Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääkirjoitus: Ilmastonmuutosta voi hillitä myös työpaikoilla
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Matkustanko työasioissa Helsingistä Vaasaan lentokoneella vai junalla? Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei yksilötasolla aina ole vaikeaa. Monesti riittää, kun miettii jokaisen työtehtävän ja arkisen askareen kohdalla, voisiko tämän tehdä toisin. Usein voi. Ja usein vaihtoehtoinen tapa toimia voi olla samalla pieni ilmastoteko.
Samaa periaatetta oman käyttäytymisen muutoksissa voi soveltaa mainiosti myös vesistöjen suojeluun. Laivan kannelta tai veneestä ei ole ensimmäistäkään syytä heittää roskia meriin tai järviin.
Esimerkiksi kahvikupillisen vesijalanjälki on noin 140 litraa.
Turvallisuusasioiden tavoin ympäristöasiat kuuluvat työpaikalla jokaiselle. Hiilijalanjälki on kaikille tuttu käsite, mutta vesijalanjälki jo monelle oudompi. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yritys, kunta tai valtio kuluttaa vesivaroja kaiken kulutuksensa kautta. Esimerkiksi kahvikupillisen vesijalanjälki on noin 140 litraa.
Oman tai yrityksesi hiilijalanjäljen voit laskea osoitteessa ymparisto.fi ja vesijalanjälkesi osoitteessa vesi.fi.
Sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät ovat jo mahdollistaneet aiemmin utopistiselta tuntuneen paperittoman konttorin ja työnteon. Samalla ne ovat mahdollistaneet etätyön niille, joille se työn luonteen vuoksi on mahdollista. Tämä puolestaan vähentää liikennettä ja sitä kautta parantaa ilmanlaatua. Moni työpaikka on saattanut toimintaa tehostaessaan tehdä huomaamattaan samalla hyviä ilmastotekoja.
Materiaalien uusiokäyttö saattaa generoida uusia riskejä työntekijöille.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla on myös kääntöpuoli. Esimerkiksi materiaalien uusiokäyttö saattaa generoida uusia riskejä työntekijöille. Niihin on osattava varautua ja varmistettava työturvallisuus. Ilmastoystävällinen toiminta työpaikoilla edellyttää muutenkin vanhojen tapojen ja tottumusten muuttamista.
Ilmastoteeman lisäksi tässä Telman numerossa kerromme IPS-mallista, joka auttaa mielenterveyskuntoutujia työllistymään uudella tavalla, sekä etätyön voimaannuttavista vaikutuksista sen kuormittavuutta unohtamatta. Kannattaa lukea!
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
