Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tunnetoimijuus on taitoa ja tekoja, joilla voidaan edistää strategian toteuttamista työpaikoilla.
Aktiivinen, tunteisiin liittyvä toimijuus tukee yrityksen strategian toteuttamista. Tunnetoimijuus, tunteisiin liittyvä taito ja toiminta, tarkoittaa omien ja muiden työntekijöiden tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä, huomioon ottamista sekä tunteisiin vaikuttamista työpaikan arjessa.
Koska strategia liittyy olennaisesti työpaikan arkeen, tunnetoimijuus voi myös kytkeytyä strategiaan ja sen toteuttamiseen. Tunteilla on merkitystä organisaation strategian toteuttamisen vuorovaikutusprosesseissa, ja niihin voi liittyä sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita, jopa samanaikaisesti. Vaikka jotkut saattavat väittää, etteivät tunteet ja strategia liity toisiinsa, monille meistä organisaation strategia herättää voimakkaita tunteita. Tunnekokemukset liittyvät esimerkiksi strategia-sanaan, strategiadokumentteihin tai oman työn yhteydestä strategiaan.
Tunnetoimijuuden hyödyntäminen ei siis tarkoita tunteissa vellomista, vaan rakentavaa tunteista käytävää keskustelua strategiaprosessin eri vaiheissa.
Toimijuus-sana korostaa aktiivisuutta ja tekoja työpaikan arjessa. Ne voivat ilmetä esimerkiksi niin, että tunteet, joita oman työn yhteys strategiaan herättää, tunnistetaan, sanoitetaan ja jaetaan osana strategian käsittelyä, kuten toiminnan suunnittelua. Tunnetoimijuuden hyödyntäminen ei siis tarkoita tunteissa vellomista, vaan rakentavaa tunteista käytävää keskustelua strategiaprosessin eri vaiheissa.
Tunnetoimijuudella näyttäisi olevan positiivinen yhteys hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen työssä, ja se on myös yhteydessä kokemuksiin strategian toteuttamisesta. Kokiessaan voivansa vaikuttavaa tunteisiin työssään työntekijän arviot organisaation strategiasta oman työnsä merkityksellistämisessä näyttävät olevan myönteisempiä. Strategian toteuttamisen onnistumisessa oleellista on strategian linkittäminen työpaikan arjen toimintaan. Hyvinvoiva organisaatio luo paremmat edellytykset strategian toteuttamiselle ja onnistunut strategian toteuttaminen edistää organisaation jäsenten hyvinvointia.
Tunnetoimijuus voi tarjota niille, jotka työskentelevät strategian toteuttamisen parissa, työkalun ja näkökulmia onnistuneempaan strategian toteuttamiseen.
Keskustelua voi virittää esimerkiksi näiden kysymysten avulla:
Onko meidän työpaikallamme tilaa tunteisiin liittyvälle keskustelulle strategian yhteydessä?
Onko tämä keskustelu rakentavaa?
Millaisia tunteita meidän työpaikallamme koetaan strategiaan ja strategian toteuttamiseen liittyen?
Miten sanoitamme strategiaan liittyviä tunteita itselle ja muille?
Miten meidän työpaikkamme jäsenet kokevat omat tunnetaitonsa ja tunteisiin vaikuttamisen työssä?
Tunnetoimijuus-mittari löytyy open access-artikkelista: Hökkä, P K, Räikkönen, E , Ikävalko, H , Paloniemi, S & Vähäsantanen, K. (2022). Emotional Agency at Work: The Development and Validation of a Measure. Frontiers in Education, vol. 7, 852598.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita