Nuoret haluavat työpaikoilla haasteita ja luottamusta

Emil Hautapakka, 24, työskentelee toista vuottaan erityisopettajana autismikirjon luokalla.

– Pidän työskentelystä ihmisten kanssa ja viihdyn hyvin. Vaikka välillä on haastavia tilanteita, yritän ihan rauhassa ratkoa asioita yksi kerrallaan. Myönteisyys ja avoimuus auttavat pärjäämään ja jaksamaan, Hautapakka kertoo.

– Kaverini vinkkasi työpaikasta erityiskoulunkäyntiavustajana, ja niin syntyi ensikosketus työpaikkaan ja kiinnostus alaan.

Esihenkilöni, eli rehtori ja apulaisrehtori, ovat aina tavoitettavissa.

Opettajan työ ja vieläpä erityisluokalla sisältää paljon vastuuta ja yhteydenpitoa muun muassa lasten vanhempiin ja hyvinvointialueen edustajiin. Hautapakan lähimpiä työkavereita ovat luokan toinen erityisopettaja ja neljä koulunkäyntiavustajaa; tehtäviä jaetaan ja haasteita ratkotaan yhdessä.

– Viikoittaiset palaverit oman luokan aikuisten kanssa sekä koko koulun opettajankokoukset ovat paikkoja käsitellä haasteita ja onnistumisia. Myös esihenkilöni, eli rehtori ja apulaisrehtori, ovat aina tavoitettavissa, Hautapakka toteaa.

Oma aktiivisuus ja rohkeus auttavat löytämään töitä

Roosa Haataja, 23, työskentelee toista vuotta Kainuun raviradan toimitusjohtajana. Kauden päätapahtumaan kesän alussa saapui peräti 2 000-päinen yleisö, 60 raviradan toimihenkilöä ja 150 hevosta.

Haatajalla on takanaan pitkä työhistoria, sillä hän on työskennellyt 14-vuotiaasta lähtien eri tehtävissä ja eri yrityksissä muun muassa myyjänä, laskuntarkastajana ja myyntipäällikkönä.

Hän suoritti peruskoulun jälkeen merkonomin tutkinnon ja sen jälkeen Hevosalan liiketoiminta -tradenomin opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa.

– Pestauduin raviradalle talkoolaiseksi. Kun toimitusjohtajan pesti tuli hakuun, pistin paperit sisään ja tulin valituksi viidestä hakijasta. Alan opinnoilla oli varmasti osuutta asiaan, Haataja pohtii.

Konkareilta saamani myönteinen palaute lämmittää.

– Työni on mukavan monipuolista. Olen saanut jo onnistumisia, kuten lisättyä päätapahtumamme osallistujamäärää. Konkareilta saamani myönteinen palaute lämmittää.

Hän on myös huomannut, että kaikkia ihmisiä ei voi miellyttää, sillä välillä kokeneet ravi-ihmiset antavat nuorelle toimitusjohtajalle tiukkaa kritiikkiä.

– Toiveita tulee paljon, enkä voi toteuttaa niitä kaikkia. Olen kiltti ja empaattinen, mutta myös kovapäinen, mikä välillä auttaa tässä tehtävässä, hän naurahtaa.

Urakurssi auttaa korkeakoulutettuja maahanmuuttajia

Hananeh Bayat, 33, työskentelee Vaasassa Muotoilukeskus Muovassa tietotekniikan projektitöiden parissa. Hän on kotoisin Iranista, jossa hän opiskeli IT-insinööriksi. Sieltä hän lähti miehensä mukana Malesiaan ja lopulta 26-vuotiaana Suomeen, kun mies tuli tekemään Oulun yliopistoon tohtorintutkintoa.

Bayat opiskeli ahkerasti suomen kieltä ja lisäksi liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Pariskunta asui jonkin aikaa myös Kuopiossa miehen työskennellessä sikäläisessä yliopistossa, mutta lopulta mies sai töitä Wärtsilästä ja he päätyivät Vaasaan.

Hananeh alkoi etsiä työtä, mutta kolme vuotta kului, eikä työpaikkaa löytynyt.

– Tuntuu, että ulkomaalaisiin ei luoteta. Opiskelin kielenkin, mutta siitä huolimatta en aluksi saanut töitä mistään, hän harmittelee.

Voisin tehdä etätöitäkin, mutta menen mieluummin ihmisten luokse työskentelemään ja oppimaan yhä parempaa suomea.

Lopulta apu löytyi Pohjanmaan TE-toimiston urakurssilta. Se on tarkoitettu korkeakoulutetuille maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on vähintään perustaidot suomen kielessä. Sieltä ilmaantui työmahdollisuus, johon Bayat tarttui kaksin käsin.

