Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä? Miten Käärijän Cha Cha Cha kääntyy viittomakielelle? Sitä sai pähkäillä Miguel Peltomaa, Uuden musiikin kilpailun viittomakielinen juontaja ja tulkki. Peltomaa kokee olevansa unelmatyössään.
Minulla on ollut lapsesta asti etenevä kuulovamma. Nykyään olen lähes kuuro, joten minulla on kuulolaitteet ja sisäkorvaistute. Ilman niitä kuulisin vain todella kovia ääniä, mutta en esimerkiksi puhetta. Nuorempana käänsin runoja viittomakielelle ja pääsin tekemään viittomakielisiin katurunoihin liittyvää minisarjaa Ylelle. Sitten pyydettiin tekemään viittomakielistä Pikku kakkosta. Tuli sellainen fiilis, että viittomakielen ja median parissa työskentely ovat minulle sydämen asia ja kutsumushomma.
Olen aina ollut esiintyjäluonne. Minut on adoptoitu Kolumbiasta Jyväskylään vuoden iässä. Olen pienestä asti tykännyt harjoitella esimerkiksi peilin edessä: tanssia ja tehdä eleitä ja ilmeitä. Olemme myös siskoni kanssa järjestäneet kotini olohuoneessa vanhemmille muotinäytöksiä, esityksiä ja konsertteja.
Yleensä käyn aamulla salilla tai lenkkipolulla. Sen jälkeen on usein palavereita tai muita valmistelutöitä. Iltapäivisin harjoittelen juontoja tai biisien viittomista. Saatan myös kuvata ja editoida videoita omaan someen.
UMK:n kuvauspäivät ovat erityisen hienoja. Päivä alkaa yleensä kuvausmaskin teolla. Sitten käymme tiimin kanssa asioita läpi ja teemme kenraaliharjoituksen. Kun suora lähetys alkaa, tunnelma virittyy sähköiseksi. Viittomakielisen UMK-tuotannon valmistelut alkavat hyvissä ajoin. Kaikilla on fiilis, että tämän takia on tehty töitä monta kuukautta. Jälkeenpäin on kaikkensa antanut olo, ja kotona vie pari tuntia, että kierrokset laskevat.
Viittomakieli on itsenäinen kieli verrattuna suomen kieleen. Kun biiseissä on kielikuvia ja metaforia, joudun tekemään ajatustyötä, että hei, miten tämän kohdan kääntäisi niin, että se toimii hyvin ja merkitys pysyy samana. Tykkään tällaisesta aivojumpasta.
Viittomakielistä mediatarjontaa on edelleenkin todella vähän. Kuurot jäävät pitkälti paitsi esimerkiksi podcasteista ja viihdeohjelmista. Olisi hienoa saada lisää tällaisia ohjelmia, meiltä meille -periaatteella. Haluan tehdä töitä tämän asian eteen.
Onhan tämä minulle sydämen asia. Saan yhdistää työssäni viittomakielen ja musiikin. Viittomakieli on kieli siinä missä muutkin kielet ja sillä voi esimerkiksi runoilla tai laulaa. On ollut siistiä, että olen omalla työlläni pystynyt lisäämään ihmisten tietoisuutta viittomakielestä. Se motivoi minua ja ajaa eteenpäin.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
