Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kapteeniluutnantti Kaarle Wasama: Sota-aluksella korostuu vuorovaikutuksen merkitys
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Jirina Alanko
Olen pieni mutta merkityksellinen osa Suomen turvallisuutta, sanoo kapteeniluutnantti Kaarle Wasama Suomen Merivoimista.
Työskentelen MLC Hämeenmaalla, joka on Suomen Merivoimien sota-alus. Toimistoni ja työpaikkani on laivalla, mutta teen myös paljon virkamatkoja.
Työni on suunnitella ja katsoa tulevaisuuteen, mikä tarkoittaa, että kun alus saa tehtävän, otan siitä kopin eli mietin, mitä tehdään ja mitä pitää ottaa huomioon, jotta tehtävä tulee suoritettua hyvin.
Merkityksellisyys jokapäiväiseen työhöni tulee siitä, että oma työni vaikuttaa muiden mahdollisuuteen onnistua työssään.
Hämeenmaalla työskentelee useita kymmeniä ihmisiä, niin palkattua henkilökuntaa kuin varusmiehiäkin. Täällä ei ole joutotehtävää, vaan kaikilla on hyvin tärkeä rooli, myös varusmiehillä.
Minä olen ikään kuin linkki laivan päällikön ja henkilöstön välillä. Olen esihenkilönä toimialajohtajille, joilla on alaisuudessaan omat joukkueet.
Merkityksellisyys jokapäiväiseen työhöni tulee siitä, että oma työni vaikuttaa muiden mahdollisuuteen onnistua työssään: mitä paremmin minä teen työni, sitä helpompi muidenkin on aluksella tehdä oma työnsä.
Tämä on läheistä työtä ihmisten kanssa. Työyhteisömme on tiivis, välitön ja välittävä.
Sota-aluksella korostuu vuorovaikutuksen merkitys. Toki täällä on muodollinen hierarkkinen rakenne, mutta koska laiva on fyysisenä tilana pieni ja ahdas, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen eikä hierarkia ulotu niin vahvasti arkipäivän kohtaamisiin.
Itselleni juuri se vuorovaikutteisuus on tärkeä osa työn merkityksellisyyttä. Tämä on läheistä työtä ihmisten kanssa. Työyhteisömme on tiivis, välitön ja välittävä.
Ehkä suurin merkityksellisyyden kokemus työssäni tulee siitä, että me täällä sotalaivalla – eli ruohonjuuritasolla – osallistumme Merivoimien ja koko Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitoon ja vaikutamme koko valtakunnan turvallisuuteen.
Oman työni kannalta sodan vaikutus ei ollut niin suuri kuin voisi kuvitella.
Ukrainan-sota nosti Merivoimien merkitystä esille, ja sodan myötä myös koko Puolustusvoimien tekemän työn arvostus on kasvanut suomalaisten silmissä.
Oman työni kannalta sodan vaikutus ei ollut niin suuri kuin voisi kuvitella. Olemme aina tehneet pitkäjänteisesti työtä maan puolustuksen eteen, eikä se ole muuttunut. Uhkalähtöisyys on aina läsnä Puolustusvoimien työssä.
Tietysti pidämme tilannetta vakavana ja seuraamme sitä tarkasti, mutta ei Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttanut työympäristössäni minkäänlaista pakokauhua tai edes ihmetystä. Se vain vahvisti sitä syytä, miksi teemme tätä työtä ja saa entisestään arvostamaan Suomen maanpuolustusta.
Haluan jatkaa tätä työtä ja kehittyä suomalaisen maanpuolustuksen vahvaksi ammattilaiseksi.
Ihastuin saaristoon ja rannikkoalueeseen suorittaessani varusmiespalveluista laivastossa. Lisäksi minuun teki vaikutuksen laivaston työskentelykulttuuri, joka rakentui vuorovaikutuksellisuuden ja ammattitaidon ympärille: tätä haluaisin miltä tahansa työyhteisöltä.
Kun sain vielä vastuullisia tehtäviä, olin myyty. Jäin aluksi kesätöihin. Sen jälkeen opiskelin Maanpuolustuskorkeakoulussa ensin kandidaatin ja sitten maisterin tutkinnon, minkä jälkeen Tasavallan presidentti nimitti minut vakituiseen upseerin virkaan.
Haluan jatkaa tätä työtä ja kehittyä suomalaisen maanpuolustuksen vahvaksi ammattilaiseksi. Haaveilen tulevaisuudessa entistä vaativammista tehtävistä ja suuremmista vastuista.
Hyvä tietää että suomen laivastossa on ammattitaitoista väkeä. Itse olen palvellut Upinniemessä aluksella Kala6,
Ja silloinkin upseerit olivat ammatti
taitoista väkeä. Siksi ihmetyttää tämä nykyinen 4kappaleen liian suurien alusten hankinta pieneen itämereen. Emme valitettavasti pärjää näillä aluksilla merialueita puolustaessa. Pienet ja nopeat alukset sopivat paremmin Suomen merialueille.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
Kommentit (1)
Hyvä tietää että suomen laivastossa on ammattitaitoista väkeä. Itse olen palvellut Upinniemessä aluksella Kala6,
Ja silloinkin upseerit olivat ammatti
taitoista väkeä. Siksi ihmetyttää tämä nykyinen 4kappaleen liian suurien alusten hankinta pieneen itämereen. Emme valitettavasti pärjää näillä aluksilla merialueita puolustaessa. Pienet ja nopeat alukset sopivat paremmin Suomen merialueille.