– Menin CV:n kanssa suoraan Muovaan esittelemään itseni ja minulle sanottiin, että voin aloittaa työt viikon päästä. Nyt minulla on määräaikainen työ puoli vuotta eteenpäin, Bayat kertoo tyytyväisenä.

– Voisin tehdä etätöitäkin, mutta menen mieluummin ihmisten luokse työskentelemään ja oppimaan yhä parempaa suomea, Bayat sanoo.

Tehtävärunko, luottamus ja tuki – hyvän työelämän ainekset

Suurimmalla osalla nuorista aikuisista menee töissä mukavasti. Kuitenkin noin 20 prosentilla on kohonnut riski työuupua, ja lähes 7 prosenttia kärsii jo todennäköisestä työuupumuksesta. Nämä luvut nousevat esiin Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin 23–34-vuotiaiden työhyvinvointia.

– Monet nuoret aikuiset kokevat työelämässä tylsistymistä, koska heiltä saattaa puuttua esimerkiksi mielekkäitä haasteita ja virikkeitä. Keskimäärin tylsistyneisyyttä on enemmän nuorilla kuin vanhemmilla työntekijöillä, kertoo tutkija Jie Li.

Tylsistymisessä voi  olla kyse myös rooliepäselvyyksistä tai turhasta byrokratiasta.

Bayat, Hautapakka ja Haataja kaikki kokevat viihtyvänsä tämänhetkisessä työpaikassaan. He saavat toteuttaa itseään ja kohdata riittävästi haasteita. Se voikin olla yksi syy, että he ovat sitoutuneita ja innostuneita.

Tylsistymisessä voi Jie Lin mukaan olla kyse myös rooliepäselvyyksistä tai turhasta byrokratiasta.

– Kaikki asiat, jotka estävät tekemästä sitä päätyötä, jota on tultu tekemään, voivat aiheuttaa tylsistymistä, hän toteaa.

Työntekijälle tulee antaa luottoa ja vapautta tehdä työtä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kokemusasiantuntija Hautapakka neuvoo, että kun nuori henkilö aloittaa uudessa työpaikassa, hänelle kannattaakin selkeästi kertoa, mitä häneltä vaaditaan ja odotetaan. Työtehtävien runko auttaa reippaasti alkuun.

– Runko on käytännössä konkreettinen kriteeristö, joka osoittaa selkeästi, mitä töissä pitää tehdä ja mikä on toivottu lopputulos. Siitä muodostuu oma rooli ja tehtävä sekä myös oman työpanoksen merkityksellisyys, Hautapakka listaa.

Hän korostaa, että työntekijälle tulee antaa luottoa ja vapautta tehdä työtä parhaaksi katsomallaan tavalla. Luottamuksen puute ja jatkuva selän takaa kurkkiminen tappavat työmotivaation nopeasti.

– Mikromanageeraus on tehokas tapa tappaa nuoren henkilön motivaatio. Työntekijälle pitää antaa luottamusta, vastuuta ja toki tukeakin, mutta oikealla tavalla.

Perehdytyksessä on tärkeää kuulla tarkalleen, mitä tulee tehdä millä aikavälillä ja keneltä voi tarvittaessa pyytää apua.

Myös Bayat painottaa selkeän perehdytyksen merkitystä nuoren työntekijän tullessa taloon ja myös silloin, kun uusi työntekijä ei puhu äidinkielenään suomea. Hän itse ymmärtää ja puhuu suomea jo aika hyvin, mutta toivoo esihenkilöiltä ja kollegoilta selkokieltä.

– Murteita ja puhekieltä on usein vaikea ymmärtää. Jos muut työpaikalla puhuvat nopeasti ja nielevät sanojen loppuja, maahanmuuttajataustainen jää keskusteluiden ulkopuolelle, Bayat kertoo.

Uudessa työpaikassa auttaa, kun vastassa on ystävällisiä hymyileviä ihmisiä, jotka toivottavat tervetulleeksi ja ovat kiinnostuneita tulokkaasta.

– Perehdytyksessä on tärkeää kuulla tarkalleen, mitä tulee tehdä millä aikavälillä ja keneltä voi tarvittaessa pyytää apua. Esihenkilöiden ja kollegoiden on hyvä muistaa, että kaikki ovat joskus olleet työpaikassa ensimmäistä kertaa, Bayat sanoo.

Toimitusjohtaja Haataja ei juuri saanut tukea ja opastusta työhönsä raviradan toimitusjohtajana, koska vanha toimitusjohtaja ehti jäädä eläkkeelle. Hän on joutunut oppimaan työnsä käytännössä itse.

– Onneksi minulla on haasteita pelkäämätön asenne – täytyy vain tarttua työhön ja uskaltaa kokeilla!

