Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työkyvyttömyyden voi katsoa aiheuttavan vuosittain jopa yli 200 000 henkilön työpanoksen menetyksen.
Useimmat ovat sitä mieltä, että työkyvyttömyys on merkittävä ongelma, joka tulee kalliiksi. Työkyvyttömyyden laajuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten arviointi on kuitenkin vaikeaa eikä yksiselitteisiä vastauksia tai hintalappuja ole olemassa. Työkyvyttömyyden vuoksi työllisyys ja kokonaistuotanto pienenevät ja eläkemenot kasvavat. Menetämme siis tuotantoa ja verotuloja samalla kun julkiset menot kasvavat.
Työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kuluja ovat viimeksi arvioineet Eläketurvakeskuksen tutkijat Sampo Lappo ja Ismo Risku (ks. Kansantaloudellinen Aikakauskirja 2/2023). He ovat laskeneet, että jos nyt työeläkejärjestelmän piiristä työkyvyttömyyseläkettä saavat 124.000 henkilöä olisivat jatkaneet entisissä töissään, olisi palkkasumma noin 3 miljardia euroa suurempi. Voidaan myös arvioida, että tällöin julkisen talouden tasapaino olisi suurempien verotulojen ja pienempien eläkemenojen vuoksi yli 2 miljardia euroa nykyistä vahvempi.
Jos työkyvyttömyys alenisi nykytasoltaan esimerkiksi 20 prosenttia, olisi meillä työllisiä yli 40 000 henkeä enemmän ja työllisyysaste noin 76 prosenttia.
Työkyvyttömyydestä aiheutuvien menetysten suuruudesta on esitetty myös korkeampia arvioita. Niitä voidaan perustella sillä, että työeläkelakien perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien lisäksi noin 62 000 henkilöä saa Kelalta työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi voidaan olettaa, että varsinaisten työkyvyttömyyseläkeläisten ohella pitkäaikaistyöttömien joukossa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, joiden jäljellä oleva työkyky ei näytä riittävän työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla.
Työkyvyttömyyden voi siten katsoa aiheuttavan vuosittain yli 200 000 henkilön työpanoksen menetyksen. Vaikka tämä joukko tekisi vain matalan tuottavuuden osa-aikatyötä, olisi menetetyn tuotannon ja palkkasumman arvo silti varsin suuri. Työkyvyttömyyttä ei voi poistaa kokonaan, mutta jos työkyvyttömyys alenisi nykytasoltaan esimerkiksi 20 prosenttia, olisi meillä työllisiä yli 40 000 henkeä enemmän ja työllisyysaste noin 76 prosenttia. Tällöin myös palkkasumma olisi yli miljardi euroa nykyistä suurempi ja julkisen talouden tasapaino myös lähes miljardin verran parempi.
Työvoimapulan ja julkisen talouden kestävyysvajeen uhatessa olisi entistä tärkeämpää tavoitella työkyvyttömyyden alentamista. Tärkeimmät työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat tuki- ja liikuntaelinongelmat ja mielenterveyssairaudet. Jos näistä syistä työkyvyttömyysriskille altistuvia työntekijöitä voitaisiin tukea nykyistä paremmin, yhteiskunnalliset hyödyt olisivat tuntuvia. Viime vuosina huolestuttavin kehityskulku on ollut nuorten mielenterveysongelmien kasvu ja tästä aiheutuva työmarkkinoilta syrjäytyminen. Tähän ongelmaan onkin alettu jo herätä.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
