Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Rakennamme Alajärvellä sähköasemaa Fingridin tilauksesta. Tällaisella työmaalla isot jännitteet ovat läsnä, joten tarkka perehdytys on täysin välttämätön osa työturvallisuutta ja toimenkuvaani.
Tarkistan aina etukäteen työhön tulevalta asentajalta, että hänellä on käytynä kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkokoulun vaaditut moduulit, kuten turvallisuussäännöt, turvalliset työtavat ja turvallisuus sähköasemilla.
Työmaalla käymme aluksi läpi työmaa-alueen paikallisperehdytyksen.
Lisäksi työntekijällä pitää olla Työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja ensiapukortit. Ilman niitä ei edes pääse työmaalle.
Työmaalla käymme aluksi läpi työmaa-alueen paikallisperehdytyksen: missä on jännitteitä, millaisia henkilösuojausohjeita noudatetaan sekä missä ovat jäteastiat, vessat, sammutuskalusto ja ensiaputarvikkeet. Vasta sen jälkeen siirrymme työmaalle.
Tarkistamme myös asentajan omat työkalut ja koneet sekä mahdollisesti täydennämme niitä. Sitten käymme läpi varsinaisen työtehtävän paikan päällä kuvien kanssa.
Tällaisella työmaalla kommunikaatio on todella tärkeää.
Vaikka työntekijä olisi sähköalan ammattilainen, mutta kokemus sähköasematöistä puuttuu, hänet laitetaan aina kokeneemman asentajan rinnalle ja kauemmas jännitteistä, että hän pääsee rauhassa sisäistämään asioita ja keskustelemaan työstä. Kannustan tulokasta kysymään neuvoja pienimmistäkin asioista. Tällaisella työmaalla kommunikaatio on todella tärkeää.
Töiden alettua tarkistan vanhemmalta asentajalta, että miten tulokas on oppinut ja sopeutunut, ja itsekin seuraan henkilön työskentelyä. Tauoilla kyselen, että miten sujuu ja miltä tällainen työ tuntuu.
Innostuminen kertoo minulle, että perehtyminen on onnistunut.
Työntekijän oman asenteen merkitys on tärkeää, eli se, että sisäistää työskentelevänsä hengenvaarallisten jännitteiden kanssa. Turvamääräyksistä on pidettävä kiinni, eikä uhkarohkeus kuulu sähköasematyöhön lainkaan.
Asentajan utelias ja aktiivinen asenne on tärkeä osa oppimista. Innostuminen kertoo minulle, että perehtyminen on onnistunut.”
Työssä jaksamisesta puhuttiin jo sata vuotta sitten. Keskustelu työntekijöiden henkisestä kuormituksesta on vilkastunut aina työelämän isojen murrosten yhteydessä. Julkinen työsuojelukeskustelu alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Teollisuustyö yleistyi, ja työskentely suojaamattomilla koneilla ja ahtaissa tiloissa aiheutti yhä enemmän vakavia onnettomuuksia. Ei siis ole ihme, että alkuvaiheessa työsuojelu keskittyi lähinnä tapaturmien ehkäisemiseen eikä työssä jaksamisesta juuri puhuttu. Vaikka
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Työn imu on innostusta, merkityksellisyyttä ja uppoutumista työhön. Se rakentuu työolosuhteista ja omista valinnoista, sanoo Piia Seppälä. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila. Sitä luonnehtivat kokemukset työn merkityksellisyydestä ja innostumisesta. Työnimuinen työntekijä on energinen ja aikaansaava. Hän haluaa panostaa työhönsä ja on sinnikäs ja periksiantamaton hankalissakin työtilanteissa. Työn imussa työntekijä pystyy keskittymään, syventymään ja
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
