Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Koronasta opittiin: Työntekijät mukaan kriisinhallintaan 5K-mallilla
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan, kertoo tutkija Tiina Saari. 5K-malli opastaa, miten se onnistuu.
Koronapandemia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tulipalo tai vaikka tehtaiden laitteistovika.
Isot ja pienet kriisit voivat aiheuttaa missä tahansa teollisuusyrityksessä poikkeustilan, jonka näkyy työpaikan toiminnassa perustavalla tavalla.
Teollisuuden työntekijät ovat tänä päivänä yhä osaavampia ja koulutetumpia. He haluavat kantaa vastuuta yrityksen kohtaamissa kriiseissä, ja monella olisi siihen kykyä, halua ja mahdollisuus.
– Teollisuustyöntekijät kokevat kuitenkin usein, ettei heidän ääntään kuulla poikkeustilanteissa. Parempi vuorovaikutus olisi jo hyvä alku, sanoo Tiina Saari, joka on tutkinut kriisitilanteiden toimintatapoja teollisuusyrityksissä.
Tampereen yliopiston tutkimus tuotti kriisinaikaiseen vuorovaikutukseen käytännöllisen 5K-mallin, jota voidaan hyödyntää sekä teollisuudessa että muilla toimialoilla. Sen avulla organisaation johto pystyy ottamaan työntekijät mukaan kriisinhallintaan.
– Kyseessä on hyvin arkijärkinen toimintatapa, mutta esimerkiksi teollisuustyöpaikan hierarkkinen perinne on saattanut estää yhteispelin kriiseissä. Työntekijöiden osaaminen ja halu osallistua kannattaa kuitenkin hyödyntää, Saari suosittelee.
Näin toimii 5K-malli:
Kerro! Selitä avoimesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne vaikuttaa työn tekemiseen ja yrityksen toimintaan. Kaikkien on saatava sama tieto.
Kysy! Anna työntekijöille mahdollisuus kysyä, mitä on tapahtunut ja mitä he voivat tilanteessa tehdä. He tarvitsevat vastauksia.
Kuuntele! Esihenkilöiden ja johdon tulee kuunnella työntekijöiden tuntoja, tarpeita ja ehdotuksia.
Keskustele! Avoin vuorovaikutus ja yhteinen pohdinta voivat tuottaa arvokkaita selviytymiskeinoja.
Kehitä! Työntekijöiden hyvät ehdotukset kannattaa ottaa käyttöön ja liittää tuleviin toimintatapoihin.
Toisen maailmansodan jälkimainingeissa työehtoja ja palkkoja lähdettiin korjaamaan valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Lopputuloksena valtiovalta kirjasi lakiin käytännössä palkkakaton naisille. Toisen maailmansodan aikana naiset ahersivat tehtaissa miesten jouduttua rintamalle. Sota-ajan teollisuuden työvoimasta naiset muodostivat noin puolet. Naisia palkattiin varsin runsaasti tehdastöihin jo sotien välisenä aikana, mutta teollisuuden alat poikkesivat toisistaan. Metalliteollisuus oli perinteisesti ollut miesten valtakuntaa, kun naisenemmistöt
Työpaikalla kuulee joskus vaadittavan jotain ”tasa-arvon nimissä”, ikään kuin tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslainsäädäntö edellyttäisi, että jokaiselle työpaikalla tapahtuvalle asialle pitäisi keksiä vastapari. Kun keskustelu kääntyy tällaiseksi, uskallan väittää, että näillä työpaikoilla peruspalikat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa ovat joko suht kohdillaan tai sitten pinnan alla on jotain piilevää. Työpaikalla voi olla esimerkiksi lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnitelma, samasta työstä saa samaa
Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on aina niin hyvää kuin sen tekijä – ja yhtä haavoittuvaa kuin organisaation kulttuuri, osaaminen ja arvot sen ympärillä, Johanna Pulkkinen sanoo. Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on juuri niin hyvää tai huonoa kuin miten sitä tekevä ihminen siinä onnistuu. Se riippuu myös organisaation kulttuurista, johtamisosaamisesta, arvoista ja
Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia. Kun insinööri Oskar Rehbinder (1853–1898) huomasi Paakkolan kanavatyömaan yövahdin torkahtaneen, hän herätti miehen ampumalla revolverillaan. Rehbinderin työmaalla 1890-luvun alussa kuria valvottiin ylipäätään väkivalloin. Järjestyssääntöjä rikkoneet saivat kepistä ja palkankorotuksen pyytäminen tiesi ilmalentoa konttorin ovesta. Vapaaherra
