Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Olin juuri valmistunut liikuntaneuvojaksi ja tarvitsin töitä, vaikka väliaikaisiakin. Kaveri kertoi, että muuttohommissa liikunnallisuudesta on hyötyä ja Niemi on mukava työpaikka, joten päätin hakea sinne.
Täytin Niemen verkkosivuilla avoimet työpaikat -kohtaan tietoni, ja jo seuraavana päivänä tuli kutsu työhaastatteluun.
Tuli sellainen olo, että ensin hän halusi tutustua minuun.
Haastattelussa olin kahdestaan rekrytoijan kanssa. Hän kyseli minulta kaikenlaista aika laajasti ja kertoi Niemen toiminnasta sekä arvoista. Tuli sellainen olo, että ensin hän halusi tutustua minuun ja sitten oli vuoro esitellä Niemi.
Varsinainen perehdytys kesti kaksi päivää. Kiersimme aluksi Niemen kampuksen ympäri ja sitten aloimme tehdä keikkoja eli harjoittelimme työtä todenkaltaisissa tilanteissa. Siinä opeteltiin nokka- ja pumppukärryjen käyttöä sekä oikeita nosto- ja kantotekniikoita.
Oli hyvä, että perehdytyksessä pääsin tekemään itse, koska sillä tavalla oppii parhaiten. Asiat selitettiin todella tarkasti, mutta se kesti välillä aika kauan ja piti seistä pitkiä aikoja tekemättä mitään. Mieluummin olisin harjoitellut vieläkin enemmän itse.
Työsopimus tehtiin perehdytyksen aikana.
Kahden päivän perehdytysjaksoon kuului myös luento-osuus, jossa kerrottiin Niemen arvot ja työturvallisuusasioita, kuten että pysähdyksissä olevan rekan takana ei saa seistä, jottei jää perälipan alle – sellaista aloittelija ei osaa välttämättä ottaa huomioon. Sain ylipäänsä luennolla hyvän kuvan siitä, mitä keikoilla tapahtuu.
Työsopimus tehtiin perehdytyksen aikana. Ensimmäinen keikkani oli kotimuutto Lohjalta Nummelaan. Mukana oli toinen aloitteleva työkaveri ja kokenut kuski, joka neuvoi meitä. Kaikki sujui helposti. Ensimmäiset kaksi viikkoa tuli eteen uusia asioita, mutta sitten homma alkoi olla tuttua.
Kun työkavereille keikoilla selvisi, että olin vielä uusi, kohtasin hauskoja reaktioita. Siitä heitettiin läppää, mutta hyvässä hengessä, eikä kokemattomuus ollut mikään ongelma. Jos kannettavana oli erityisen painavia ja hankalia esineitä, kokenut työntekijä oli aina mukana neuvomassa.”
Työssä jaksamisesta puhuttiin jo sata vuotta sitten. Keskustelu työntekijöiden henkisestä kuormituksesta on vilkastunut aina työelämän isojen murrosten yhteydessä. Julkinen työsuojelukeskustelu alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Teollisuustyö yleistyi, ja työskentely suojaamattomilla koneilla ja ahtaissa tiloissa aiheutti yhä enemmän vakavia onnettomuuksia. Ei siis ole ihme, että alkuvaiheessa työsuojelu keskittyi lähinnä tapaturmien ehkäisemiseen eikä työssä jaksamisesta juuri puhuttu. Vaikka
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Työn imu on innostusta, merkityksellisyyttä ja uppoutumista työhön. Se rakentuu työolosuhteista ja omista valinnoista, sanoo Piia Seppälä. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila. Sitä luonnehtivat kokemukset työn merkityksellisyydestä ja innostumisesta. Työnimuinen työntekijä on energinen ja aikaansaava. Hän haluaa panostaa työhönsä ja on sinnikäs ja periksiantamaton hankalissakin työtilanteissa. Työn imussa työntekijä pystyy keskittymään, syventymään ja
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
