Peter Lehtonen laskee hitsauspillin kädestään, nostaa suojakypärän kasvoiltaan ja pyyhkii hikeä. Muutama viittomakielinen ohje kollega Kimmo Väreen kanssa ja kaksikko siirtää juuri valmiiksi hitsatun pitkän raudoituskehikon.

Peter on työskennellyt viiden vuoden ajan Perustava oy:n Turun yksikössä raudoittajana ja hitsaajana. Kimmo tuli kollegaksi pari vuotta sitten. Hänen toimenkuvaansa kuuluu asentajien tekemien muottien purkaminen sekä työmaiden siistimiset.

Pidän erityisesti siitä, että Perustavassa kuurot työntekijät nähdään ihmisinä.

– Ystäväni työskenteli täällä ja halusi itselleen kuuron työparin, Kimmo kertoo.

– Hänen esimiehensä kannatti ajatusta. Päätin sitten lopettaa oman yritystoimintani ja siirtyä Perustavan palkkalistoille. Pidän erityisesti siitä, että Perustavassa kuurot työntekijät nähdään ihmisinä. Kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Se ei ole aina valitettavasti itsestään selvää.

Arvot tärkeitä

Perustava on pohja- ja perustustöihin erikoistunut yritys, jonka kaksi veljesparia – Nenoset ja Paaso-Rantalat – perustivat kuusitoista vuotta sitten. Perustava-konsernin toimitusjohtaja Sampo Jäntin mukaan yrityksessä arvot ovat olleet korostetun tärkeitä perustamisesta saakka.

– Meillä on ollut dna:ssa, että pidetään ihmisistä huolta, tehdään ahkerasti hommia ja laadun pitää olla viimeisen päälle. Näillä asioilla olemme erottautuneet ja mahdollistaneet yhtiön kasvun ja kehittymisen.

Elämme haastavia aikoja rakentamisessa, mutta on niitä ollut ennenkin.

Perustava on menestynyt vuosien varrella erinomaisesti, mutta nyt rakennusalan kääntynyt suhdanne on hidastanut luonnollisesti myös Perustavan kasvuvauhtia. Parhaimmillaan työntekijöitä on ollut noin 400, mutta nyt määrä on kolmisen sataa.

– Elämme haastavia aikoja rakentamisessa, mutta on niitä ollut ennenkin. Markkina haastaa nyt kaikkia alan toimijoita, mutta jo historiasta tiedämme, että Perustava on aina tullut vahvempana ulos kriiseistä. Meillä on vahva brändi ja hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Ei tämä saa meitä, vaan päinvastoin keskittymään siihen, että olemme entistä vahvempia tulevina vuosina.

Jäntti on työskennellyt runsaan kolmen vuoden ajan Perustavan palveluksessa ja kesäkuusta alkaen toimitusjohtajana.

– Täällä on kivaa olla töissä ja kaverista sekä asiakkaista pidetään huolta. Tämän firman positiivisuus ja ainutlaatuinen, eteenpäin menevä kulttuuri on kolahtanut.

Kommunikointi sujuu

Perustava ei alun perin varta vasten rekrytoinut kuuroja työntekijöitä, mutta kun kokemukset ensimmäisten kanssa olivat molemmin puolin hyviä, lisää on palkattu tasaista tahtia. Enimmillään kuuroja työntekijöitä on ollut yhtä aikaa palkkalistoilla toistakymmentä. Tällä hetkellä heitä on viisi.

– Kuurot tuntevat hyvin toisensa, ja kun sana on kiirinyt, että Perustavalla on hyvä tehdä töitä, meihin on oltu yhteydessä ja kyselty, voisiko tulla töihin, toimitusjohtaja Jäntti kertoo.

Kuurot ovat työskennelleet asentajina, suunnittelutyössä, teknisessä tuessa ja asiakaspalvelussa.

– Heillä on aika laaja tehtäväkirjo. Toimenkuvaan vaikuttaa esimerkiksi henkilön soveltuvuus ja asuinpaikka.