Urahaaveita – uskaltaako sellaista edes miettiä?

Tutkija Jie Lin mukaan työpaikolla olisi tärkeä tuoda esiin työurien jatkuvuutta. Nuoret aikuiset kokevat jonkin verran enemmän ahdistusta työelämässä kuin vanhemmat kollegansa osin ehkä siksi, että koko tulevaisuus on hämärän peitossa.

– Nuori saattaa miettiä, miten minun käy, kun määräaikainen työni päättyy. Työpaikkojen olisi hyvä tukea urahaaveita ja keskustella niistä työntekijän kanssa, Li suosittelee.

Jos nuori henkilö huomaa, että työpaikka pitää hänestä huolta, hänestä voi kehittyä työpaikalle motivoitunut työntekijä.

Hän muistuttaa myös vastavuoroisuuden voimasta työntekijän sitouttamisessa.

– Jos nuori henkilö huomaa, että työpaikka pitää hänestä huolta, hänestä voi kehittyä työpaikalle motivoitunut työntekijä, Li pohtii.

Yksi tapa tukea työssä kehittymistä on tarjota uudelle työntekijälle lisää tietoa ja mahdollisuutta kehittää taitoja.

– Perehdytyksen yhteydessä kannattaa esitellä kurssit ja koulutukset, joita tarvitaan työssä edistyäkseen, Bayat vinkkaa.

Pettymyksetkin pitää osata käsitellä

Nuorten työhyvinvointitutkimukset kertovat, että nuoret kaipaavat työltään merkitystä, menestymisen mahdollisuuksia ja itselleen tärkeitä arvoja.

– Toiveet eivät kuitenkaan aina välttämättä toteudu, mikä voi heikentää työhyvinvointia, Li mainitsee.

Haataja on harmikseen huomannut monen hänen ikäisensä väheksyvän perustyötä ja toivovan pikaväylää korkeaan asemaan sekä suureen palkkaan. Hän uskoo, että vaikka työn oppii lopulta vasta työpaikalla, tekemisen malli saadaan kotoa. Haataja itse on löytänyt parhaat pestinsä tekemällä vapaaehtoistyötä ilmaiseksi.

– Talkoolaisena olen päässyt esittelemään työpanostani ja ahkeruuttani, ja ilmainen työ on maksanut itsensä takaisin palkkatyönä, Haataja kertoo.

Työ rytmittää arjen ja pitää aivot vireinä.

Joskus myös hän on joutunut pettymään, ja sekin on pitänyt osata käsitellä.

– Maailma on karu, joten vastoinkäymiset ovat opittava kohtaamaan – menestymiseen ei ole oikotietä, Haataja toteaa.

Hautapakalle työ on tärkeä osa elämää.

– Työ rytmittää arjen ja pitää aivot vireinä. Vastuut ja velvollisuudet tuovat ryhtiä omaan elämään. Raha on kivaa, mutta sen perässä ei kannata päättömästi juosta. Parempi on etsiä sellaista työtä, joka vastaa omia arvoja ja tuntuu itselle tärkeältä.

Hän muistuttaa, että myös työnantaja ottaa riskin palkatessaan uuden työntekijän. Silloin kannattaa yrittää olla luottamuksen arvoinen. Hän antaa neuvon kaltaisilleen nuorille työntekijöille:

– Hoida uudessa työpaikassa hommasi mahdollisimman hyvin ja osoita, että työnantajan kannatti ottaa riski palkatessaan sinut. Siitä voi poikia lisää hyviä asioita elämään – vaikkapa uusia kivoja ja haastavia töitä.

 

Z-sukupolven vinkit työnantajalle

1. Ole ystävällinen ja toivota uusi työntekijä tervetulleeksi.
2. Kerro selkeästi, mitä odotat työntekijältä. Anna tehtävärunko.
3. Perehdytä yksiselitteisesti ja selkeällä yleiskielellä. Vältä hankalia termejä ja vaikeaa ammattisanastoa.
4. Auta, neuvo ja tue. Muista, että itsekin olet ollut kerran keltanokka.
5. Luota nuoreen työntekijään: älä mikromanageeraa!

 

Z-sukupolven vinkit ikätovereilleen

1. Etsi työpaikkaa aktiivisesti. Voit päästä näyttämään kykyjäsi esimerkiksi vapaaehtoistyössä.
2. Suostu aloittamaan alhaalta ja etene työurallasi rauhallista vauhtia – kaikki työ on arvokasta.
3. Olen työnantajasi luottamuksen arvoinen.
4. Tartu rohkeasti haasteisiin ja kysy reippaasti apua.
5. Älä lannistu epäonnistumisista – nekin kuuluvat elämään, myös työelämään.