Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Jos Tiina Tuppurainen joutuisi uudelleen työpaikkakiusaamisen kohteeksi, hän uskaltaisi taistella oikeuksistaan entistä rohkeammin. Tässä jutussa hän kertoo kokemuksestaan ja antaa viisi vinkkiä työpaikkakiusatulle.
”Olin aluksi innoissani uudesta työkaveristani, joka kehui osaamistani. Tapasimme toisinaan myös työajan ulkopuolella. Pistin merkille, että hänellä oli tapana sanoa hyvin kovia mielipiteitä ääneen joskus aika ilkeäänkin sävyyn. Ajattelin, että hänellä on vain raju huumorintaju. Vähitellen tilanne alkoi muuttua. Henkilö alkoi olla ilkeä myös minua kohtaan.
Minä: ”Musta tuntuu siltä, että sä olet vihainen tai että sä et pidä musta.”
Hän: ”No mutta Tiina, tää on aika yleistä, että sä et ole tyytyväinen siihen, miten täällä puhutaan. Valitettavasti kukaan muu ei koe omaa työtään noin hankalaksi.”
Minä: ”Mä olen saanut sellaisen käsityksen, että sä koet, että mä olen ärsyttävä.”
Hän: ”Niin mä itse asiassa koenkin. Mä oon sitä mieltä, että ihan oikeesti, nyt pitää yrittää.”
Hän oli vastuullisessa asemassa, mikä teki tilanteesta uhkaavan. Hän saattoi töksäyttää suoraan jotain ikävää tai viestittää, ettei minun ole järkevää kyseenalaistaa hänen toimintatapojaan. Puheet työmäärän kasvusta ja hankalista työolosuhteista kaikuivat kuuroille korville.
Kerroin henkilölle lopulta suoraan, että hänen sanansa satuttavat ja tuntuu siltä, ettei hän pidä minusta. Hän ei osoittanut minkäänlaista empatiaa. Sanoi vain, että harmi kun minusta tuntuu siltä.
Tilanne oli jatkunut yli kaksi vuotta. Lopulta olin valmis irtisanoutumaan. Työsuojeluvaltuutettu kuitenkin sanoi, että älä lähde vielä. Hän kehotti minua kirjoittamaan ylös yksittäisiä asioita, joita kiusaajani oli minulle vuosien varrella tehnyt. Sen jälkeen hän kannusti minua sopimaan tapaamisen kiusaajan esihenkilön kanssa. Työsuojeluvaltuutettu lupasi tulla keskusteluun mukaan.
Aluksi minua pelotti. Keskustelu kiusaajan esihenkilön kanssa sujui kuitenkin todella hyvin. Minulla oli runsaasti konkreettisia esimerkkejä kiusaamisesta, ja esihenkilö sanoi, ettei kiusaajan käytös ole ollut asiallista. Lopulta kävi niin, ettei minun tarvinnut enää työskennellä kiusaajan kanssa samassa tiimissä.
Jälkikäteen ajattelen, että minun olisi pitänyt puhua kiusaamisesta johtoportaalle aikaisemmin. Toisaalta ymmärrän itseäni: kiusatuksi joutuminen on noloa eikä siitä ole helppo puhua. Toivoisin kuitenkin, että kiusatut uskaltaisivat hakea apua ajoissa.
Myös työnantajapuolelle toivoisin enemmän rohkeutta työpaikkakiusaamiseen puuttumiseen. Irtisanoutuvat ja sairauslomalle jäävät työntekijät tulevat kalliiksi. Syynä voi olla yksi ainut ihminen, joka tekee henkistä väkivaltaa usealle työntekijälle. Tällaisten ihmisten toimintaan tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa.
Olen kirjoittanut romaanin, jossa hyödynnän löyhästi omia kiusaamiskokemuksiani. Olen saanut kirjan myötä paljon palautetta ihmisiltä, joita on kiusattu. Se on tuntunut tärkeältä. Mitä useampi ihminen mieltää, ettei kiusaaminen ole oma vika eikä siihen tarvitse alistua, sen parempi.
Eniten minua auttoi työsuojeluvaltuutetun empaattisuus ja se, ettei mitään pahaa tapahtunutkaan, kun kerroin kiusaamisesta. Oivalsin, että toimin oikein enkä ollut syyllinen tilanteeseen. Toipuminen alkoi.
Nykyisin välitän entistä enemmän ihmisten työhyvinvoinnista. Tarjoan aina apuani, jos huomaan jonkun joutuvan kiusaamisen tai muun epäreilun kohtelun kohteeksi. Muistutan, ettei heidän tarvitse kärsiä hiljaa, vaan apua on tarjolla.”
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
