Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Digimurros, verkkokaupan tulo, automatisointi – kaupan työ ei ole entisellään. Työntekijälle jää ehkä enemmän aikaa asiakkaalle, kun robotiikka hoitaa mekaaniset työt. Samalla työntekijöiltä ja yrityksiltä kysytään kykyä muuttua ja kehittyä. Keskossa uutta suuntaa on lähdetty rakentamaan strategiasta, jota kirkastetaan ja vaalitaan koko henkilöstön voimin.
Jos lähtisimmekin tyhjältä pöydältä
– Ei vain vähän vaan kaikki mullistuu kaupan alalla teknologian kehittyessä, Keskon digitaalisuudesta vastaava johtaja Anni Ronkainen kuvailee ja jatkaa: – Ja jos ennen saavutettiin muutoksen jälkeen jonkinlainen pysyvä tila, nyt sellaista ei enää ole. Kehitys kiihtyy vastedes jatkuvasti.
Ronkaisen mielestä murroksessa tarvitaan ajatusmallin täydellistä vaihtamista.
– Paikalleen ei voi jäädä. Silloin täytyy ajatella, että muutos tuo mukanaan hyvää. Start-up-ympäristöstä löytyy mainiota oppia: voisimme useammin miettiä, miten tekisimme asiat, jos lähtisimme tyhjältä pöydältä.
Ronkainen etsii Keskon johtoryhmässä ideoita siitä, miten digitaalisuutta voidaan paremmin hyödyntää. Keskossa digimurroksen haasteisiin vastataan asiakaslähtöisyydellä.
– Jos kauppa järjesti ennen toimintonsa niin, että se oli kaupalle kätevää, niin nyt lähdetään siitä, että asiointi tehdään asiakkaalle helpoksi. Esimerkkinä vaikka amerikkalaisen kenkäkaupan malli, jossa myyjä tuo kassan etälaitteella asiakkaan luo.
”Digitaalisuus vapauttaa myyjän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen ja parempaan palvelemiseen.”
Ihmisiä tarvitaan Ronkaisen mielestä töissä edelleen, vaikka verkkokauppa vie asiakkaita ja robotiikka hoitaa mekaanisia töitä.
– Itse asiassa digitaalisuus vapauttaa myyjän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen, kuuntelemiseen ja parempaan palvelemiseen. Myyjiltä vaaditaan siksi substanssiosaamisen lisäksi yhä parempia sosiaalisia taitoja.
Ronkaisen mielestä hyvä muutos lähtee johtamisesta.
– Hierarkkinen organisaatio ja käskyttäminen eivät enää toimi nuorille työntekijöille. Muutokseen tarvitaan johtoryhmän kykyä katsoa eteenpäin ja esimiesten osaamista tukea työntekijöitä.
”Onnistumiseen tarvitaan kaikkien työntekijöiden panosta ja jaksamista.”
Katja Lee.
”Onnistumiseen tarvitaan kaikkien työntekijöiden panosta ja jaksamista.”
Muutosjohtaja on valmentaja
Ajan haaste ei ole pelkässä digimurroksessa. Keskon henkilöstön kehittäjänä työskentelevän, Head of Leadership & Org Dev Katja Leen mukaan haastetta riittää siinäkin, että muuttuvassa työelämässä tarvitaan joustavuutta ja sitkeyttä.
– Onnistumiseen tarvitaan kaikkien työntekijöiden panosta ja jaksamista.
Leen mukaan vastaus löytyy valmentavasta johtamisesta. Päämääriin päästään paremmin, kun työntekijät pääsevät esimerkiksi mukaan suunnittelemaan tavoitteita. Valmentavaa johtamista vahvistetaan Keskossa johtamisen kouluttamisen ja esimiesten valmennuksilla, joihin kaikki esimiehet osallistuvat.
– Yhteiset toimintaperiaatteet – selkeys, avoimuus ja itsensä peliin laittaminen – halutaan kirkastaa ja viedä eteenpäin kaikkien 45 000 työntekijän tietoon ja käytäntöihin.
Johtamisen onnistumista punnitaan vähintään kerran vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa. Palautteiden mukaan tehdään uusia suunnankorjauksia.
– Toki on tärkeää, että esimies pitää yllä keskusteluyhteyttä muutenkin.
Leen mukaan Keskon uudistuvassa työkulttuurissa on lähdetty hyödyntämään työntekijän omia vahvuuksia uudella tavalla.
– Kehityskeskustelussa selvitetään, mitä toiveita ja tarpeita työntekijällä on ammatillisen kehittymisensä suhteen. Koulutuksien lisäksi hänelle voidaan antaa mahdollisuus tehdä työssään laajempia ja vaativampia tehtäviä.
Työhyvinvointia lisätään myös erilaisilla työkykyä lisäävillä koulutuksilla. Lee kertoo, kuinka on itsekin innostunut viime syksynä käynnistyneestä mindfulness-valmennuksesta.
– Kerran päivässä tehtävät lyhyet harjoitukset ovat käsittämättömän tehokkaita.
Arsi Hämäläinen.
Huonekalujen ostamisessa kaivataan edelleen henkilökohtaista palvelua.
Myyjää aina tarvitaan
Mikkelin Askossa sisustusmyyjä Arsi Hämäläinen näyttää liikkeessä asioivalle pariskunnalle 3D-ohjelmalla erilaisia palasohvakokoonpanoja, joita tietokone simuloi näytöllä näkyvään huoneen malliin. Askossa yli viisi vuotta työskennellyt Hämäläinen sanoo, että digitaalisuus tuo työhön uusia ulottuvuuksia.
– Esimerkiksi verkkokauppa tuli meillä muutama kuukausi sitten käyttöön, kun muutuimme kauppiasomisteisesta liikkeestä Keskon ketjumyymäläksi. Sen toiminta on vielä pientä, mutta kasvaa nopeasti.
Mikkelin Askon toiminta on jo pitkään ollut digitaalista – viestittely hoituu tavallisesti sähköpostitse ja tilaukset, myynti sekä varastokirjanpito tietokoneohjelmalla. Intrasta löytyvät työntekijälle tarpeelliset tiedot huonekalujen kokoamisohjeista kampanjatuotteisiin. Pankkikortin takia käteistäkin käsitellään yhä harvemmin.
– Onneksi! Digitaalisuus helpottaa työtä.
32-vuotias Hämäläinen on sukupolvea, joka on kasvanut tietotekniikkaan pienestä pitäen.
– 3D-ohjelman omaksuminen vaati jonkun verran paneutumista. Ehkä se on kuitenkin helpompaa nuorille työntekijöille.
Myyjä ei pelkää, että digitaalisuus vie häneltä työt. Huonekalujen ostamisessa kaivataan edelleen henkilökohtaista palvelua.
– Asiakkaat katsovat verkkokaupasta vaihtoehtoja etukäteen, mutta haluavat tulla liikkeeseen kokeilemaan tuotetta ja kyselemään tarkempia tietoja. On aika vaikea kuvitella esimerkiksi sängyn ostamista ilman kokeilua.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
