Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Olen pieni mutta merkityksellinen osa Suomen turvallisuutta, sanoo kapteeniluutnantti Kaarle Wasama Suomen Merivoimista.
Työskentelen MLC Hämeenmaalla, joka on Suomen Merivoimien sota-alus. Toimistoni ja työpaikkani on laivalla, mutta teen myös paljon virkamatkoja.
Työni on suunnitella ja katsoa tulevaisuuteen, mikä tarkoittaa, että kun alus saa tehtävän, otan siitä kopin eli mietin, mitä tehdään ja mitä pitää ottaa huomioon, jotta tehtävä tulee suoritettua hyvin.
Hämeenmaalla työskentelee useita kymmeniä ihmisiä, niin palkattua henkilökuntaa kuin varusmiehiäkin. Täällä ei ole joutotehtävää, vaan kaikilla on hyvin tärkeä rooli, myös varusmiehillä.
Minä olen ikään kuin linkki laivan päällikön ja henkilöstön välillä. Olen esihenkilönä toimialajohtajille, joilla on alaisuudessaan omat joukkueet.
Merkityksellisyys jokapäiväiseen työhöni tulee siitä, että oma työni vaikuttaa muiden mahdollisuuteen onnistua työssään: mitä paremmin minä teen työni, sitä helpompi muidenkin on aluksella tehdä oma työnsä.
Sota-aluksella korostuu vuorovaikutuksen merkitys. Toki täällä on muodollinen hierarkkinen rakenne, mutta koska laiva on fyysisenä tilana pieni ja ahdas, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen eikä hierarkia ulotu niin vahvasti arkipäivän kohtaamisiin.
Itselleni juuri se vuorovaikutteisuus on tärkeä osa työn merkityksellisyyttä. Tämä on läheistä työtä ihmisten kanssa. Työyhteisömme on tiivis, välitön ja välittävä.
Ehkä suurin merkityksellisyyden kokemus työssäni tulee siitä, että me täällä sotalaivalla – eli ruohonjuuritasolla – osallistumme Merivoimien ja koko Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitoon ja vaikutamme koko valtakunnan turvallisuuteen.
Ukrainan-sota nosti Merivoimien merkitystä esille, ja sodan myötä myös koko Puolustusvoimien tekemän työn arvostus on kasvanut suomalaisten silmissä.
Oman työni kannalta sodan vaikutus ei ollut niin suuri kuin voisi kuvitella. Olemme aina tehneet pitkäjänteisesti työtä maan puolustuksen eteen, eikä se ole muuttunut. Uhkalähtöisyys on aina läsnä Puolustusvoimien työssä.
Tietysti pidämme tilannetta vakavana ja seuraamme sitä tarkasti, mutta ei Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttanut työympäristössäni minkäänlaista pakokauhua tai edes ihmetystä. Se vain vahvisti sitä syytä, miksi teemme tätä työtä ja saa entisestään arvostamaan Suomen maanpuolustusta.
Ihastuin saaristoon ja rannikkoalueeseen suorittaessani varusmiespalveluista laivastossa. Lisäksi minuun teki vaikutuksen laivaston työskentelykulttuuri, joka rakentui vuorovaikutuksellisuuden ja ammattitaidon ympärille: tätä haluaisin miltä tahansa työyhteisöltä.
Kun sain vielä vastuullisia tehtäviä, olin myyty. Jäin aluksi kesätöihin. Sen jälkeen opiskelin Maanpuolustuskorkeakoulussa ensin kandidaatin ja sitten maisterin tutkinnon, minkä jälkeen Tasavallan presidentti nimitti minut vakituiseen upseerin virkaan.
Haluan jatkaa tätä työtä ja kehittyä suomalaisen maanpuolustuksen vahvaksi ammattilaiseksi. Haaveilen tulevaisuudessa entistä vaativammista tehtävistä ja suuremmista vastuista.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
Kommentit (1)
Hyvä tietää että suomen laivastossa on ammattitaitoista väkeä. Itse olen palvellut Upinniemessä aluksella Kala6,
Ja silloinkin upseerit olivat ammatti
taitoista väkeä. Siksi ihmetyttää tämä nykyinen 4kappaleen liian suurien alusten hankinta pieneen itämereen. Emme valitettavasti pärjää näillä aluksilla merialueita puolustaessa. Pienet ja nopeat alukset sopivat paremmin Suomen merialueille.