Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä? Miten Käärijän Cha Cha Cha kääntyy viittomakielelle? Sitä sai pähkäillä Miguel Peltomaa, Uuden musiikin kilpailun viittomakielinen juontaja ja tulkki. Peltomaa kokee olevansa unelmatyössään.
Miten päädyit viittomakieliseksi tulkiksi mediaan?
Minulla on ollut lapsesta asti etenevä kuulovamma. Nykyään olen lähes kuuro, joten minulla on kuulolaitteet ja sisäkorvaistute. Ilman niitä kuulisin vain todella kovia ääniä, mutta en esimerkiksi puhetta. Nuorempana käänsin runoja viittomakielelle ja pääsin tekemään viittomakielisiin katurunoihin liittyvää minisarjaa Ylelle. Sitten pyydettiin tekemään viittomakielistä Pikku kakkosta. Tuli sellainen fiilis, että viittomakielen ja median parissa työskentely ovat minulle sydämen asia ja kutsumushomma.
Miltä tuntui hypätä kameran eteen?
Olen aina ollut esiintyjäluonne. Minut on adoptoitu Kolumbiasta Jyväskylään vuoden iässä. Olen pienestä asti tykännyt harjoitella esimerkiksi peilin edessä: tanssia ja tehdä eleitä ja ilmeitä. Olemme myös siskoni kanssa järjestäneet kotini olohuoneessa vanhemmille muotinäytöksiä, esityksiä ja konsertteja.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä?
Yleensä käyn aamulla salilla tai lenkkipolulla. Sen jälkeen on usein palavereita tai muita valmistelutöitä. Iltapäivisin harjoittelen juontoja tai biisien viittomista. Saatan myös kuvata ja editoida videoita omaan someen.
Entä epätavallinen työpäivä?
UMK:n kuvauspäivät ovat erityisen hienoja. Päivä alkaa yleensä kuvausmaskin teolla. Sitten käymme tiimin kanssa asioita läpi ja teemme kenraaliharjoituksen. Kun suora lähetys alkaa, tunnelma virittyy sähköiseksi. Viittomakielisen UMK-tuotannon valmistelut alkavat hyvissä ajoin. Kaikilla on fiilis, että tämän takia on tehty töitä monta kuukautta. Jälkeenpäin on kaikkensa antanut olo, ja kotona vie pari tuntia, että kierrokset laskevat.
Miten UMK-kappaleet kääntyvät viittomakielelle?
Viittomakieli on itsenäinen kieli verrattuna suomen kieleen. Kun biiseissä on kielikuvia ja metaforia, joudun tekemään ajatustyötä, että hei, miten tämän kohdan kääntäisi niin, että se toimii hyvin ja merkitys pysyy samana. Tykkään tällaisesta aivojumpasta.
Millaisia ammatillisia unelmia sinulla on?
Viittomakielistä mediatarjontaa on edelleenkin todella vähän. Kuurot jäävät pitkälti paitsi esimerkiksi podcasteista ja viihdeohjelmista. Olisi hienoa saada lisää tällaisia ohjelmia, meiltä meille -periaatteella. Haluan tehdä töitä tämän asian eteen.
Mitä tämä työ sinulle merkitsee?
Onhan tämä minulle sydämen asia. Saan yhdistää työssäni viittomakielen ja musiikin. Viittomakieli on kieli siinä missä muutkin kielet ja sillä voi esimerkiksi runoilla tai laulaa. On ollut siistiä, että olen omalla työlläni pystynyt lisäämään ihmisten tietoisuutta viittomakielestä. Se motivoi minua ja ajaa eteenpäin.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
