Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä? Miten Käärijän Cha Cha Cha kääntyy viittomakielelle? Sitä sai pähkäillä Miguel Peltomaa, Uuden musiikin kilpailun viittomakielinen juontaja ja tulkki. Peltomaa kokee olevansa unelmatyössään.
Miten päädyit viittomakieliseksi tulkiksi mediaan?
Minulla on ollut lapsesta asti etenevä kuulovamma. Nykyään olen lähes kuuro, joten minulla on kuulolaitteet ja sisäkorvaistute. Ilman niitä kuulisin vain todella kovia ääniä, mutta en esimerkiksi puhetta. Nuorempana käänsin runoja viittomakielelle ja pääsin tekemään viittomakielisiin katurunoihin liittyvää minisarjaa Ylelle. Sitten pyydettiin tekemään viittomakielistä Pikku kakkosta. Tuli sellainen fiilis, että viittomakielen ja median parissa työskentely ovat minulle sydämen asia ja kutsumushomma.
Miltä tuntui hypätä kameran eteen?
Olen aina ollut esiintyjäluonne. Minut on adoptoitu Kolumbiasta Jyväskylään vuoden iässä. Olen pienestä asti tykännyt harjoitella esimerkiksi peilin edessä: tanssia ja tehdä eleitä ja ilmeitä. Olemme myös siskoni kanssa järjestäneet kotini olohuoneessa vanhemmille muotinäytöksiä, esityksiä ja konsertteja.
Millainen on viittomakielisen tv-juontajan tavallinen työpäivä?
Yleensä käyn aamulla salilla tai lenkkipolulla. Sen jälkeen on usein palavereita tai muita valmistelutöitä. Iltapäivisin harjoittelen juontoja tai biisien viittomista. Saatan myös kuvata ja editoida videoita omaan someen.
Entä epätavallinen työpäivä?
UMK:n kuvauspäivät ovat erityisen hienoja. Päivä alkaa yleensä kuvausmaskin teolla. Sitten käymme tiimin kanssa asioita läpi ja teemme kenraaliharjoituksen. Kun suora lähetys alkaa, tunnelma virittyy sähköiseksi. Viittomakielisen UMK-tuotannon valmistelut alkavat hyvissä ajoin. Kaikilla on fiilis, että tämän takia on tehty töitä monta kuukautta. Jälkeenpäin on kaikkensa antanut olo, ja kotona vie pari tuntia, että kierrokset laskevat.
Miten UMK-kappaleet kääntyvät viittomakielelle?
Viittomakieli on itsenäinen kieli verrattuna suomen kieleen. Kun biiseissä on kielikuvia ja metaforia, joudun tekemään ajatustyötä, että hei, miten tämän kohdan kääntäisi niin, että se toimii hyvin ja merkitys pysyy samana. Tykkään tällaisesta aivojumpasta.
Millaisia ammatillisia unelmia sinulla on?
Viittomakielistä mediatarjontaa on edelleenkin todella vähän. Kuurot jäävät pitkälti paitsi esimerkiksi podcasteista ja viihdeohjelmista. Olisi hienoa saada lisää tällaisia ohjelmia, meiltä meille -periaatteella. Haluan tehdä töitä tämän asian eteen.
Mitä tämä työ sinulle merkitsee?
Onhan tämä minulle sydämen asia. Saan yhdistää työssäni viittomakielen ja musiikin. Viittomakieli on kieli siinä missä muutkin kielet ja sillä voi esimerkiksi runoilla tai laulaa. On ollut siistiä, että olen omalla työlläni pystynyt lisäämään ihmisten tietoisuutta viittomakielestä. Se motivoi minua ja ajaa eteenpäin.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
