Luovuus on tärkeä työelämätaito

Luovuus auttaa työntekijää, työyhteisöä ja yritystä kehittämään uusia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Kun organisaatiossa kannustetaan luovuuteen, sen työntekijät ja tiimit todennäköisesti keksivät innovatiivisia tuotteita, palveluita ja prosesseja. Luovuus siis synnyttää kilpailuetua.

– Jos haluaa menestyä, kannattaa ruokkia luovuutta, vakuuttaa johtava asiantuntija Saara Saarinen Sitrasta.

Luovuus tarkoittaa taitoa ohjata ajattelua kohti jotain ennennäkemätöntä mutta myös kykyä vaihtaa suuntaa tarpeen mukaan.

Luovuus on Saarisen mukaan yhtä tärkeä työelämän taito kuin esimerkiksi rationaalinen päättely.

– Luovuus tarkoittaa taitoa ohjata ajattelua kohti jotain ennennäkemätöntä mutta myös kykyä vaihtaa suuntaa tarpeen mukaan, Saarinen muotoilee.

Luovuuden vaalimiseen työyhteisössä tarvitaan psykologisen turvallisuuden tunnetta eli sitä, että jokainen uskaltaa sanoa asioita vapaasti ääneen ilman teilaamisen pelkoa.

– Toisaalta ideoiden esittäjän pitää olla sinnikäs, sillä isotkin innovaatiot, esimerkiksi puhelin tai televisio, todennäköisesti lytättiin aluksi naurettavina ideoina, Saarinen lisää.

Hän kehottaa puhumaan luovuudesta työyhteisössä ja muodostamaan yhteisen käsityksen siitä, mitä luovuus on juuri siinä työpaikassa.

– Istutaan alas ja mietitään yhdessä, mitkä ovat ne pienet arkiset asiat, jotka edistävät luovuutta, ja myös sitä, millaiset asiat sitä estävät. Ne voivat liittyä esimerkiksi ajankäyttöön, vuorovaikutukseen tai palaverikäytöntöihin, Saarinen neuvoo.

Luovuus kuuluu kaikille

Mainostoimiston hullunluova copy, sometoimiston ehtymätön idealinko tai tuottelias säveltäjä – joissakin ammateissa luovuus on työnteon edellytys, ja luovien työpaikkojen toiminta perustuu usein lähes luonnostaan luovuuden mahdollistamiseen.

Tällaisissa työpaikoissa luovuutta ei kannata tukahduttaa edes tiukasti määritellyin työajoin, koska ihmiset ovat rytmiltään erilaisia – toisten ajatukset kukoistavat aamulla, toisten illalla, päivällä tai yöllä. Luova ajatus syntyy, missä milloinkin: suihkussa, iltalenkillä tai jopa unissa. Miten työnantaja voisi huomioida ihmisten erirytmisyyden?

– Jos työssä vaaditaan luovuutta, kannattaisi tarjota mahdollisuutta työskennellä itselle otolliseen aikaan ja vapaata sitten toisena hetkenä. Tiukat standardityöajat voivat tappaa luovuutta, toteaa tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta.

Luovuuden haaste onkin usein, että sitä ei voi mitata numeroin, minkä takia sen etuja ei aina osata nähdä.

Myös suorittavassa työssä luovuudesta voi olla hyötyä, jos sen avulla esimerkiksi keksitään uusi tapa tehdä jokin työvaihe entistä tehokkaammin. Luovuutta tarvitaan esimerkiksi, kun jokin prosessi tai työvaihe ei toimi.

– Muutos vaatii sitkeyttä ja kykyä sietää epävarmuutta. Uuden tekemisen alkaessa mittarit voivat aluksi näyttää laskua ja työyhteisöön iskee pelko. Ensin voikin kulua enemmän tunteja kuin ennen, mutta sitten aikaa alkaa säästymään, Saara Saarinen kannustaa.

Luovuuden haaste onkin usein, että sitä ei voi mitata numeroin, minkä takia sen etuja ei aina osata nähdä. Luovuus kuitenkin voi tuottaa yrityksen liiketoiminnalle jotain ennennäkemätöntä ja hyödyllistä, ja se näkyy viivan alla positiivisena tuloksena.

