Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tunnetoimijuus on taitoa ja tekoja, joilla voidaan edistää strategian toteuttamista työpaikoilla.
Aktiivinen, tunteisiin liittyvä toimijuus tukee yrityksen strategian toteuttamista. Tunnetoimijuus, tunteisiin liittyvä taito ja toiminta, tarkoittaa omien ja muiden työntekijöiden tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä, huomioon ottamista sekä tunteisiin vaikuttamista työpaikan arjessa.
Koska strategia liittyy olennaisesti työpaikan arkeen, tunnetoimijuus voi myös kytkeytyä strategiaan ja sen toteuttamiseen. Tunteilla on merkitystä organisaation strategian toteuttamisen vuorovaikutusprosesseissa, ja niihin voi liittyä sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita, jopa samanaikaisesti. Vaikka jotkut saattavat väittää, etteivät tunteet ja strategia liity toisiinsa, monille meistä organisaation strategia herättää voimakkaita tunteita. Tunnekokemukset liittyvät esimerkiksi strategia-sanaan, strategiadokumentteihin tai oman työn yhteydestä strategiaan.
Tunnetoimijuuden hyödyntäminen ei siis tarkoita tunteissa vellomista, vaan rakentavaa tunteista käytävää keskustelua strategiaprosessin eri vaiheissa.
Toimijuus-sana korostaa aktiivisuutta ja tekoja työpaikan arjessa. Ne voivat ilmetä esimerkiksi niin, että tunteet, joita oman työn yhteys strategiaan herättää, tunnistetaan, sanoitetaan ja jaetaan osana strategian käsittelyä, kuten toiminnan suunnittelua. Tunnetoimijuuden hyödyntäminen ei siis tarkoita tunteissa vellomista, vaan rakentavaa tunteista käytävää keskustelua strategiaprosessin eri vaiheissa.
Tunnetoimijuudella näyttäisi olevan positiivinen yhteys hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen työssä, ja se on myös yhteydessä kokemuksiin strategian toteuttamisesta. Kokiessaan voivansa vaikuttavaa tunteisiin työssään työntekijän arviot organisaation strategiasta oman työnsä merkityksellistämisessä näyttävät olevan myönteisempiä. Strategian toteuttamisen onnistumisessa oleellista on strategian linkittäminen työpaikan arjen toimintaan. Hyvinvoiva organisaatio luo paremmat edellytykset strategian toteuttamiselle ja onnistunut strategian toteuttaminen edistää organisaation jäsenten hyvinvointia.
Tunnetoimijuus voi tarjota niille, jotka työskentelevät strategian toteuttamisen parissa, työkalun ja näkökulmia onnistuneempaan strategian toteuttamiseen.
Keskustelua voi virittää esimerkiksi näiden kysymysten avulla:
Onko meidän työpaikallamme tilaa tunteisiin liittyvälle keskustelulle strategian yhteydessä?
Onko tämä keskustelu rakentavaa?
Millaisia tunteita meidän työpaikallamme koetaan strategiaan ja strategian toteuttamiseen liittyen?
Miten sanoitamme strategiaan liittyviä tunteita itselle ja muille?
Miten meidän työpaikkamme jäsenet kokevat omat tunnetaitonsa ja tunteisiin vaikuttamisen työssä?
Tunnetoimijuus-mittari löytyy open access-artikkelista: Hökkä, P K, Räikkönen, E , Ikävalko, H , Paloniemi, S & Vähäsantanen, K. (2022). Emotional Agency at Work: The Development and Validation of a Measure. Frontiers in Education, vol. 7, 852598.
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
