Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Mielen palautuminen ei ole pelkkää pötköttelyä, vaan se voi tapahtua myös aktiivisen harrastamisen parissa – toki omien voimavarojen rajoissa.
Mielen palautuminen työstä on usein haastavaa tietotyössä. Yhä useampi voi tehdä töitä missä ja milloin vain, mikä helpottaa arkea mutta voi vaikeuttaa työstä irrottautumista. Työt valuvat herkästi iltoihin ja viikonloppuihin, ja etätyöt vaikeuttavat työn ja muun elämän erottamista toisistaan. Palautumista ei helpota sekään, että monella työpaikalla sujuvan aivotyön käytännöt ovat heikolla tolalla: työ rönsyilee moneen suuntaan, keskeytyy jatkuvasti ja päivät täyttyvät eri viestintävälineiden välillä sukkuloimisesta. Asiakastyössä taas mieltä kuormittavat haastavat vuorovaikutustilanteet, jotka voivat jäädä kalvamaan mieltä työvuoron jälkeen.
Pieniin palautumishetkiin tulisi olla mahdollisuus myös työpäivän aikaisilla tauoilla.
Psykologinen palautuminen on mielen elpymistä työn aikaansaamasta rasituksesta ja työstä irrottautumista paitsi käytännön, myös ajatusten tasolla. Vaikka työhuoneen ovi tai läppäri sulkeutuisi työpäivän päätteeksi, ei palautumista tapahdu, jos vatvomme jatkuvasti työasioita vielä vapaallakin. Riittävä palautuminen on tärkeää paitsi työkyvyn ylläpidon, myös hyvän elämän kannalta: palautuneena voimavaroja riittää myös muulle itselle tärkeälle tekemiselle kuin työlle. Jos kaikki vapaa-aika kuluu työstä toipumiseen, eikä jaksamista jää vaikkapa harrastuksille tai ihmissuhteille, on usein tarvetta muutokselle. Pieniin palautumishetkiin tulisi olla mahdollisuus myös työpäivän aikaisilla tauoilla.
DRAMMA-mallissa kuvataan kuusi mielen palautumista edistävää kokemusta.
Psykologinen palautuminen on sekä lepoa ja rauhoittumista että aktiivista vastapainoa työlle. DRAMMA-mallissa kuvataan kuusi mielen palautumista edistävää kokemusta:
Työstä irrottautuminen: tekeminen, joka auttaa unohtamaan työasiat
Rentoutuminen: kehon ja mielen lepo
Omaehtoisuus: esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet omaan vapaa-aikaan
Taidonhallinta: uuden oppiminen ja itsensä haastaminen työn ulkopuolella
Yhteenkuuluvuus: yhteisöllisyyden ja läheisyyden tarpeiden tyydyttäminen
Palautuminen on paitsi yksilön taito myös asia, jota työpaikoilla on tärkeää edistää yhdessä.
Mielen palautuminen ei siis ole pelkkää pötköttelyä, vaan se voi tapahtua myös aktiivisen harrastamisen parissa – toki omien voimavarojen rajoissa. Kaikista parhaiten palautumista vaikuttaisi tukevan se, että DRAMMA-kokemuksia koetaan arjessa monipuolisesti.
Palautuminen on paitsi yksilön taito myös asia, jota työpaikoilla on tärkeää edistää yhdessä. Tärkeitä palautumisen lähtökohtia ovat työmäärän kohtuullisuus, selkeät roolit ja pelisäännöt esimerkiksi viestintään sekä mahdollisuus tauottamiseen. Myös toimiva vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja ennen kaikkea turvallisuuden tunne työyhteisössä tukevat palautumista. Miten nämä asiat toteutuvat teidän työyhteisössänne?
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