Kommunikoimme useimmiten elekielellä tai viesteillä.

Jäntin mukaan kuurojen työntekijöiden kanssa ei ole ollut minkäänlaisia käytännön hankaluuksia. Tulkkipalveluiden ja nykyteknologian avulla kuurojen kanssa pystytään kommunikoimaan sujuvasti. Yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelutkin ovat hänen mukaansa varsin hyviä.

Tulkki ei voi kuitenkaan kulkea mukana työmailla, joten työntekijöiden on löydettävä omat sujuvat keinonsa päivittäiseen viestintään.

– Kommunikoimme useimmiten elekielellä tai viesteillä. Kynä ja paperi toimivat hyvin, Peter Lehtonen kertoo.

Jotkut työkaverini osaavat sormiaakkosten alkeet ja joitain viittomamerkkejä.

Peter ja Kimmo osaavat lukea huulilta, ja työkaverit ovat oppineet puhumaan selkeästi.

– Kommunikointi sujuu hyvin ilman suurempia väärinkäsityksiä. Jotkut työkaverini osaavat sormiaakkosten alkeet ja joitain viittomamerkkejä – muutamien K18-viittomien lisäksi, Kimmo kertoo.

Ihan saman panoksen heiltä saa kuin keneltä tahansa muulta. Välillä tuntuu, että he ovat porukassa vähän muita ahkerampiakin.

Kollega Tero Savolainen ei ollut aiemmin edes juuri tavannut kuuroja.

– Alkuun mietin, miten homma mahtaa toimia, mutta siitä se kommunikointi on kehittynyt. En osaa viittomakieltä, mutta meille on kehittynyt oma elekielisysteemi. Hyvää huumoria meillä on, ihan päivittäin sitä heitämme.

Kommunikoinnin ja yhteistyön on toimittava, kun tehdään yhdessä esimerkiksi 6 000 neliömetrin koulurakennuksen perustuksia.

– Peter hitsaa raudat ja minä asennan ne. Kimmo sitten tulee mukaan purkamaan muotteja. Ihan saman panoksen heiltä saa kuin keneltä tahansa muulta. Välillä tuntuu, että he ovat porukassa vähän muita ahkerampiakin, Savolainen kuvailee.

”Kuulosuojaimia ei ehkä tarvitse hankkia”

Kuurot työntekijät ovat Savolaisen ja Jäntin mukaan sopeutuneet sujuvasti Perustavan työyhteisöön. Ongelmatilanteita ei heidän mukaansa ole ollut oikeastaan lainkaan.

– Jotkut asiakkaat ovat joskus ihmetelleet, mitä miehiä he ovat, kun eivät puhu mitään, Tero Savolainen kertoo.

– Eräs asiakas otti kerran yhteyttä, että teillä on vähän yrmyjä kavereita työmaalla, Sampo Jäntti muistelee.

– Asiakas oli huudellut heille, että mitä te teette ja kumpikaan ei ollut vastannut mitään. Kerroimme sitten, että nämä kaverit ovat kuuroja. He tekevät hyvät perustukset, mutta eivät paljoa juttele.

Kun vastasin, että olen kivikuuro, hän mietti tovin ja lopulta sanoi, että tällä kertaa kuulosuojaimia ei ehkä tarvitse hankkia.

Kimmo Väre muistaa tilanteen, jossa työmaavastaava kehotti häntä käyttämään kuulosuojaimia.

– Kun vastasin, että olen kivikuuro, hän mietti tovin ja lopulta sanoi, että tällä kertaa kuulosuojaimia ei ehkä tarvitse hankkia. Yleensä me kuurot työntekijät otammekin meluisimmat työtehtävät oikein mielellämme.

Väre työskenteli aiemmin usean vuoden ajan Helsingissä jakelu- ja rekkakuskina, ja kokemukset olivat hyviä.