Luovuutta voi myös harjoitella. Sellaiset määrittelyt, että joku ihminen tai jokin työyhteisö on luova ja jokin toinen taas ei, rajaavat pois tärkeitä voimavaroja. Jokainen voi olla luova.

Omalta mukavuusalueelta poistuminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen – vaikkapa eri osastojen välinen työkierto – voivat synnyttää luovuutta työyhteisössä. Yksilön luovuus saattaa saada uusia ulottuvuuksia esimeriksi uuden harrastuksen parissa tai työyhteisön jossain yllättävässä yhteisessä tekemisessä.

Intuitio tarjoaa ratkaisuita nopeasti

Luovuuteen liitetään monesti intuition käsite, joka voidaan mieltää myös hiljaiseksi tiedoksi. Luovuus ja intuitio ovat hieman eri asioita, vaikka monesti kietoutuvatkin toisiinsa. Luovalla ajattelulla on yleensä päämäärä, kuten uuden kehittäminen tai ongelman ratkaisu, ja se perustuu tietoon sekä rationaaliseen päättelyyn.

– Intuitio sen sijaan on vaistonvaraista ja tuottaa päätelmiä ilman rationaalista ajattelua, Alasoini määrittelee.

Intuitio synnyttää nopeasti uutta tietoa ilman päättelyä.

Intuitiivisuuskin perustuu tietoon, kokemukseen ja laajempaan ymmärrykseen. Se vaatii selkärankaan juurtunutta kokonaiskäsitystä asioista.

– Intuitio synnyttää nopeasti uutta tietoa ilman päättelyä. Ongelmanratkaisutilanteissa intuitio auttaa erityisesti silloin, kun tarvitaan kykyä toimia nopeasti ja ymmärtää monimutkaisia asiayhteyksiä, Alasoini luonnehtii.

Intuitio puhuu esimerkiksi silloin, kun lääkäri tai sairaanhoitaja keksii käsillä olevassa hetkessä ratkaisun potilaan hoitoon. Työyhteisössä luovuus taas muuttaa toimintatapoja laajemmin.

– Kollektiivisesta luovuudesta syntyy enemmän kuin osiensa summa. Työelämässä tarvitaan molempia, eli sekä nopeita intuitiivisia päätöksiä yksilöltä että laajempien ongelmien ratkaisemista yksin ja yhdessä, Saarinen kuvailee.

Jääkö luovalle ajattelulle aikaa?

Jos työpaikalla halutaan tukea luovuutta, kannattaa huomioida, että luovuus vaatii ärsykkeistä vapaata aikaa.

Kimmo Vänni on tutkinut Tampereen yliopistossa digistressiä ja HAMKin Digikulttuuri-hankkeessa digistressin vaikutusta luovuuteen, mutta sen lisäksi hän kehittelee laboratoriossaan puettavia robotteja. Voidakseen olla tehokas keksijä hän raivaa itselleen ärsykkeetöntä aikaa ja rauhoittaa joka viikosta esimerkiksi päivän, johon ei varaa tapaamisia tai verkkokokouksia.

– Luominen ei edisty, jos päivä pirstaloituu. On vaikea olla luova parin tunnin ajan, käydä välillä kokouksessa ja pistää sitten taas luovuusvaihde päälle, Vänni selittää.

Välillä taas on hyvä pitää taukoa ideoimisesta sekä asioiden kehittämisestä ja suorittaa hyvillä mielin niin kutsuttuja rutiinitöitä.

Harva meistä on Vännin tavoin ammatikseen Pelle Peloton, mutta myös ihan tavallisessa asiantuntijatyössä on järkevää blokata kalenterista aikaa ajattelulle. Työyhteisössäkin voisi mahdollisuuksien mukaan pohtia, pystyisikö jonkin ajan viikossa rauhoittamaan yhteydenpidolta.

– Meillä on esimerkiksi sovittu, että torstaiaamupäivisin ei pidetä sisäisiä palavereita, jotta kukin voi tehdä ajattelutyötä itsekseen, Työterveyslaitoksen Alasoini toteaa.

Välillä taas on hyvä pitää taukoa ideoimisesta sekä asioiden kehittämisestä ja suorittaa hyvillä mielin niin kutsuttuja rutiinitöitä.

– Ne antavat lepoa ajattelusta ja aivoille hetken levähtää. Sitä kannattaa toki luovasti miettiä, voisiko rutiinitehtävät suorittaa nopeammin ja tehokkaammin, Saarinen vinkkaa.

Googlen menestysresepti kannustaa pohtimaan työajan jakautumista.

– Työntekijöille varattiin työajasta 70 prosenttia ydinbisneksiin, 20 prosenttia omiin itseä kiinnostaviin mutta ydinbisnekseen kytköksissä oleviin projekteihin ja loput 10 prosenttia hyväntekeväisyyteen. Tuolla mallilla Googlessa on syntynyt mullistavia innovaatioita ja myös pystytty sitouttamaan työntekijöitä, Alasoini kertoo.

Digitulva luovuuden esteenä?

Kollektiivinen luovuus onnistuu parhaiten niin, että nähdään, kohdataan ja ollaan samassa tilassa vuorovaikutuksessa. Etänä toteutettavat verkkokokoukset puolestaan sopivat selkeiden asioiden läpikäymiseen ja kertaamiseen silloin, kun ei sen kummemmin tarvitse ideoida ja pallotella ajatuksia.

Verkkokokoukset voivat liiallisina tai huonosti toteutettuna aiheuttaa digistressiä, ja kaikenlainen stressi heikentää tutkimusten mukaan luovuutta.

– Verkkokokouksissa ihmisiä ahdistavat ongelmat käyttöliittymien teknisissä ominaisuuksissa, kuten verkkoyhteydessä ja tietoturvassa. Kokouksen vetäjä puolestaan stressaantuu miettiessään, pätkiikö kuva tai ääni ja onnistuuko muistion jakaminen, tutkijayliopettaja Vänni kertoo esimerkkejä.

Kokousten ketjusta voi syntyä melkoinen digikuormitus yhdelle päivälle.

Tampereen yliopiston tutkimuksissa huomattiin myös, että ihmiset stressaantuvat verkkopalavereissa herkästi mutkikkaista kirjallisista materiaaleista ja vaikeista käsitteistä.

Aiemmin tässä jutussa todettiin jo, että kalenteriin tarvitaan tilaa luovuudelle. Digitaaliset kalenterit voivat kuitenkin olla luovuuden turmio, jos asiaa ei työyhteisössä huomata.

– Sähköiseen kalenteriin on liian helppo lisätä verkkokokouksia ilman ihmisen omaa sanavaltaa. Tiimissä oletetaan, että verkkokokoukseen ihminen ehtii varmasti, koska ei tarvitse aikaa kokouspaikasta toiseen kulkemiseen. Kokousten ketjusta voi syntyä melkoinen digikuormitus yhdelle päivälle, Vänni huomauttaa.

Luovuudella eroon digistressistä

Digistressissä piilee myös luovuuden siemen: jos homma ei toimi, se pitää korjata – ja siihen tarvitaan luovuutta. Työntekijät kaipaavat enemmän helppokäyttöisiä käyttöliittymiä ja sujuvia välineitä materiaalien jakamiseen.

– Palveluiden kehittäminen lisää luovuutta. Nyt on alettu huomaamaan, että tällaisenaan asiat eivät voi jatkua etäpalavereiden maailmassa, koska ihmiset uupuvat, ja tilanteeseen pitää saada parannus, Vänni painottaa.

Uusia innovaatioita odotellessa itse kukin voi kehittää oman työyhteisönsä toimintaa luovuutta ruokkivaksi. Verkkopalavereita on järkevä pitää vain, kun niitä ehdottomasti tarvitaan. Lyhyissä kokouksissa osallistujat pysyvät valppaina.

– Jos kokous venyy tunnin mittaiseksi tai yli, kannattaa pitää pieniä taukoja jopa noin puolen tunnin välein, että ihmiset jaksavat keskittyä. Kokouksen alussa vapaa hauska keskustelu rentouttaa. Materiaalit tulee pitää yksinkertaisina ja selkeinä, että niiden lomaan jää mahdollisuus ajatella, Vänni neuvoo.