkitsee myös jonkin verran lisäkustannuksia perinteiseen rekrytointiin verrattuna. Kuten lehden esimerkit osoittavat, nämä tekijät ovat hallittavissa, mutta ne on otettava huomioon.
Toivotan kaikille hyödyllisiä hetkiä Telman parissa ja hyviä rekrytointipäätöksiä!
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
