Työturvallisuus

• 26.11.2015

Konttikaasuissa myrkytysriski

Tuhannet suomalaiset logistiikkaketjun työntekijät altistuvat tavarankuljetuskonttien haitallisille kaasuille. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on tuottanut perustietoa työturvallisuusohjeiden laatimisen pohjaksi.

Merten yli saapuvissa konteissa on vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa, huonekaluja ja elintarvikkeita – sekä tuholaismyrkkyjä, tavarasta itsestään haihtuvia haitallisia yhdisteitä ja konttiin jääneitä epäpuhtauksia. Konttikaasut ovat tunnistettu mutta riittämättömästi selvitetty työturvallisuusongelma, jonka haltuunottoon on nyt toden teolla ryhdytty Suomessa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Tuula Kajolinna kertoo, että kansainvälisissä tutkimuksissa konteista on havaittu noin 80 kemiallista ainetta. Niistä 60:lle on määritelty työhygieeniset raja-arvot, joita työpaikan hengitysilma ei saa ylittää.

Yhdessä kontissa voi Kajolinnan mukaan olla kymmeniä kaasuja erilaisina pitoisuuksina. Selvityksissä pienehköilläkin otannoilla on löytynyt kontteja, joiden sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut akuutin myrkytyksen ja jopa hengenvaaran.

Suomessa ei ole tällä hetkellä konttien käsittelyä ja purkamista koskevaa työturvallisuusohjeistusta.

– Ohjeita ei ole voitu laatia, koska riittävää tietoa kaasujen esiintymisestä ei ole ollut – ei myöskään mittausmenetelmistä, joiden avulla niitä voi havaita. Lisäksi kaasujen pitoisuuksia alentavasta tuulettamisesta eri olosuhteissa on puuttunut täsmällistä tietoa.

Kajolinna toimii projektipäällikkönä puolitoistavuotisessa tutkimuksessa, joka on tuottanut perustietoa kyseisiltä osa-alueilta. Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tulokset raportoidaan vuodenvaihteessa.

Tietopohjaa voi hyödyntää Turun yliopiston Brahe-keskuksen Merenkulkualan koulutuskeskuksen omassa hankkeessaan, jossa työturvallisuusohjeet luodaan. Tammikuussa 2015 alkanutta ja niin ikään puolitoista vuotta kestävää hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Selvityksissä on löytynyt kontteja, joiden sisäilman hengittäminen olisi aiheuttanut akuutin myrkytyksen ja jopa hengenvaaran.

Joukossa kiellettyjä aineita

Globaalin kaupankäynnin ei haluta levittävän vieraslajeja eikä tuholaisia mantereiden välillä. Siksi tuholaistorjunta-aineiden käyttö on erittäin yleistä. Kajolinnan mukaan konteissa esiintyy useimmin noin 15 torjunta-ainetta – yleisesti esimerkiksi fosfiinia ja metyylibromidia. Merkittävää on, että metyylibromidin käyttö on kielletty Euroopan alueella. Myös muita kokonaan kiellettyjä aineita konteista on löytynyt.

Osa yhdisteistä haihtuu tavaroista ja niiden pakkauksista. Tavaroiden pintakäsittelyaineista ja liimoista haihtuu esimerkiksi formaldehydiä ja tolueenia.

– Konttien purkamisessa ja lastin myöhemmässä käsittelyssä altistumisvaaran vakavuuteen vaikuttavat yhdisteen akuutti ja krooninen myrkyllisyys, sen pitoisuus kontissa ja altistumisaika. Vaaran laajuudesta ei ole selvää käsitystä, koska vain harvat tieteelliset julkaisut ovat käsitelleet ihmisten altistumista kuljetuskonteissa esiintyville kemikaaleille.

Altistumisen oireet voivat vaihdella päänsärystä, huimauksesta ja pahoinvoinnista ihon, limakalvojen, hengityselinten ja silmien ärsytysoireisiin sekä neurologisiin oireisiin ja jopa kuolemaan.

Monesti altistunut työntekijä ja työterveyshuolto eivät osaa yhdistää oireita konttikaasuihin – etenkin jos oireet tulevat viiveellä.

Tuuleta, tuuleta

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO painottavat konttien merkitsemistä ja turvallista käsittelyä. Kontit ovat kuitenkin olleet Kajolinnan mukaan huonosti merkittyjä, ja siksi on tärkeätä, että konttien käsittelijöillä on käytettävissä kaasujen havaitsemiseen soveltuvia mittausmenetelmiä.

Mittalaitteita ovat kertakäyttöiset analyysiputket, pienet kannettavat käsimittarit ja erilaiset kaasuanalysaattorit.

Laitteiden luotettavuudessa ja myös hinnoissa on suuria eroja: hintahaitari ulottuu kymmenistä euroista jopa 200 000 euroon.

– Tutkimuksemme osoittaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa valmista kaupallista laitetta, joka pystyisi luotettavasti mittaamaan kaikkia mahdollisia konttikaasuja ja niiden pitoisuuksia. Siksi kattavaan mittaamiseen joudutaan käyttämään rinnakkain useita menetelmiä. Yhteen menetelmään luottaminen voi tuudittaa aiheettomaan turvallisuudentunteeseen.

Nykyisen käytännön jatkamista voidaan suositella: jos epäillään haitallisia kaasuja, kontti tuuletetaan ennen purkua.

– Määritimme tutkimuksessamme eri tavoin pakatuille konteille vähimmäistuuletusaikoja merkkiainetestien avulla. Osoittautui, että tiiviisti pakatut kontit
tuulettuvat jopa 60 kertaa hitaammin kuin harvasti täytetyt. Tuulettumiseen ennen lastin purkua voi mennä useita vuorokausia, riippuen lämpötilasta ja mahdollisista koneellisista puhaltimista.

Lisätietoja:

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy: Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.