Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään, eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti.
Nuoret astuvat työelämään tilanteessa, jossa työelämän osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että osaaminen muodostaa merkittävän osan työkykyä. Käsillä on kaksi keskeistä kysymystä: Mitkä ovat tärkeitä työelämävalmiuksia ajassa, jossa osaamistarpeiden ennakoiminen on entistä vaikeampaa? Miten työpaikoilla voidaan edistää nuorten oppimista?
Itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä tänäkin päivänä ja säilyttävät merkityksensä myös tulevaisuudessa. Omien vahvuuksien, itselle sopivien oppimistapojen, kiinnostuksen kohteiden ja henkilökohtaisten tarpeiden tunteminen tukevat kehittymistä. Itsetuntemus voi tukea myös jaksamista, kun oppii tiedostamaan, milloin työn vaatimukset ja omat voimavarat eivät ole tasapainossa. Digitalisaation ja teknologian kehittymisen on arvioitu lisäävän tarvetta sosiaaliselle kanssakäymiselle. Tärkeisiin vuorovaikutustaitoihin kuuluvat esimerkiksi kyky toimia työyhteisössä rakentavasti, tiedonhankintataidot sekä kyky ratkaista ongelmia työyhteisön muiden jäsenten kanssa.
Nuorten oppimista tukevat työpaikat vahvistavat suomalaista työelämää työkyvyn ja työurien kestävyyden kannalta. Oppimista edistävät muun muassa psykologinen turvallisuus, palaute, ymmärryksen jakaminen ja yhdessä reflektointi. Monissa työtehtävissä on tärkeää päästä seuraamaan kokeneempien työntekijöiden työskentelyä, jotta kokemusperäinen tietotaito pääsee siirtymään tehokkaasti. Etätyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota oppimista mahdollistavan vuorovaikutuksen syntymiseen. Kun rakenteet mahdollistavat sujuvan yhteistyön niin syntyy edellytyksiä oppimisen lisäksi myös vuorovaikutustaitojen vahvistumiseen. Vuoropuheluun perustuva palaute ja reflektointi tukevat parhaimmillaan itsetuntemusta.
Oppimista edistävällä työpaikalla nuoria kannustetaan osallistumaan ja kysymään eikä uusilta työntekijöiltä odoteta kaiken osaamista heti. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia onnistumisiin alusta alkaen. Kehittymisen kokemukset ja työn hallinnan tunne kannustavat edelleen uusiin työtilanteisiin ja oppimaan lisää. Ensimmäiset työelämäkokemukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ihmisen elämänkulussa, koska työssä kehittyneet valmiudet siirtyvät nuoren mukana työpaikasta toiseen. Työelämän muutosten nopeutuessa meidän kannattaakin pysähtyä miettimään, miten omassa työyhteisössämme mahdollistetaan oppiminen jokapäiväisessä arjessa.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa
Kaupungeissa kulutettiin 1800-luvun lopulla yhä enemmän uusia nautintoaineita. Kahvin juominen ja tupakan polttaminen herättivät huolen työntekijöiden taloudesta ja moraalista. Sekä kahvi että tupakka tulivat 1800-luvun lopulla tavallisen kansan ulottuville. Eurooppalaiset valtasivat siirtomaita, höyrylaivat kuljettivat eksoottisia tuotteita ympäri maailman ja suomalaistenkin ostovoima parani vuosi vuodelta. Kahvi muuttui herrojen herkusta koko kansan piristeeksi, ja uusissa tupakkatehtaissa valmistettiin
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
