Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tuhannet suomalaiset logistiikkaketjun työntekijät altistuvat tavarankuljetuskonttien haitallisille kaasuille. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on tuottanut perustietoa työturvallisuusohjeiden laatimisen pohjaksi.
Merten yli saapuvissa konteissa on vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa, huonekaluja ja elintarvikkeita – sekä tuholaismyrkkyjä, tavarasta itsestään haihtuvia haitallisia yhdisteitä ja konttiin jääneitä epäpuhtauksia. Konttikaasut ovat tunnistettu mutta riittämättömästi selvitetty työturvallisuusongelma, jonka haltuunottoon on nyt toden teolla ryhdytty Suomessa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Tuula Kajolinna kertoo, että kansainvälisissä tutkimuksissa konteista on havaittu noin 80 kemiallista ainetta. Niistä 60:lle on määritelty työhygieeniset raja-arvot, joita työpaikan hengitysilma ei saa ylittää.
Yhdessä kontissa voi Kajolinnan mukaan olla kymmeniä kaasuja erilaisina pitoisuuksina. Selvityksissä pienehköilläkin otannoilla on löytynyt kontteja, joiden sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut akuutin myrkytyksen ja jopa hengenvaaran.
Suomessa ei ole tällä hetkellä konttien käsittelyä ja purkamista koskevaa työturvallisuusohjeistusta.
– Ohjeita ei ole voitu laatia, koska riittävää tietoa kaasujen esiintymisestä ei ole ollut – ei myöskään mittausmenetelmistä, joiden avulla niitä voi havaita. Lisäksi kaasujen pitoisuuksia alentavasta tuulettamisesta eri olosuhteissa on puuttunut täsmällistä tietoa.
Kajolinna toimii projektipäällikkönä puolitoistavuotisessa tutkimuksessa, joka on tuottanut perustietoa kyseisiltä osa-alueilta. Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tulokset raportoidaan vuodenvaihteessa.
Tietopohjaa voi hyödyntää Turun yliopiston Brahe-keskuksen Merenkulkualan koulutuskeskuksen omassa hankkeessaan, jossa työturvallisuusohjeet luodaan. Tammikuussa 2015 alkanutta ja niin ikään puolitoista vuotta kestävää hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Selvityksissä on löytynyt kontteja, joiden sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut akuutin myrkytyksen ja jopa hengenvaaran.
Joukossa kiellettyjä aineita
Globaalin kaupankäynnin ei haluta levittävän vieraslajeja eikä tuholaisia mantereiden välillä. Siksi tuholaistorjunta-aineiden käyttö on erittäin yleistä. Kajolinnan mukaan konteissa esiintyy useimmin noin 15 torjunta-ainetta – yleisesti esimerkiksi fosfiinia ja metyylibromidia. Merkittävää on, että metyylibromidin käyttö on kielletty Euroopan alueella. Myös muita kokonaan kiellettyjä aineita konteista on löytynyt.
Osa yhdisteistä haihtuu tavaroista ja niiden pakkauksista. Tavaroiden pintakäsittelyaineista ja liimoista haihtuu esimerkiksi formaldehydiä ja tolueenia.
– Konttien purkamisessa ja lastin myöhemmässä käsittelyssä altistumisvaaran vakavuuteen vaikuttavat yhdisteen akuutti ja krooninen myrkyllisyys, sen pitoisuus kontissa ja altistumisaika. Vaaran laajuudesta ei ole selvää käsitystä, koska vain harvat tieteelliset julkaisut ovat käsitelleet ihmisten altistumista kuljetuskonteissa esiintyville kemikaaleille.
Altistumisen oireet voivat vaihdella päänsärystä, huimauksesta ja pahoinvoinnista ihon, limakalvojen, hengityselinten ja silmien ärsytysoireisiin sekä neurologisiin oireisiin ja jopa kuolemaan.
Monesti altistunut työntekijä ja työterveyshuolto eivät osaa yhdistää oireita konttikaasuihin – etenkin jos oireet tulevat viiveellä.
Tuuleta, tuuleta
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO painottavat konttien merkitsemistä ja turvallista käsittelyä. Kontit ovat kuitenkin olleet Kajolinnan mukaan huonosti merkittyjä, ja siksi on tärkeätä, että konttien käsittelijöillä on käytettävissä kaasujen havaitsemiseen soveltuvia mittausmenetelmiä.
Mittalaitteita ovat kertakäyttöiset analyysiputket, pienet kannettavat käsimittarit ja erilaiset kaasuanalysaattorit.
Laitteiden luotettavuudessa ja myös hinnoissa on suuria eroja: hintahaitari ulottuu kymmenistä euroista jopa 200 000 euroon.
– Tutkimuksemme osoittaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa valmista kaupallista laitetta, joka pystyisi luotettavasti mittaamaan kaikkia mahdollisia konttikaasuja ja niiden pitoisuuksia. Siksi kattavaan mittaamiseen joudutaan käyttämään rinnakkain useita menetelmiä. Yhteen menetelmään luottaminen voi tuudittaa aiheettomaan turvallisuudentunteeseen.
Nykyisen käytännön jatkamista voidaan suositella: jos epäillään haitallisia kaasuja, kontti tuuletetaan ennen purkua.
– Määritimme tutkimuksessamme eri tavoin pakatuille konteille vähimmäistuuletusaikoja merkkiainetestien avulla. Osoittautui, että tiiviisti pakatut kontit
tuulettuvat jopa 60 kertaa hitaammin kuin harvasti täytetyt. Tuulettumiseen ennen lastin purkua voi mennä useita vuorokausia, riippuen lämpötilasta ja mahdollisista koneellisista puhaltimista.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