– Alalla oli paljon vieraskielisiä työntekijöitä, jotka kohtelivat kaikkia ihmisiä samalta viivalta.

Muutetuttaan Turkuun Väre haki kuljetusalan töitä, mutta tuloksetta, vaikka kuljettajista oli tuolloin pulaa.

– Ajauduin lopulta vahingossa rakennusalalle, ja sille tielle jäinkin.

Perustava on suhtautunut minuun hienosti, ymmärtäväisesti, ystävällisesti ja ennakkoluulottomasti.

Peter Lehtonen on kokenut haasteita työelämässä kuuroutensa takia: pettymyksiä työnhaussa, pätkätöitä ja ennakkoluuloista palautetta.

– Kaverini pyysi minua tutustumaan tähän firmaan ja suostuin, koska tykkään tehdä fyysisiä töitä ja myös siksi, että kuurona ei ole helppoa saada työpaikkaa. Perustava on suhtautunut minuun hienosti, ymmärtäväisesti, ystävällisesti ja ennakkoluulottomasti.

– Perustava on minun kokemistani työpaikoista ainoa, joka suhtautuu kuuroihin ongelmitta. Tämä työpaikka on minulle tärkeä ja ihan lottovoitto.

 

Kuuroilla hyviä työhakemuksia

Perustava oy:n henkilöstöpäällikkö Veikko Nissilä on ollut rekrytoimassa useita kuuroja työntekijöitä.

– Meillä on sellaisia työtehtäviä, joita pystyy kuuroille tarjoamaan, ja heidän keskuudessaan sana sitten kiirii.

– Jotkut varmaan pelkäävät palkata kuuroja työturvallisuusjuttujen takia, mutta me olemme pystyneet ratkaisemaan nekin asiat hyvin.

Monesti suurimmat esteet ovat omat ennakkoluulot.

Yleensä kuuroutta ei Nissilän mukaan erityisesti korosteta hakemuksissa, mutta se ilmenee siitä, että cv:ssä äidinkielenä on viittomakieli.

– He ovat yleensä tehneet hyviä hakemuksia. Yleisesti ottaen rakennusalan työhakemukset eivät välttämättä ole aina niin korkealentoisia, mutta kuurojen hakemuksista näkee, että he ovat satsanneet niihin ja selvittäneet asioita.

Nissilä rohkaisee työnantajia palkkaamaan työntekijöitä erilaisista taustoista.

– Monesti suurimmat esteet ovat omat ennakkoluulot.

Emme hae välttämättä parasta osaajaa, mutta sopivinta juuri meidän työyhteisöömme.

Työhakemuksien määrä vaihtelee rakennusalalla voimakkaasti suhdanteiden mukaan. Kun ala on nousukaudessa, avoimeen työpaikkaan saattaa tulla yksinumeroinen määrä hakemuksia. Laskusuhdanteessa niitä voi tulla satoja. Miten erottua massasta?

– Oleellista on kertoa se, mitä on tehnyt aikaisemmin ja välittää se, millainen on persoonana – ihan perusjuttuja siis. Tietenkin minua kiinnostaa sekin, miksi työnhakija haluaa työskennellä yrityksessämme ja mitä hän pystyisi tuomaan meille. Millaista pitkän tähtäimen kehitystä hän haluaa työuralleen?

– Tyyppi ratkaisee ja hänen halunsa tehdä juuri tarjolla olevaa työtä.

Toimitusjohtaja Sampo Jäntin mukaan rekrytointiprosessin aikana työnhakijan kanssa käydään yrityksen strategiaa läpi ja samalla keskustellaan arvoista.

– Olemme koettaneet rekrytä meidän kulttuuriimme ja arvoihimme sopivia ihmisiä. Emme hae välttämättä parasta osaajaa, mutta sopivinta juuri meidän työyhteisöömme ja kyseiseen tehtävään. Katsomme kokonaisuutta. Mihin porukkaan työntekijää haetaan ja millaista puuttuvaa palaa siihen tarvitaan.