Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan, kertoo tutkija Tiina Saari. 5K-malli opastaa, miten se onnistuu.
Koronapandemia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tulipalo tai vaikka tehtaiden laitteistovika.
Isot ja pienet kriisit voivat aiheuttaa missä tahansa teollisuusyrityksessä poikkeustilan, jonka näkyy työpaikan toiminnassa perustavalla tavalla.
Teollisuuden työntekijät ovat tänä päivänä yhä osaavampia ja koulutetumpia. He haluavat kantaa vastuuta yrityksen kohtaamissa kriiseissä, ja monella olisi siihen kykyä, halua ja mahdollisuus.
– Teollisuustyöntekijät kokevat kuitenkin usein, ettei heidän ääntään kuulla poikkeustilanteissa. Parempi vuorovaikutus olisi jo hyvä alku, sanoo Tiina Saari, joka on tutkinut kriisitilanteiden toimintatapoja teollisuusyrityksissä.
Tampereen yliopiston tutkimus tuotti kriisinaikaiseen vuorovaikutukseen käytännöllisen 5K-mallin, jota voidaan hyödyntää sekä teollisuudessa että muilla toimialoilla. Sen avulla organisaation johto pystyy ottamaan työntekijät mukaan kriisinhallintaan.
– Kyseessä on hyvin arkijärkinen toimintatapa, mutta esimerkiksi teollisuustyöpaikan hierarkkinen perinne on saattanut estää yhteispelin kriiseissä. Työntekijöiden osaaminen ja halu osallistua kannattaa kuitenkin hyödyntää, Saari suosittelee.
Näin toimii 5K-malli:
Ennen digiajan tuomaa etätyön vallankumousta vain harvoilla oli mahdollisuus työskennellä vapaasti oman aikataulunsa mukaan. Taiteilijat, kirjailijat ja tiedemiehet pakenivat jo 1800-luvulla kaupunkien kiirettä maaseudun rauhaan, jossa työ ja luonto soljuivat saumattomasti yhteen.
Uudet työntekijät kokevat usein jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle etätöissä. Ratkaisu voi löytyä viestintätapojen ja työkalujen paremmasta hyödyntämisestä – kahvihuoneet on vietävä digitaaliseen ympäristöön.
Etätyön hyödyistä puhutaan paljon, mutta myös toimistossa on hyviä puolia.
1900-luvun alkupuolella laskukoneet mullistivat toimistotyön lupauksilla nopeammasta ja virheettömämmästä työstä. Vaikka teknologia vapautti työntekijät käsin laskemisesta, sen odotettu vaikutus luovuuden lisääntymiseen jäi toteutumatta. Kuinka teräksiset aivot muuttivat työelämää ja mitä niiltä todella odotettiin?
