Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään, eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti.
Nuoret astuvat työelämään tilanteessa, jossa työelämän osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että osaaminen muodostaa merkittävän osan työkykyä. Käsillä on kaksi keskeistä kysymystä: Mitkä ovat tärkeitä työelämävalmiuksia ajassa, jossa osaamistarpeiden ennakoiminen on entistä vaikeampaa? Miten työpaikoilla voidaan edistää nuorten oppimista?
Itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä tänäkin päivänä ja säilyttävät merkityksensä myös tulevaisuudessa. Omien vahvuuksien, itselle sopivien oppimistapojen, kiinnostuksen kohteiden ja henkilökohtaisten tarpeiden tunteminen tukevat kehittymistä. Itsetuntemus voi tukea myös jaksamista, kun oppii tiedostamaan, milloin työn vaatimukset ja omat voimavarat eivät ole tasapainossa. Digitalisaation ja teknologian kehittymisen on arvioitu lisäävän tarvetta sosiaaliselle kanssakäymiselle. Tärkeisiin vuorovaikutustaitoihin kuuluvat esimerkiksi kyky toimia työyhteisössä rakentavasti, tiedonhankintataidot sekä kyky ratkaista ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa.
Oppimista edistävät muun muassa psykologinen turvallisuus, palaute, ymmärryksen jakaminen ja yhdessä reflektointi.
Nuorten oppimista tukevat työpaikat vahvistavat suomalaista työelämää työkyvyn ja työurien kestävyyden kannalta. Oppimista edistävät muun muassa psykologinen turvallisuus, palaute, ymmärryksen jakaminen ja yhdessä reflektointi. Monissa työtehtävissä on tärkeää päästä seuraamaan kokeneempien työntekijöiden työskentelyä, jotta kokemusperäinen tietotaito pääsee siirtymään tehokkaasti. Etätyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota oppimista mahdollistavan vuorovaikutuksen syntymiseen. Kun rakenteet mahdollistavat sujuvan yhteistyön niin syntyy edellytyksiä oppimisen lisäksi myös vuorovaikutustaitojen vahvistumiseen. Vuoropuheluun perustuva palaute ja reflektointi tukevat parhaimmillaan itsetuntemusta.
Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia onnistumisiin alusta alkaen. Kehittymisen kokemukset ja työn hallinnan tunne kannustavat edelleen uusiin työtilanteisiin ja oppimaan lisää. Ensimmäiset työelämäkokemukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ihmisen elämänkulussa, koska työssä kehittyneet valmiudet siirtyvät nuoren mukana työpaikasta toiseen. Työelämän muutosten nopeutuessa meidän kannattaakin pysähtyä miettimään, miten omassa työyhteisössämme mahdollistetaan oppiminen jokapäiväisessä arjessa.
Ennen digiajan tuomaa etätyön vallankumousta vain harvoilla oli mahdollisuus työskennellä vapaasti oman aikataulunsa mukaan. Taiteilijat, kirjailijat ja tiedemiehet pakenivat jo 1800-luvulla kaupunkien kiirettä maaseudun rauhaan, jossa työ ja luonto soljuivat saumattomasti yhteen.
Uudet työntekijät kokevat usein jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle etätöissä. Ratkaisu voi löytyä viestintätapojen ja työkalujen paremmasta hyödyntämisestä – kahvihuoneet on vietävä digitaaliseen ympäristöön.
Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan, kertoo tutkija Tiina Saari. 5K-malli opastaa, miten se onnistuu.