Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään, eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti.
Nuoret astuvat työelämään tilanteessa, jossa työelämän osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että osaaminen muodostaa merkittävän osan työkykyä. Käsillä on kaksi keskeistä kysymystä: Mitkä ovat tärkeitä työelämävalmiuksia ajassa, jossa osaamistarpeiden ennakoiminen on entistä vaikeampaa? Miten työpaikoilla voidaan edistää nuorten oppimista?
Itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä tänäkin päivänä ja säilyttävät merkityksensä myös tulevaisuudessa. Omien vahvuuksien, itselle sopivien oppimistapojen, kiinnostuksen kohteiden ja henkilökohtaisten tarpeiden tunteminen tukevat kehittymistä. Itsetuntemus voi tukea myös jaksamista, kun oppii tiedostamaan, milloin työn vaatimukset ja omat voimavarat eivät ole tasapainossa. Digitalisaation ja teknologian kehittymisen on arvioitu lisäävän tarvetta sosiaaliselle kanssakäymiselle. Tärkeisiin vuorovaikutustaitoihin kuuluvat esimerkiksi kyky toimia työyhteisössä rakentavasti, tiedonhankintataidot sekä kyky ratkaista ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa.
Nuorten oppimista tukevat työpaikat vahvistavat suomalaista työelämää työkyvyn ja työurien kestävyyden kannalta. Oppimista edistävät muun muassa psykologinen turvallisuus, palaute, ymmärryksen jakaminen ja yhdessä reflektointi. Monissa työtehtävissä on tärkeää päästä seuraamaan kokeneempien työntekijöiden työskentelyä, jotta kokemusperäinen tietotaito pääsee siirtymään tehokkaasti. Etätyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota oppimista mahdollistavan vuorovaikutuksen syntymiseen. Kun rakenteet mahdollistavat sujuvan yhteistyön niin syntyy edellytyksiä oppimisen lisäksi myös vuorovaikutustaitojen vahvistumiseen. Vuoropuheluun perustuva palaute ja reflektointi tukevat parhaimmillaan itsetuntemusta.
Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia onnistumisiin alusta alkaen. Kehittymisen kokemukset ja työn hallinnan tunne kannustavat edelleen uusiin työtilanteisiin ja oppimaan lisää. Ensimmäiset työelämäkokemukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ihmisen elämänkulussa, koska työssä kehittyneet valmiudet siirtyvät nuoren mukana työpaikasta toiseen. Työelämän muutosten nopeutuessa meidän kannattaakin pysähtyä miettimään, miten omassa työyhteisössämme mahdollistetaan oppiminen jokapäiväisessä arjessa.
Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on aina niin hyvää kuin sen tekijä – ja yhtä haavoittuvaa kuin organisaation kulttuuri, osaaminen ja arvot sen ympärillä, Johanna Pulkkinen sanoo. Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on juuri niin hyvää tai huonoa kuin miten sitä tekevä ihminen siinä onnistuu. Se riippuu myös organisaation kulttuurista, johtamisosaamisesta, arvoista ja
Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia. Kun insinööri Oskar Rehbinder (1853–1898) huomasi Paakkolan kanavatyömaan yövahdin torkahtaneen, hän herätti miehen ampumalla revolverillaan. Rehbinderin työmaalla 1890-luvun alussa kuria valvottiin ylipäätään väkivalloin. Järjestyssääntöjä rikkoneet saivat kepistä ja palkankorotuksen pyytäminen tiesi ilmalentoa konttorin ovesta. Vapaaherra
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa
