Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan, kertoo tutkija Tiina Saari. 5K-malli opastaa, miten se onnistuu.
Koronapandemia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tulipalo tai vaikka tehtaiden laitteistovika.
Isot ja pienet kriisit voivat aiheuttaa missä tahansa teollisuusyrityksessä poikkeustilan, jonka näkyy työpaikan toiminnassa perustavalla tavalla.
Teollisuuden työntekijät ovat tänä päivänä yhä osaavampia ja koulutetumpia. He haluavat kantaa vastuuta yrityksen kohtaamissa kriiseissä, ja monella olisi siihen kykyä, halua ja mahdollisuus.
– Teollisuustyöntekijät kokevat kuitenkin usein, ettei heidän ääntään kuulla poikkeustilanteissa. Parempi vuorovaikutus olisi jo hyvä alku, sanoo Tiina Saari, joka on tutkinut kriisitilanteiden toimintatapoja teollisuusyrityksissä.
Tampereen yliopiston tutkimus tuotti kriisinaikaiseen vuorovaikutukseen käytännöllisen 5K-mallin, jota voidaan hyödyntää sekä teollisuudessa että muilla toimialoilla. Sen avulla organisaation johto pystyy ottamaan työntekijät mukaan kriisinhallintaan.
– Kyseessä on hyvin arkijärkinen toimintatapa, mutta esimerkiksi teollisuustyöpaikan hierarkkinen perinne on saattanut estää yhteispelin kriiseissä. Työntekijöiden osaaminen ja halu osallistua kannattaa kuitenkin hyödyntää, Saari suosittelee.
Näin toimii 5K-malli:
Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on aina niin hyvää kuin sen tekijä – ja yhtä haavoittuvaa kuin organisaation kulttuuri, osaaminen ja arvot sen ympärillä, Johanna Pulkkinen sanoo. Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on juuri niin hyvää tai huonoa kuin miten sitä tekevä ihminen siinä onnistuu. Se riippuu myös organisaation kulttuurista, johtamisosaamisesta, arvoista ja
Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia. Kun insinööri Oskar Rehbinder (1853–1898) huomasi Paakkolan kanavatyömaan yövahdin torkahtaneen, hän herätti miehen ampumalla revolverillaan. Rehbinderin työmaalla 1890-luvun alussa kuria valvottiin ylipäätään väkivalloin. Järjestyssääntöjä rikkoneet saivat kepistä ja palkankorotuksen pyytäminen tiesi ilmalentoa konttorin ovesta. Vapaaherra
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa
