Miten tunnetoimijuus tukee yrityksen strategiaa?

Aktiivinen, tunteisiin liittyvä toimijuus tukee yrityksen strategian toteuttamista. Tunnetoimijuus, tunteisiin liittyvä taito ja toiminta, tarkoittaa omien ja muiden työntekijöiden tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä, huomioon ottamista sekä tunteisiin vaikuttamista työpaikan arjessa.

Koska strategia liittyy olennaisesti työpaikan arkeen, tunnetoimijuus voi myös kytkeytyä strategiaan ja sen toteuttamiseen. Tunteilla on merkitystä organisaation strategian toteuttamisen vuorovaikutusprosesseissa, ja niihin voi liittyä sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita, jopa samanaikaisesti. Vaikka jotkut saattavat väittää, etteivät tunteet ja strategia liity toisiinsa, monille meistä organisaation strategia herättää voimakkaita tunteita. Tunnekokemukset liittyvät esimerkiksi strategia-sanaan, strategiadokumentteihin tai oman työn yhteydestä strategiaan.

Tunnetoimijuuden hyödyntäminen ei siis tarkoita tunteissa vellomista, vaan rakentavaa tunteista käytävää keskustelua strategiaprosessin eri vaiheissa.

Toimijuus-sana korostaa aktiivisuutta ja tekoja työpaikan arjessa. Ne voivat ilmetä esimerkiksi niin, että tunteet, joita oman työn yhteys strategiaan herättää, tunnistetaan, sanoitetaan ja jaetaan osana strategian käsittelyä, kuten toiminnan suunnittelua. Tunnetoimijuuden hyödyntäminen ei siis tarkoita tunteissa vellomista, vaan rakentavaa tunteista käytävää keskustelua strategiaprosessin eri vaiheissa.

Tunnetoimijuudella näyttäisi olevan positiivinen yhteys hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen työssä, ja se on myös yhteydessä kokemuksiin strategian toteuttamisesta. Kokiessaan voivansa vaikuttavaa tunteisiin työssään työntekijän arviot organisaation strategiasta oman työnsä merkityksellistämisessä näyttävät olevan myönteisempiä. Strategian toteuttamisen onnistumisessa oleellista on strategian linkittäminen työpaikan arjen toimintaan. Hyvinvoiva organisaatio luo paremmat edellytykset strategian toteuttamiselle ja onnistunut strategian toteuttaminen edistää organisaation jäsenten hyvinvointia.

Tunnetoimijuus voi tarjota niille, jotka työskentelevät strategian toteuttamisen parissa, työkalun ja näkökulmia onnistuneempaan strategian toteuttamiseen.

Keskustelua voi virittää esimerkiksi näiden kysymysten avulla:

• Onko meidän työpaikallamme tilaa tunteisiin liittyvälle keskustelulle strategian yhteydessä?
• Onko tämä keskustelu rakentavaa?
• Millaisia tunteita meidän työpaikallamme koetaan strategiaan ja strategian toteuttamiseen liittyen?
• Miten sanoitamme strategiaan liittyviä tunteita itselle ja muille?
• Miten meidän työpaikkamme jäsenet kokevat omat tunnetaitonsa ja tunteisiin vaikuttamisen työssä?

Tunnetoimijuus-mittari löytyy open access-artikkelista: Hökkä, P K, Räikkönen, E , Ikävalko, H , Paloniemi, S & Vähäsantanen, K. (2022). Emotional Agency at Work: The Development and Validation of a Measure. Frontiers in Education, vol. 7, 852598.