Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Digimurros, verkkokaupan tulo, automatisointi – kaupan työ ei ole entisellään. Työntekijälle jää ehkä enemmän aikaa asiakkaalle, kun robotiikka hoitaa mekaaniset työt. Samalla työntekijöiltä ja yrityksiltä kysytään kykyä muuttua ja kehittyä. Keskossa uutta suuntaa on lähdetty rakentamaan strategiasta, jota kirkastetaan ja vaalitaan koko henkilöstön voimin.
– Ei vain vähän vaan kaikki mullistuu kaupan alalla teknologian kehittyessä, Keskon digitaalisuudesta vastaava johtaja Anni Ronkainen kuvailee ja jatkaa: – Ja jos ennen saavutettiin muutoksen jälkeen jonkinlainen pysyvä tila, nyt sellaista ei enää ole. Kehitys kiihtyy vastedes jatkuvasti.
Ronkaisen mielestä murroksessa tarvitaan ajatusmallin täydellistä vaihtamista.
– Paikalleen ei voi jäädä. Silloin täytyy ajatella, että muutos tuo mukanaan hyvää. Start-up-ympäristöstä löytyy mainiota oppia: voisimme useammin miettiä, miten tekisimme asiat, jos lähtisimme tyhjältä pöydältä.
Ronkainen etsii Keskon johtoryhmässä ideoita siitä, miten digitaalisuutta voidaan paremmin hyödyntää. Keskossa digimurroksen haasteisiin vastataan asiakaslähtöisyydellä.
– Jos kauppa järjesti ennen toimintonsa niin, että se oli kaupalle kätevää, niin nyt lähdetään siitä, että asiointi tehdään asiakkaalle helpoksi. Esimerkkinä vaikka amerikkalaisen kenkäkaupan malli, jossa myyjä tuo kassan etälaitteella asiakkaan luo.
Ihmisiä tarvitaan Ronkaisen mielestä töissä edelleen, vaikka verkkokauppa vie asiakkaita ja robotiikka hoitaa mekaanisia töitä.
– Itse asiassa digitaalisuus vapauttaa myyjän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen, kuuntelemiseen ja parempaan palvelemiseen. Myyjiltä vaaditaan siksi substanssiosaamisen lisäksi yhä parempia sosiaalisia taitoja.
Ronkaisen mielestä hyvä muutos lähtee johtamisesta.
– Hierarkkinen organisaatio ja käskyttäminen eivät enää toimi nuorille työntekijöille. Muutokseen tarvitaan johtoryhmän kykyä katsoa eteenpäin ja esimiesten osaamista tukea työntekijöitä.
”Onnistumiseen tarvitaan kaikkien työntekijöiden panosta ja jaksamista.”
Katja Lee.
Ajan haaste ei ole pelkässä digimurroksessa. Keskon henkilöstön kehittäjänä työskentelevän, Head of Leadership & Org Dev Katja Leen mukaan haastetta riittää siinäkin, että muuttuvassa työelämässä tarvitaan joustavuutta ja sitkeyttä.
– Onnistumiseen tarvitaan kaikkien työntekijöiden panosta ja jaksamista.
Leen mukaan vastaus löytyy valmentavasta johtamisesta. Päämääriin päästään paremmin, kun työntekijät pääsevät esimerkiksi mukaan suunnittelemaan tavoitteita. Valmentavaa johtamista vahvistetaan Keskossa johtamisen kouluttamisen ja esimiesten valmennuksilla, joihin kaikki esimiehet osallistuvat.
– Yhteiset toimintaperiaatteet – selkeys, avoimuus ja itsensä peliin laittaminen – halutaan kirkastaa ja viedä eteenpäin kaikkien 45 000 työntekijän tietoon ja käytäntöihin.
Johtamisen onnistumista punnitaan vähintään kerran vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa. Palautteiden mukaan tehdään uusia suunnankorjauksia.
– Toki on tärkeää, että esimies pitää yllä keskusteluyhteyttä muutenkin.
Leen mukaan Keskon uudistuvassa työkulttuurissa on lähdetty hyödyntämään työntekijän omia vahvuuksia uudella tavalla.
– Kehityskeskustelussa selvitetään, mitä toiveita ja tarpeita työntekijällä on ammatillisen kehittymisensä suhteen. Koulutuksien lisäksi hänelle voidaan antaa mahdollisuus tehdä työssään laajempia ja vaativampia tehtäviä.
Työhyvinvointia lisätään myös erilaisilla työkykyä lisäävillä koulutuksilla. Lee kertoo, kuinka on itsekin innostunut viime syksynä käynnistyneestä mindfulness-valmennuksesta.
– Kerran päivässä tehtävät lyhyet harjoitukset ovat käsittämättömän tehokkaita.
Arsi Hämäläinen.
Mikkelin Askossa sisustusmyyjä Arsi Hämäläinen näyttää liikkeessä asioivalle pariskunnalle 3D-ohjelmalla erilaisia palasohvakokoonpanoja, joita tietokone simuloi näytöllä näkyvään huoneen malliin. Askossa yli viisi vuotta työskennellyt Hämäläinen sanoo, että digitaalisuus tuo työhön uusia ulottuvuuksia.
– Esimerkiksi verkkokauppa tuli meillä muutama kuukausi sitten käyttöön, kun muutuimme kauppiasomisteisesta liikkeestä Keskon ketjumyymäläksi. Sen toiminta on vielä pientä, mutta kasvaa nopeasti.
Mikkelin Askon toiminta on jo pitkään ollut digitaalista – viestittely hoituu tavallisesti sähköpostitse ja tilaukset, myynti sekä varastokirjanpito tietokoneohjelmalla. Intrasta löytyvät työntekijälle tarpeelliset tiedot huonekalujen kokoamisohjeista kampanjatuotteisiin. Pankkikortin takia käteistäkin käsitellään yhä harvemmin.
– Onneksi! Digitaalisuus helpottaa työtä.
32-vuotias Hämäläinen on sukupolvea, joka on kasvanut tietotekniikkaan pienestä pitäen.
– 3D-ohjelman omaksuminen vaati jonkun verran paneutumista. Ehkä se on kuitenkin helpompaa nuorille työntekijöille.
Myyjä ei pelkää, että digitaalisuus vie häneltä työt. Huonekalujen ostamisessa kaivataan edelleen henkilökohtaista palvelua.
– Asiakkaat katsovat verkkokaupasta vaihtoehtoja etukäteen, mutta haluavat tulla liikkeeseen kokeilemaan tuotetta ja kyselemään tarkempia tietoja. On aika vaikea kuvitella esimerkiksi sängyn ostamista ilman kokeilua.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
